Kirja kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmaan ja on tosiaan luettavissa vain Pasilan kirjastossa. Kirjaa ei voi varata, mutta sitä voi mennä lukemaan kirjaston aukioloaikoina. Lisätietoja saa Pasilan kirjastosta: (09) 310 85001.
Penquin Readers -sarjassa on kielitaidon mukaisia tasoluokkia. Kannattaa etsiä ensin kustantaja sivulta (https://www.penguinreaders.co.uk/books/?level=all&category=all) haluamansa kirjan ja etsiä sitten kirjan tiedoilla Finna-palvelusta (https://www.finna.fi/) sen saatavuustiedot kirjastoista. Finnasta löytyvät useimpien kotimaisten yleisten ja tieteellisten kirjastojen aineistot.
Jos kirjaa tai jotakin muuta aineistoa ei ole missään OUTI-kirjastossa, sen voi tilata lainaksi muualta Suomesta tai ulkomailta. Tällaista lainaa kutsutaan kaukolainaksi.
Tilastoissa käytetään bruttopalkkaa eli sitä palkkasummaa, josta ei ole vielä vähennetty veroja ja muita lakisääteisiä maksuja. Rahasumma, joka työntekijälle maksetaan tilille, on nettopalkka. Nettopalkkaan vaikuttaa esimerkiksi työntekijän ennakonpidätysprosentti. Myös työpaikkailmoituksissa kerrotaan työtehtävän bruttopalkka.
Lähteet ja lisätietoa:
Palkka, mistä se muodostuu? Mitkä asiat vaikuttavat palkan suuruuteen? (tyoelamaan.fi)
Bruttopalkka vai nettopalkka? Tarkista tietosi palkasta - Duunitori
Mikä on bruttopalkan ja nettopalkan ero? – UKKO.fi
Tilastokeskus - Palkat ja työvoimakustannukset (stat.fi)
Kaikki tiedot Venäjän tappioista ovat tässä vaiheessa vain arvioita. Minusrus.com listaa Venäjän joukko- ja kalustomenetyksiä sekä lukumääräisesti että suhteessa joukkojen kokonaisvahvuuteen. Kyse on kuitenkin Ukrainan asevoimien ylläpitämästä sivustosta, joten tappiolukuihin tulee suhtautua varauksella. Samoin luvut Venäjän voimien sotaa edeltäneestä vahvuudesta perustuvat avoimiin lähteisiin ja niissäkin on varmasti ilmaa. Esimerkiksi Global Firepowerin luvut Venäjän kalustomääristä ovat hyvin erilaiset, mutta Venäjän todellinen kalustomäärä jää melko varmasti selvästi nimellisvahvuutta pienemmäksi.
Oryx-sivusto listaa Venäjän kalustotappioita avoimien kuvalähteiden perusteella. Sen antamat luvut ovat alemmat...
Hyvän yleiskatsauksen 40-luvun lopun ja 50-luvun alun suomalaisesta kulttuuriympäristöstä saa tutustumalla esimerkiksi sellaisiin kirjoihin kuin Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut palat, 2003), Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia (Tammi, 2003) ja Jouni Kallioniemen Elämä sodanjälkeisessä Suomessa (Vähäheikkilän kustannus, 2009). Suositeltavia yhteen vuoteen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi Täysiä vuosia : vuoden 1949 muotokuva ja Täysiä vuosia : vuoden 1950 muotokuva (molemmat Art House, 1999). Vastaavalla tavalla kansakunnan henkistä tilaa ja mielialaympäristöä sodanjälkeisinä vuosina kartoittaa Ville Kivimäen ja Kirsi-Maria Hytösen toimittama Rauhaton rauha : suomalaiset ja...
On varmaan parasta ottaa yhteyttä Vaalan kuntaan, Kunnan puhelinvaihteen numero on (08) 5875 6000, avoinna viraston aukioloaikoina. Ne löytyvät verkkosivulta https://www.vaala.fi/yhteystiedot-2
Myös Vaalan kirjasto saattaisi osata auttaa: https://www.vaala.fi/hyvinvointi/kirjasto/
En ole koskaan kuullut termiä kysytylle yhdistelmälle, enkä sitä etsimälläkään löytänyt. Elämäkerta saattaa sisältää sekä päiväkirjamerkintöjä että muistelmia, mutta se ei tarkoita ainoastaan niiden yhdistelmää.
