Kirjaa löytyy monesta kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.1771712. Kaukolaina tilataan aina oman kirjaston kautta, joten käänny lähikirjastosi puoleen. Värmlannin metsäsuomalaiset on myös luettavissa verkossa, joten voit ladata sen luettavaksi pdf-muodossa, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7167-63-2.
Antti Häyrysen toimittama Länsi-Helsingin musiikkiopisto 50 vuotta (Munkkiniemen musiikkiyhdistys, 1995) on ainoa kyseisestä musiikkioppilaitoksesta julkaistu historiikki.
Historiikkia on vain muutamassa Suomen kirjastossa ja joissakin teoksen saa vain lukusalilainaan. Voit tehdä teoksesta kaukopalvelypyynnön oman lähikirjastosi kautta.
Löydät Finna.fi-hakupalvelulla helposti kirjastot, joiden kokoelmiin Länsi-Helsingin musiikkiopisto historiikki kuuluu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3687628
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22L%C3%A4nsi-Helsingin+musiikkiopisto+50+vuotta%22&type=AllFields#helmet.1283603
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Hei!
Sekä Ruotsissa että Norjassa on julkaistu kirjat nimeltä Third culture kids. Ruotsissa kyseisen teoksen on koonnut Ra Hidaya Modig ja se on julkaistu ruotsiksi vuonna 2017 ja englanniksi vuonna 2018.
http://libris.kb.se/hitlist?p=1&q=ra+hidaya+modig&t=v&d=libris&s=r&t=v&…
Norjassa kirjan Third culture kids : å vokse opp mellom kulturer on koonnut Aon Raza Naqvi ja se on julkaistu vuonna 2019. Tästä en löytänyt englannin kielistä käännöstä.
https://www.nb.no/items/9f67ce1b4a1c38306f1bdb39e016b63b?page=0
Vaikuttaa siltä, että panamalaista kirjallisuutta ei toden totta ole suomennettu. Kirjasampo-tietokannan ainoa relevantti hakutulos oli latinalaisamerikkalaisen kirjallisuuden antologia (En färd mot vindens ansikte), jossa on mukana yksi ruotsiksi käännetty novelli Kärlek börjar på A panamalaiselta Rosa Maria Brittonilta. Kirjailija Carlos Fuentes on syntynyt Panamassa, mutta häntä pidetään ensisijaisesti meksikolaisena kirjailijana.
Espanja olisi parempi kielivalinta panamalaisen kirjallisuuden erityispiirteiden selvittelyyn, mutta rajoittunut kielitaito supisti hakijan vaihtoehdot englantiin. Novellit ja runous ovat olleet korostuneen merkityksellisiä panamalaisessa kirjallisuudessa, ja Panaman kanaalia ja sen vaikutuksia väestöön on...
Kämmekkä sanaa ei ollut selaamissani etymologisissa sanakirjoissa. WSOY:n Nykysuomen sanakirja vuodelta 1978 määrittelee sanan näin:
koti- ja ulkomaisia kasveja, joille on ominaista kämmenmäisesti liuskainen juurimukula ja tertussa olevat kannukselliset, tav. punaiset kukat.
Sama asia todetaan Kukkamestareiden orkideaa käsittelevässä nettiartikkelissa: Orkideoiden taustaa – kukkamestarit.fi
Arabialainen opas Halef seikkailee Karl Mayn kirjoittamassa Kara ben Nemsi -kirjasarjassa.
Sarjan osat ovat: Aavikon halki, Linnoituksen vanki, Viimeinen karavaani, Afarahin jalokivet, Balkanin rotkoissa, Skipetaarien maassa ja Keltainen rosvopäällikkö.
Kyseessä on V. A. Koskenniemen Kenttäpostia-sikermän kolmas runo kokoelmasta Latuja lumessa : kenttäpostia ynnä muita runoja (1940). Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot (1995, s. 209).
Kuntoluokitus määrää kolikon arvon, eli kuinka kulunut se on. Samoin kolikon materiaali. Kirjastosta voi lainata ja katsella erilaisia vanhoja kolikkoja käsitteleviä oppaita, mutta niiden arviohintatiedot saattavat olla vanhentuneita.
Numismatiikan erikoisliikkeet antavat tarkempia arvioita kolikoista.
Suomen Numismaatikkoliitto ry auttaa myös alan harrastajia. Sivulla on tietoa ja keskusteluryhmä ym.
Anni Polvasta on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa moneen otteeseen. Aiempia Polvaan liittyviä kysymyksiä pääsee tutkimaan oheisesta linkistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/p/polva-anni-1?language_content…
Mm. seuraavissa kirjoissa on artikkeli Anni Polvasta:
"Sain roolin johon en mahdu" (kirjastossa luokka 86.2)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (luokka 86.11)
Kotimaisia naisviihteen taitajia (luokka 86.12)
Verkkolähteinä voi käyttää esimerkiksi seuraavia sivuja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175912021769
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anni_Polva
https://kirjojentakana.fi/anni-polva/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/09/anni-polva-100-vuotta
http://www....
Kyseessä on kaiketikin Marcel Moussyn ohjaama nuortenelokuva Saison violente (1974). Elokuva pohjautuu Emanuel Roblésin samannimiseen romaaniin ja sen pääosissa näyttelivät Olivier Abecassis (François), Sara Franchetti (François' Mutter) ja Nathanlie Dupont (Veronique).
