Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto on julkaissut useita kirjoja, joissa esitellään eri teattereita ja niiden henkilökuntaa. Esimerkiksi:
Teatterin maailma 1965: Suomen teatterilaitos ja teatteriväki (toim. Verneri Veistäjä)
Suomen teatterit ja teatterintekijät: yhteisö- ja henkilöhakemisto, 1974 (toim. Martin, Niemi, Tainio)
Suomen teatterit ja teatterintekijät , 1983 (toim. Ilona Tainio)
Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993
Teatterit ja teatterintekijät, 2005 Like Kustannus
Kannattaa tutustua teokseen Westney, William: The Perfect Wrong Note : learning to trust your musical self. Useiden arvioiden mukaan tämä teos sisältää merkittäviä näkemyksiä aiheeseen. Kirjoittaja on musiikin professori ja pianisti.
Teostiedot Finna.fi:ssä: https://finna.fi/Record/tuni.992392606905973?sid=3469027336
Arvioita:
Goodreads https://www.goodreads.com/book/show/27585.The_Perfect_Wrong_Note
Tommy's Piano Corner: https://tommyspianocorner.com/the-perfect-wrong-note-review/
Toinen kiinnostavalta vaikuttava kirja on Saija Laukan toimittama kokoomateos Virheen mahdollisuus, jonka artikkelit käsittelevät virheistä oppimisen mahdollisuuksia draamamenetelmien näkökulmasta.
Katso sisällysluettelo täältä: https://jyu.finna.fi/Record...
This is obviously the menu of Independence day reception this year (2023). Here is my rough translation with some explanations.
Kylmäsavuhauki-muikkuvoileipäkakkua = Coldsmoked pike and vendace sandwichcake
Lohi-ruistarteletteja = Ryetartlets with salmon
Savusilakkatuulihattuja = Smoked herring eclaires
Hirvivoileipäkakkua = Venison (elk) sandwichcake
Palvilammasrieskarullia = Smoked lamb rieskarolls (rieska = Finnish flat bread)
Porkkana-kurkkuvoileipäkakkua = Carrot-cucumber sandwichcake
Torvisienitarteletteja = Black trumpet (mushroom) tartlets
Punajuuritarteletteja = Beetroot tartlets
Pieniä karjalanpiirakoita = Small Carelian pies
Kotimaisia juustoja ja siemennäkkileipää = Finnish cheeses and seed crackers
Makeat...
Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä.
Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.
Lisäksi Töysän...
Jos et ole käyttänyt korttia viime vuosina, tietojasi ei todennäköisesti ole enää kirjaston lainaajarekisterissä. Asiakastiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Voit rekisteröityä ennakkoon alla olevasta linkistä aukeavalla kaavakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Voisiko kyseessä olla Tim Burtonin ohjaama Big Fish (2003)?Elokuvassa päähenkilö Edward Bloom kertoo pojalleen pitkiä, lennokkaita tarinoita omasta menneisyydestään, ja poika on sitä mieltä, ettei voi luottaa isäänsä, sillä tämä ei koskaan puhu totta. Isä on toiminut kiertävänä myyntimiehenä, ja hänen kertomiinsa tarinoihin kuuluu muun muassa sirkukseen pestautuminen ja erilaisten, omilla tavoillaan erikoisten ihmisten tapaaminen. Myöhemmin, kun Edward kuolee, hänen hautajaisiinsa saapuu näitä hänen tarinoistaan tuttuja ihmisiä. Edwardin poika ymmärtää heidät nähdessään isän puhuneen sittenkin totta (vaikka isä tarinankertojana olikin liioitellut heitä kuvaillessaan).
Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivuilta löytyy tietoa virhelyönneistä https://tietopankki.snynumis.fi/yleista/virhelyonnit/
Heiltä voi tiedustella mahdollista arvoa https://snynumis.fi/huutokauppa/arviointipalvelu/ (maksullinen)
Cappelen Damm Agencyn sivujen ja syksyn 2023 kirjaluettelon perusteella näyttäisi, että Arvolan alun perin norjankielisestä kirjasta Kniven i ilden (2022) löytyy ainoastaan lyhyt englanninkielinen näytekäännös (kirjan nimi olisi englanniksi The Knife in the Fire). Näytekäännös on ladattavissa Books from Norway-sivustolta. Kustantamon sivulla ja luettelossa listatuista ulkomaalaisista käännösoikeuksista ei myöskään löydy englanninkielisiä maita. Lisätietoja voi kysyä Cappelen Damm Agencysta.LähteetCappelen Damm Agency: Kniven i ilden https://www.cappelendammagency.no/_kniven-i-ilden-ingeborg-arvola-9788202762742Kirjaluettelo syksy 2023: https://issuu.com/cappelendamm/docs/agency_fall_2023_fiction_issuBooks from Norway: https://...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sieltä ei ole vielä tullut vastausta. Ilmoitamme mikäli joku kollega siellä sattuisi tietämään kyseisen kirjan! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
Et eritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, tarkoitatko niin sanottuja Suuria nälkävuosia Suomessa 1866-1868 vai 1600-luvun nälänhätää Suomessa? Vai kenties jossakin muualla? Esimerkiksi Irlannissa oli kuuluisa suuri nälänhätä (Great Famine tai Great Hunger) vuosina 1845-1852?Historioitsija Mirkka Lappalainen on kirjoittanut Suomen 1600-luvun nälänhädästä teoksen nimeltä Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697 (Siltala, 2017). Lappalainen on kertonut Ylen haastattelussa, että 1600-luvun nälänhätä johti joissakin tapauksissa jopa äärimmäisiin tekoihin kuten kannibalismiin, mutta tämä oli äärimmäisen harvinaista, muutamia dokumentoituja tapauksia löytyy. Haastattelun voit lukea täältä: https://yle.fi/a/3-6256629Myös Artemis...
kyseessä on tosiaan Anni Kytömäen Kultarinta. Kyseinen kohta löytyy sivulta 408: "Vuoret hajoavat vähitellen tuulessa ja sateessa, isä kuiskaa vieressä. Tunturit ovat muinaisten vuorten ytimiä. Ne säilyvät hamaan ikuisuuteen".
Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista sarjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Etsin mm. Kavin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Musiikkina lienee Altitude Music/BMG Production Music: The Magic of Christmas.Musiikki ja sen tekijä-/julkaisutiedot löytyvät täältä: http://w.bmg.com/gap7v
Henkilön nimen ääntämiseen vaikuttavat monet asiat, etenkin hänen oma äidinkielensä ja yhteisön kielimuoto. Kysymyksesi sukunimi Absboell ei vaikuta tuottavan tiedonhaun tuloksia. Tarkoititkohan mahdollisesti hollanninkielistä sukunimeä Abspoel? Se äännetään hollanniksi /'abs.pul/ ja tarkoittanee suunnilleen "apotin lampi/allas". Toki hollanninkielisen sukunimen omaava henkilö voi olla muunkin kielen puhuja, kuten vaikka Yhdysvaltoihin muuttaneiden jälkeläinen, joka ääntäisi nimensä englantilaisittain. Lähde: Wat is de betekenis van Abspoel (hollanniksi).
Helmet-kirjastoissa on verenpainemittareita sekä kirjastossa käytettäväksi että lainattavaksi. Verenpainemittareita ei voi varata. Ainakin tällä hetkellä Jakomäen kirjaston lainattaviin esineisiin kuuluu verenpainemittari.Verenpainemittarien saatavuuden voit tarkistaa https://helmet.finna.fi/ -sivuiltaVerenpainemittari [Esine] : 14 vrk | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Hei!Kuvailemasi kaltaisia kirjoja on olemassa, ja niitä löytyy myös kirjastojen kokoelmista. 'Selkokirja' on avainsana. Vaikka selkokirjoja ei varsinaisesti olisikaan kirjoitettu maahanmuuttajia silmälläpitäen, on niiden kieli sekä sanastoltaan että rakenteiltaan selkeää. Osa on mukautettu alkuperäisteoksesta, jotkin taas kirjoitettu alun perinkin selkosuomeksi. Selkokeskus pitää yllä listaa suomessa julkaistuista selkokirjoista (linkki alla). Kirjastostakin niitä löytää, joskin harmillisesti kustantajien tarjonta ei oikein riitä vastaamaan kysyntään.https://selkokeskus.fi/selkokirjallisuus/selkokirjatietokanta/
Finnasta poimimalla Åsa Rönnin Pekka Töpöhäntä -sarjan suomennetut kirjat ovat: Pekka Töpöhäntä menee kouluun (Pelle Svanslös börjar skolan, 2015)Pekka Töpöhäntä : uskalla olla kiltti (Våga vara snäll, 2015)Tervetuloa Pekka Töpöhäntä (Välkommen Pelle Svanslös, 2016)Pekka Töpöhäntä viettää joulua (Pelle Svanslös firar jul, 2016)Hurraa Pekka Töpöhäntä (Heja, Pelle Svanslös, 2017) Pekka Töpöhäntä päiväkodissa (Pelle Svanslös på kattis, 2017)Pekka Töpöhäntä maalla (Pelle Svanslös på bondgården, 2018) Pekka Töpöhäntä ja kummitus (Pelle Svanslös och spöket, 2018)Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira (Pelle Svanslös och Taxen Max, 2019)Pekka Töpöhännän tähtihetki (Pelle Svanslös kattapulten kommer till stan, 2020) ...
Tiurun sairaalan historia vaikuttaa aika sekavalta vuoden 1941 osalta. En onnistunut löytämään mainintoja siviilipotilaista.Tietoa 43. sotasairaalasta jatkosodan aikana: https://sotapolku.fi/sotapolut/43.-sotasairaala-joutseno/Rauhan sairaala ja Tiuruniemen parantola Kansallisarkistossa: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=410266529Uutinen Laatokka-lehdessä 10.9.1941 Tiuruniemen parantolasta, ks. linkki.
Sekä oikeusasiamies että oikeuskansleri ovat läsnä eduskunnan istunnoissa, joissa käsittellään heidän kertomusta toiminnastaan.
Oikeusasiamies esittelee kertomuksen lähetekeskustelussa esim. PTK 136/2020 ja antaa keskustelun loppupuheenvuoron https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2020+6.aspx
Vuosimertomuksen ainoassa käsittelyssä oikeusasiamies myös osallistui keskusteluun, esim. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2019+10.aspx
Oikeusasiamiehen kertomusten käsittelytietoihin ja asiakirjoihin sekä pöytäkirjoihin pääset tutustumaan tämän linkin kautta https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/Vaskiresults.aspx#Default=%7B%22k%22%3A%22oikeusasiamiehen%20AND%20kertomus%...