1. Kysymyksestäsi ei selvinnyt, mitä kirjastoa tarkoitat. Siksi vastaukseni on kovin yleinen ja käsittelee Helsingin kaupunginkirjastoa yleensä. On vähän vaikea sanoa, kuinka monta kirjaa kirjastoihin saapuu viikossa. Viikot ovat tässä asiassa kovin erilaisia. Helsingin kaupunginkirjastossa on pääkirjasto, 37 sivukirjastoa, kaksi kirjastoautoa ja kuusi laitoskirjastopistettä. Näihin kaikkiin yhteensä hankittiin viime vuonna 148 089 kirjaa. Viikossa kirjoja siis saapui kaikkiin kirjastoihin yhteensä monta tuhatta, mutta viikot ovat erilaisia ja kirjastot eri kokoisia.
2. Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston hankinta on keskitetty. Pasilassa toimii Kirjastoverkon yhteiset palvelut -yksikkö. Se hoitaa...
Ilmeisesti olet peruuttamassa varausta Taskukirjasto-sovelluksessa. Taskukirjaston ohjeissa kerrotaan, että varaus perutaan juuri mainitsemallasi tavalla eli siis painamalla roskakorin kuvaa.
Jos perut varauksen Helmetissä omissa tiedoissasi, laita rasti varauksen vasemmalla puolella olevaan Poista-ruutuunja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskuki…
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#varaustenmuuttaminen
Emme valitettavasti löytäneet tietoa lukoista. Jos kyseessä olisi vaikkapa taidetempaus, voisi Helsingin kaupungin museo tai Kysy museolta -palvelu osata auttaa.
Kotimaisten kielten keskuksen Sanojen alkuperästä kertoo uve-sanan etymologiasta. Siellä arvellaan virtaan viittaavan sanan olevan johdos sanasta vuo, https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
Sanoin "Pentinkulman eepos ensimmäistä kertaa yksissä kansissa" takakannessaan itseään mainostanut Täällä Pohjantähden alla -laitos ilmestyi vuonna 1985.
Täsmälleen etsimäsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt. Kotuksen kirjastosta ehdotettiin, josko kyse olisi Ulla Vanhatalon väitöskirja-artikkelista (2002), jossa selvitettiin kyselytestillä kielenkäyttäjien käsityksiä siitä, minkälaisia merkityseroja erilaiset kommunikaatioverbit kantavat.
Linkki artikkeliin tässä.
Yle Arkiston tietopalvelusta vastattiin, että Ylen lähetysten tekstitysfontti on tällä hetkellä Tiresias Screenfont.
Ennen vuotta 2011 tekstitysfonttina oli ns. Ylefont, jonka pohjana oli Tahoma. Ylefontin kirjainten kulmat olivat hieman pyöristetyt Tahomaan verrattuna.
MTV:ltä vastattiin, että heillä on ollut kymmenisen vuotta Tiresias, vuodesta 2020 lähtien Tiresias Minus default-versio ja ennen Tiresiasta mahdollisesti LH 3103.
Alpo Jaakolan Leipätyttö-patsaan paljastustilaisuus järjestettiin Loimaalla 22.8.1982. Loimaan Lehdessä 24.8.1982 on julkaistu uutinen paljastustilaisuudesta. Uutisen mukaan paljastutilaisuudessa esitettiin Pirkko Jaakolan runo Savilaulu Loimaan leivänkantajalle. Runo on julkaistu kokonaisuudessaan uutisen yhteydessä.
Rohkenen käyttää tässä lähteenä Wikipedia-artikkelia, koska tässä tapauksessa sen lähteet on merkitty hyvin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulaisuus
Suomen kielessä ei näytä olevan mitään kälyn tai naton tapaista erityistä nimitystä äidin isän isälle. Hän on isoisoisä.
Asiaa ei ole tilastoitu, mutta mututuntumalla prosenttiosuus jää alle viiteen. Tosin kirjastoissa on myös viittomakieltä äidinkielenään puhuvia työntekijöitä.
Espoon kirjastossa on pidetty noin viitisen vuotta sitten viittomakielen alkeisopastuksia työntekijöille. Valitettavasti asioimistulkki tai kynä-paperi -menetelmä ovat kuitenkin vielä tarpeen asioinnissa.
Löysin myös muutaman mielenkiintoisen linkin viittomakielestä ja kirjastosta.
Kuurojen liiton Viittomakielinen kirjasto, Kuuloavain.fi viittomia verkossa sekä Kotimaisten kielten keskuksen viittomakieltä käsittelevät sivut.Kotus.fi
