En löytänyt taiteilijaa, joka olisi maalannut tai valokuvannut erityisesti hedelmien mätänemisprosessia eri vaiheissa, muita samankaltaisia kyllä.
Esimerkkinä voisi mainita Caravaggion maalauksen hedelmäkorista, jossa ensivilkaisulla näyttäisi olevan raikkaita, tuoreita hedelmiä parhaassa kuosissaan, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että ne ovat jo eri tavoin mätänemisprosessin alussa. Voit lukea lisää tästä linkistä https://drawpaintacademy.com/basket-of-fruit/.
Hollantilaisen ja flaamilaisen koulukunnan vanitas-asetelmamaalaukset kertovat elämän turhuudesta ja katoavaisuudesta, joten kannattaa käydä hollantilaisen Rijksmuseumin sivuilla, joissa voi selata kuvia kokoelmasta. Esimerkiksi Abraham Mignon on käyttänyt aiheena...
Tietokirjoja ranskaksi Kongosta ei Helmet-kirjastoista juuri löydy.
Helsingissä on mahdollisuus kääntyä Ranskan instituutin kirjaston puoleen (Yrjönkatu 36). Kirjastokortti on maksullinen, mutta teoksia voi käydä lukemassa myös paikan päällä.
Kulttuurileskuksen kirjastokortin avulla on mahdollisuus myös käyttää Culturethėque-portaalin kautta e-aineistoa.
Kongo-aiheista aineistoa ranskaksi on sekä instituutin kirjastossa että e-kirjoina.
http://www.france.fi/kirjasto/
Ensimmäinen virallisesti diagnosoitu covid-19-tartunta on raportoitu Kiinassa joulukuun 2019 alussa. Todennäköisesti virusta on ollut liikkeellä jo ainakin lokakuusta 2019 lähtien, mutta tutkijoiden mukaan 17.11.2019 on päivämäärä, jolloin virusta on ainakin varmasti ollut jo liikkeellä.
Tutkimuksesta ovat uutisoineet ainakin Tekniikan maailma: https://tekniikanmaailma.fi/ensimmainen-koronatartunta-tapahtui-kiinass… ja The Guardian -lehti: https://www.theguardian.com/world/2020/mar/13/first-covid-19-case-happe…;
THL:n sivuilla kerrotaan, että "Koronarokotteet sopivat yleisesti hyvin lähes kaikille. On hyvin harvinaista, että koronarokotetta ei voi ottaa.":
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…
Videoteoksen, kuten minkä tahansa taiteellisen teoksen olemusta itsenäisenä taideteoksena määrittää teoskynnyksen ylittyminen. Teoskynnys ylittyy, jos teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Teoskynnyksen ylittymisen jälkeen teos nautti tekijänoikeudellista suojaa. Teoskynnyksen vaatimukset vaihtelevat kuitenkin eri taiteenaloilla.
Tekijänoikeuksista yleisesti esimerkiksi tekijanoikeus.fi-sivustolla.
Kuvaoikeuksista tarkemmin esimerkiksi Kuvaston sekä av-teoksista esimerkiksi Kopiraittilan sivuilla.
Kirjastot poistavat jatkuvasti aineistoa. Näin täytyy tehdä, jotta uudet hankinnat mahtuvat hyllyihin. Toisaalta osa aineistosta kuluu, menee rikki ja vanhenee. Poistaminen on tärkeä osa kokoelmatyötä. Poistettavia kirjoja myydään, jos ne ovat vielä käyttökunnossa. Myytävistä nimekkeistä ei ilmoiteta etukäteen.
Lainattavaa Kaksoset-kirjaa kannattaa tulla etsimään kirjastosta. Mahdollisia kirjoja voisivat olla ainakin ruotsista suomennettu kirja Kaksoset, jonka on kirjoittanut Maja Jäderin-Hagfors. Nuortenkirja on ilmestynyt suomeksi 1931. Kirjan kansikuva : Kaksoset | Kirjasampo . Toinen mahdollisuus on Eva Hirnin (kirjailija Kersti Bergrothin salanimi) kirja Kaksoset. Se on alunperin ilmestynyt...
