Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Tällä hetkellä perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Hei!
Voit varata ajan digitointia varten soittamalla musiikkiosaston puhelinnumeroon (040 632 3207). Tällä hetkellä digitointiin ei ole suurta jonoa joten ajan saa aika nopeasti. Kannattaa ottaa kirjastokortti esille varausta tehdessä sillä kirjastokortin numero kirjataan varauksen yhteyteen. Puhelimessa saat tarkemmat ohjeet mitä sinun pitää ottaa mukaasi tullessasi digitoimaan (riippuu siitä mitä digitoit, paikan päällä saa alkuopastuksen tarvittaessa).
Aladdin -musiikkisatu on todennäköisesti Kirjaliton sarjaa, jossa ilmestyi yhteensä 62 eri satua. Näiden jälkeen sarja jatkui vielä numeroimattomana. Valtaosa Kirjaliton musiikkisaduista on Disney-tuotantoa, joskin mukaan mahtuu muutamia poikkeuksia.
Vakaa tinasotamies on H. C. Andersenin satu. Senkin on julkaissut ääniversiona Kirjalito / Egmont Kustannus.
Tarkoitatko ohjelmoinnin opiskelua? Meillä kirjastossa ei valitettavasti ole koodauksen asiantuntijoita, ainoastaan kirjoja ja mahdollisesti muuta materiaalia. Esimerkiksi Ylen sivuilta löytyy linkkejä verkkokusseille, joista voisi olla sinulle apua:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/17/kiinnostaako-koodaus-nailla-pa…;
ISMACS-sivuston mukaan Y-sarjan Singerit, joiden sarjanumero on väliltä 3609061-3709060, on valmistettu vuonna 1925.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Helmetin omissa tiedoissa voi aiemmat lainat nähdä lainaushistoriasta siitä hetkestä lähtien, kun asiakas on ottanut käyttöön lainaushistorian. Lainaushistorian voi järjestää joko teoksen tai tekijän/henkilön tai lainauspäivän mukaan, jolloin listasta on suhteellisen helppo etsiä tietty teos tai kirjailija. Muulla tavoin omia vanhoja lainojaan ei voi etsiä.
Kun klikkaat lainaushistorian yläpalkissa kohtaa "teoksen nimi", saat lainaamasi teokset aakkosjärjestyksen teoksen nimen mukaan. Samoin voit järjestää teokset tekijän mukaan klikkaamalla viereisen sarakkeen yläpuolella olevaa kohtaa "tekijä/henkilö".
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#lainaushistoria
Täma Markku Pölösen tv-sarjassa Karjalan kunnailla soiva Vesa Mäkisen säveltämä kappale löytyy cd-levyltä, mutta valitettavasti kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä nuottia:
https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tango+Miikkula&type=AllFi…
Turkuun sijoittuvat esimerkiksi seuraavat romaanit:
Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama
Riku Korhonen: Lääkäriromaani, Kahden ja yhden yön tarinoita, Emme enää usko pahaan
Jussi Seppänen: Jussi Seppänen
Iida Rauma: Katoamisten kirja
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Emma Puikkonen: Turkulainen näytelmä
Peter Sandström: Laudatur
Mike Pohjola: 1827
Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa
Jussi Marttila: Veden varaan
Monet Max Mannerin ja Pirkko Arhipan dekkarit sekä tietysti Reijo Mäen Varekset
Suositellaan luettavaksi jokirannassa piispanmunkkia nautiskellen. Tervetuloa Turkuun!
Molemmat kirjat löytyvät Kirkes-kirjastoista. Voit varata kirjat verkkokirjastossa https://kirkes.finna.fi/ kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja laittaa noutopaikaksi haluamasi Tuusulan kirjaston.
En löytänyt taiteilijaa, joka olisi maalannut tai valokuvannut erityisesti hedelmien mätänemisprosessia eri vaiheissa, muita samankaltaisia kyllä.