Elonetin ei löydy tietoja siitä, että elokuva olisi esitetty Suomessa. Siitä ei ole myöskään saatavana dvd-tallennetta. Googlettamalla elokuvan nimellä löydät kuvia elokuvasta.
https://www.filmdienst.de/film/details/27469/ungestumer-sommer
https://www2.bfi.org.uk/films-tv-people/4ce2b7659c04d
Tässä joitakin seudulle ainakin osittain sijoittuvia tai viiniteemaan sopivia teoksia:
Ben Aaronovtich: The October Man (2019)
Aulis Aarnio: Herra Himmelsraumin päiväkirja (2013)
Roy Jacobsen: Rajat (2004)
Kristin Harmel: Winemaker's Wife (2019, ei Helmetissä)
Stefan Moster: Rakkaat toisilleen (2013)
Lisäksi löytyi Eero Iloniemen muistelmateos Viininviljelijän talo: elämää Mosel-joen varrella (2016).
Suuri käsityö -lehden numerossa 9/2017 on kaavoja keskosvauvan vaatteille. Lehteä on Helmet-kirjastoissa enää muutamassa toimipisteessä, mutta voit tilata lehden omaan lähikirjastoosi.
Kaavat löytyvät myös netistä:
https://www.kodinkuvalehti.fi/haku?search_term=keskoset
Muun muassa näiltä sivuilta löytyy kaavoja keskosvauvan vaatteisiin:
https://jujuna.fi/tuote/ompelukaavat/pdf-ompelukaavat/lasten-ompelukaav…
https://punomo.fi/ideointi-suunnittelu/suunnittelumenetelmat/kayttajala…
Valentin Vaalan ohjaama elokuva Jossain on railo ei perustu romaaniin, vaan Hella Wuolijoelta tilattuun alkuperäistekstiin. Varsinaisen kuvauskäsikirjoituksen laati Vaala kuvaaja Eino Heinon kanssa.
Jossain on railo | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Kainuun Prikaatin historia 1626-2012 tietää kertoa, että rykmentissä toimi reservialiupseerikoulu, jota useissa asiakirjoissa kutsuttiin myös aliupseerikouluksi.Tekemällä haku aliupseerikoulu Kansalliskirjaston digitoimiin rykmentin lehtiin Jahvetti : PSR:n poikien oma lehti ja Pohjan Poika tuleekin lukuisia osumia, mutta tarkempaa paikkaa ei nähdäkseni näissäkään mainita. Museoviraston digitoimassa kuvassa PSR:n aliupseerikoulun konekiväärijoukkue poseeraa 1932 Kuopion kasarmeilla.
Lähde:
Iskanius, M. (2012). Kainuun Prikaatin historia 1626-2012: Nelivuosisatainen taival Savon Rykmentistä nykyaikaiseksi valmiusyhtymäksi. Kainuun Prikaatin Kilta.
Ensimmäisiä Erast Fandorin -romaaneja ovat kääntäneet suomeksi Kari Klemelä ja Anton Nikkilä. Nikkilän suomennoksista kaksi, Erikoistehtäviä ja Valtioneuvos, ovat ilmestyneet ilmestyneet Into Kustannuksen julkaisemina vuosina 2015 ja 2016. Erikoistehtäviä sisältää itse asiassa kaksi romaania, Patasotilas ja Somistaja.
Syitä käännösten kesken jäämiselle voi olla useita. Niitä voi tiedustella esimerkiksi kääntäjiltä itseltään tai teosten alkuperäiseltä Suomen kustantamolta WSOY:lta.
Maijaliisa Dieckmann on julkaissut useita historiallisia Porvooseen sijoittuvia romaaneja. Esim.
-Aurora ja Ulla-tädin salaisuudet
-Fredrika-rouvan koulu
-Keisari ratsastaa kaupunkiin
-Kolme hopeasormusta
-Hopeasormuksen taika
-Kartanon aaveratsastaja
Tietyn yksittäisen lähetin tehtävistä saattaa joskus löytyä mainintoja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Esimerkiksi talvisodan 7. divisioonan ja sen useiden alaosastojen sotapäiväkirjat ovat säilyneet ja vapaasti verkossa luettavissa:
Sotasampo | 7. divisioona (Talvisota)
Yleisellä tasolla taistelulähettien tehtävistä kirjoitettiin 1930-luvun sotilas- ja suojeluskuntalehdissä. Lehdet ovat vuoden 1939 loppuun asti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa. Alla muutama esimerkki. Erityisesti Leo Wikmanin artikkeli siteeraa talvisodan aikanakin käytössä olleessa Jalkaväen ohjesäännössä annettuja ohjeita taistelulähettien koulutuksesta. Palvelusta löytyy taistelulähetti- tai upseerilähetti -haulla monenlaista...
Vuoden 1917 Maalaiskuntain kunnallislain ja Kaupunkien kunnallislain (108/1917) mukaan valtuutetun ja valtuutettujen valitsijan eli äänestäjän piti olla ennen vaalivuoden alkua täyttänyt kaksikymmentä vuotta. ( 9 § ja 10 §)
Maalaiskuntain kunnallislaki (27.11.1917)
Kaupunkien kunnallislaki (27.11.1917)
Ikäraja nousi myöhemmin vuonna 1925 vuodella, koska Urho Kekkosen teoksen "Kunnallisvaaleja koskeva lainsäädäntö selitettynä" (1933) mukaan ikäraja oli kaksikymmentäyksi vuotta. Kunnallista vaalikelpoisuutta eli kelpoisuutta tulla valituksi kunnallisiin luottamustehtäviin, koski pääsäännös "Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erikseen säädetty, on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on...