Väinö Tannerin puheesta Tampereella heinäkuun lopulla 1941 ei löydy digitoitua julkista kopiota. Kansan Lehden selostus puheesta löytyy Finna-hakupalvelun kautta (ks. linkki alla) ja Työväen arkiston sähköisestä arkistosta. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Työväen arkistoon ja tiedustella puheen kopiosta sieltä.
https://finna.fi/Record/ta_yksa.136996808398400_140715317824700
https://yksa.disec.fi/Yksa4/download/140715317824700/file/5716b961-8df9…
https://finna.fi/Record/ta_yksa.136996808398400_158512222450800/Hierarc…
https://www.tyark.fi/
Mika Waltarin salapoliisiromaaneissa "Komisario Palmun erehdys" ja "Kuka murhasi rouva Skrofin" on tällaiset tiivistelmät. Samoin Tiituksen pakinakokoelmassa
"Tiituksen parhaat" on tällaiset tiivistelmät. En pystynyt tarkistamaan onko Aapelin romaanissa "Koko kaupungin Vinski" myös tällaiset tiivistelmät, mutta muistaisin näin.
Tähän kysymykseen ei ikävä kyllä löytynyt mitään varmaa vastausta.
Kuvauksesta päätelleen kirja voisi olla ns. tyttökirjallisuutta joten, suosittelen, että lainaat kirjastosta Sara Kokkosen teoksen Rasavillejä ja romantikkoja: rakkaat suomalaiset tyttökirjat (Avain, 2013). Siitä voisi mahdollisesti löytyä kaipaamasi teos. Kirjassa esitellään suomalaista tyttökirjaperinnettä ja muutamaa merkittävää kirjailijaa.
Helmet-verkkokirjastosta teosta voi yrittää etsiä hakusanalla tyttökirjat ja rajata julkaisuaikaa niihin vuosiin jolloin muistelet lukeneesi kirjan.
Tässä vielä muutama kirjailijaehdotus: Anni Swan, Anni Polva, Toini Lehtinen-Palme, Rauha S. Virtanen, Helga Nuorpuu, Rebekka Räsänen.
Ilmeisesti tarkoitat kirjojen varaamista Helmet-kirjastoissa.
Voit tehdä varauksen itse Helmet-haussa. Tämä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
Helmetissä varaamiseen löydät ohjeet täältä:
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#aineistonvaraaminen
Henkilökunta voi tehdä varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin tarvitaan kirjastokorttisi tai sen numero.
Voit myös soittaa kirjastoon ja varata siellä hyllyssä olevan teoksen. Tällöin tarvitaan kirjastokorttisi numero. Puhelimitse varattua teosta ei lähetetä toiseen kirjastoon. Nouda varaus kirjastosta, johon olet soittanut.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tätä asiaa on pohdittu Kielikellossa v. 2018 Äitienpäivä ja isänpäivä - Kielikello
sekä Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa Yksi isä ja monta äitiä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi).
Yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei näistäkään jutuista löydy.
Sanan mahti 4 –lukemisto (toim. Vilho Haila ja Eino Kauppinen, 1961. 3., uus p. ) sisältää Pentti Haanpään novellit Jätkä ja jätkän onnea, Sisu ja Huhtikuinen yö.
https://finna.fi/Record/kyyti.334943#componentparts
Vaikka se ei aivan täsmälleen kysymyksessä esitettyjä muistikuvia vastaakaan, ehdottaisin silti Jennifer Rees Larcomben kirjaa Paholaiskivi (Perussanoma, 1994). Päähenkilön nimi tässä on Manda. Mandaa ei sijoiteta toiseen perheeseen, vaan hänen perheestään tulee sijaisperhe "kummalliselle" Mary-tytölle, joka haluaa itseään kutsuttavan Sheeshaksi. Kirjan kannessa mustahiuksinen tyttö (kaiketikin Sheesha) nostaa kaulassaan olevaa kivistä amulettia kohti katsojaa.
"Viisitoistavuotias Manda on raivoissaan, kun perheeseen liitetään kummallinen Sheesha-tyttö. Tämän kiinnostus intialaiseen mystiikkaan kuitenkin tarttuu. Varsinkin salaperäinen musta kivi näyttää antavan yliluonnollisia voimia. Mutta auttaako se löytämään Sheeshan kadonneen isän?...