Esimerkkinä voisi mainita Caravaggion maalauksen hedelmäkorista, jossa ensivilkaisulla näyttäisi olevan raikkaita, tuoreita hedelmiä parhaassa kuosissaan, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että ne ovat jo eri tavoin mätänemisprosessin alussa. Voit lukea lisää tästä linkistä https://drawpaintacademy.com/basket-of-fruit/.
Hollantilaisen ja flaamilaisen koulukunnan vanitas-asetelmamaalaukset kertovat elämän turhuudesta ja katoavaisuudesta, joten kannattaa käydä hollantilaisen Rijksmuseumin sivuilla, joissa voi selata kuvia kokoelmasta. Esimerkiksi Abraham Mignon on käyttänyt aiheena...
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit hakea kirjallisuutta esimerkiksi hakusanoilla rikoskirjallisuus tai jännityskirjallisuus ja yhdistää hakuun esimerkiksi hakusanan 1950-luku. Näin saat "listan" jossa on suomalaista ja suomeksi ja ruotsiksi käännettyä rikos- tai jännityskirjallisuutta, jonka tapahtuma-aika on 1950-luvulla. Tuloslistassa on usein myös lyhyt kuvailu teoksesta sekä kerrottu mm. teoksen eri painokset.
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Myös kirjastojen tietokannoista voit hakea uudempaa kirjallisuutta em. hakusanoilla, mutta Kirjasammosta löydät kattavamma tiedot.
En löytänyt tätä runoa suomennetuista teoksista
Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia 1992
Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille 2009
enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Kirjaa löytyy monesta kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.1771712. Kaukolaina tilataan aina oman kirjaston kautta, joten käänny lähikirjastosi puoleen. Värmlannin metsäsuomalaiset on myös luettavissa verkossa, joten voit ladata sen luettavaksi pdf-muodossa, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7167-63-2.
Mikäli ymmärsin kysymyksesi oikein, olisit siis ostamassa kirjaa Kirjasampo-sivuston kautta. Kirjasampo ei kuitenkaan ole verkkokauppa, vaan suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu, joten siitä syystä sieltä ei löydy kassalle tai osta -painikkeita. Kirjasammosta löytyy tietoa kirjailijoista ja kirjoista. Sen kautta voi tarkistaa kirjojen saatavuuden kirjastosta ja rekisteröityneenä käyttäjänä myös kertoa lukemistaan kirjoista ja suositella niitä muille. Lisätietoa sivustosta löytyy info-sivulta tämän linkin takaa: Info | Kirjasampo.
Antti Häyrysen toimittama Länsi-Helsingin musiikkiopisto 50 vuotta (Munkkiniemen musiikkiyhdistys, 1995) on ainoa kyseisestä musiikkioppilaitoksesta julkaistu historiikki.
Historiikkia on vain muutamassa Suomen kirjastossa ja joissakin teoksen saa vain lukusalilainaan. Voit tehdä teoksesta kaukopalvelypyynnön oman lähikirjastosi kautta.
Löydät Finna.fi-hakupalvelulla helposti kirjastot, joiden kokoelmiin Länsi-Helsingin musiikkiopisto historiikki kuuluu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3687628
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22L%C3%A4nsi-Helsingin+musiikkiopisto+50+vuotta%22&type=AllFields#helmet.1283603
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Vaikuttaa siltä, että panamalaista kirjallisuutta ei toden totta ole suomennettu. Kirjasampo-tietokannan ainoa relevantti hakutulos oli latinalaisamerikkalaisen kirjallisuuden antologia (En färd mot vindens ansikte), jossa on mukana yksi ruotsiksi käännetty novelli Kärlek börjar på A panamalaiselta Rosa Maria Brittonilta. Kirjailija Carlos Fuentes on syntynyt Panamassa, mutta häntä pidetään ensisijaisesti meksikolaisena kirjailijana.
Espanja olisi parempi kielivalinta panamalaisen kirjallisuuden erityispiirteiden selvittelyyn, mutta rajoittunut kielitaito supisti hakijan vaihtoehdot englantiin. Novellit ja runous ovat olleet korostuneen merkityksellisiä panamalaisessa kirjallisuudessa, ja Panaman kanaalia ja sen vaikutuksia väestöön on...