Runo Minä rakastan Kuubaa ei sisälly mihinkään Saarikosken julkaistuista runokokoelmista eikä sitä ole mukana hänen kootuissa runoissaankaan (Runot, 2004), johon sisältyy aiemmin julkaistujen kokoelmien lisäksi myös joitain niiden ulkopuolelta peräisin olevia runoja.Kuuba-runon kirjoittamisen aikoihin vuonna 1962 Saarikoski toimi Kansan Uutisten vakituisena avustajana. (Lähde: Huomautuksia ja selityksiä. – Pentti Saarikoski, Tähänastiset runot)
Sitaatti on Louis-Ferdinand Célinen teoksesta Voyage au bout de la nuit (1932). Teos on suomennettu nimellä Niin kauas kuin yötä riittää ja sen suomensi Jukka Mannerkorpi vuonna 1966.
Louis-Ferdinand Céline: Voyage au bout de la nuit (1952, s. 170)
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Punalippu/Carelia -lehtiä.
Jyväskylän yliopiston kirjastossa lehteä on saatavilla lukusalilainaan vuodelta 1990 ainakin numerot 7-11, vuosilta 1973-1990 lehdestä on hajanumeroita. Yliopiston kirjastosta kysymällä selviää, ovatko kaikki tarvitsemasi numerot kirjastossa.
Lehden kohdalla on maininta, että kirjautumalla korkeakoulujen HAKA-tunnuksin digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun käytettävissä ovat vuosien 1940-2018 digitoidut numerot
Suomen rintamamiehet 1939-45 -matrikkelisarjaa julkaisi 1971 matrikkeliprojektia varten perustettu Etelä-Suomen Kustannus Oy.
Helsingin Sanomat 19.9.1976 kertoo, että rintamalla olleiden nimet saatiin silloisesta Valtion tietokonekeskuksesta, pääesikunnasta ja myöhemmin väestörekisteristä. Luettelon perusteella yhtiön asiamiehet kiersivät rintamamiesten luona keräämässä tietoja. Kirjat koostettiin divisioonittain, joka aiheutti haasteita ja viivästymisiä, koska täydennysmiehet tulivat kaikkialta Suomesta ja sodanjälkeinen muuttoliike myös sekoitti asiaa. Kustantaja ratkaisi asian päättämällä julkaista kullekin divisioonalle pääosan ja erillisen täydennysosan. Tarmokas myyntityö, tilaussopimus jota ei voinut perua sekä matrikkelien...
Kyseessä voisi antamiesi tietojen perusteella olla norjalaisen Marit Kaldholin kirjoittama ja Wenche Öyenin kuvittama kuvakirja Hyvästi Henrik vuodelta 1986.
Kirjan alussa kaksi lasta, Henrik ja Sara, leikkivät rannassa. Henrik on olevinaan isä, joka lähtee kalastamaan pienellä veneellään. Äiti eli Sara jää rannalle odottamaan. Hän kipaisee kuitenkin kotiin hakemaan kuivat lapaset kastuneiden tilalle, ja sillä aikaa Henrik hukkuu rantaveteen.
Kirjassa on kaunis, luultavasti vesiväreillä tehty kuvitus. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Olisiko tähän yksinkertaisin ratkaisu vain mainita kuoressa jokainen kutsuttava etunimellään.
Esim. Matti, Maija, Liisa ja Lasse Virtanen / Matti ja Maija Virtanen
Mikkonen Pirjo - Paikkala Sirkka, Sukunimikirja kertoo, että nimi on eteläkarjalainen, Suur-Jääsken alueelta. Sitä esiintyy nykyään eniten Imatran alueella. Mälkiä-alkuisia paikannimiä on Etelä-Hämeestä Etelä-Karjalaan. Kirjassa kerrotaan, että nimi on liitetty germaanisiin miehennimiin Melle, Melleko, Mello.
Kotimaisten kielten keskuksessa on nimineuvonta, jos lisätietoa tarvitaan, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
