Kysymyksenne on hyvin tapauskohtainen, emmekä täältä tietopalvelusta pysty, emmekä voi ottaa kantaa siihen, mikä tilanne juuri teidän osaltanne on. Emme myöskään anna oikeudellista neuvontaa.
Paras tapa aloittaa on tiedustella asiasta omasta tienhoitokunnastanne, jossa on selvillä kyseessä olevan tiestön hoito maksuineen ja niiden määräytymistietoineen.
Lisätietoa löytyy myös verkosta mm.
https://www.tienhoito.fi/
https://www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/
https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tietoa-kiinteistoista/yksityistien-hoito-ja-yllapito
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/224880/162MML15.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2019/04/...
Frank Gilbrethin kehittämästä ajan ja liikkeen tutkimuksesta on kirjoitettu paljonkin. Suomessa menetelmästä on puhuttu rationalisointina, joka on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä työn tehokkuuteen keskittyvä tarkastelu. Aiheeseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten kautta:
Hannele Seeck: Johtamisopit Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin
Tero Vuorinen: Strategiakirja: 20 työkalua
Helmet kirjaston lainaushistorian saa näkyviin, kun kirjautuu Helmet sivuille nettiselaimessa ja napsauttaa omissa tiedoissa Lainaushistorian tallentumaan. Taskukirjastossa lainaushistoria tulee näkymään uusimman päivityksen myötä. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67600/951-44-6613-6.pdf?sequence=1
En löytänyt sanastoista termiä (esim. Finto). Löysin kyllä esimerkin memory playsta Tennessee Williamsin Lasisen eläintarhan, mutta en löytänyt teoksen kuvailuista mitään memory playhin viittaavaa.
Pro gradu -tutkielmassa Draaman hiljainen kerronta Parenteesit kommunikoivana elementtinä Eeva-Liisa Mannerin näytelmässä Poltettu Oranssi, tekijä Anne Turunen (Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos kirjallisuus elokuussa 2009) on käytetty termiä ”muistinäytelmä” (memory play), joka on kuvattu muodoksi, jossa kertojahahmo osallistuu muiden henkilöhahmojen mukana näytelmän tapahtumiin, https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/23038/4/URN_NBN_fi_jyu-20…
Sain apua Kuvataide- ja...
Nopeasti auto videolla vilahtaa, mutta kyllähän se muotonsa ja perävalojen ulkonäön perusteella näyttäisi romanialaisvalmisteiselta Dacia-autolta. Mahdollisesti malli voisi olla Dacia 1310
https://en.wikipedia.org/wiki/Automobile_Dacia
https://en.wikipedia.org/wiki/Dacia_1310#/media/File:Dacia_1310_1985-19…
Emme voi ottaa kantaa lääketieteen tai luontaishoidon alan kysymyksiin. Voit perehtyä ennen ostopäätöksen tekemistä kumpaakin mainitsemaasi kirjaan kirjastossa. Sekä Piippo: Suomen luonnon lääkekasvit että Raipala-Cormier: Frantsila - luonnon kotiapteekki ovat lainattavissa kirjastosta.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n (International Labour Organization) tilastot sisältävät tietoja koko maailman maiden työllisyydestä: https://ilostat.ilo.org/
Maanjäristysten vaikutuksista alueen työllisyyteen löytyy ennemminkin erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia kuin varsinaisia tilastoja. Tässä muutamia esimerkkejä:
Research on employment and labour measures in the Post-Great East Japan Earthquake recovery process / Japan Earthquake Project : Dissemination of Employment and Labour Measures for Recovery from the Great East Japan Earthquake as International Public Resources, ILO Regional Office for Asia and the Pacific. - Bangkok: ILO, 2015: https://www.ilo.org/asia/publications/WCMS_398771/lang--en/index.htm
Seville, E., Vargo, J...
Kirjastojen atk-järjestelmien historiaa voi tutkia teoksesta Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet / Jarmo Saarti. Opetusministeriö 2000.
Aineistotietokantoja saatiin näkyviin Internetiin1990-luvun puolen välin jälkeen Tampereella, jossa oli jo 1990-lopulla ensimmäisenä myös etävaraaminen ja -uusiminen. Yleisten kirjastojen palvelut siirtyivät avoimeen verkkoon aiemmin kuin yliopistokirjastojen.
Voisikohan kyseessä olla Vesa Mäkelän lukemana äänikirjana julkaistu Ritva Toivolan saturomaani Kun Pikkukorva sai siivet?
"Tomi on viettämässä lomaa maalla, kun hän yllättäen tempautuu seikkailulle hiisien valtakuntaan. Tomista tulee hiisi Pikkukorva, ja hän pestautuu palvelijaksi Rumahiiden palatsiin. Vain harvat ovat nähneet peilin takana asuvan pelottavan Rumahiiden, ja se joka keksii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Yhdessä ystäviensä Sukkelan Harmaan ja hiisityttö Hiisun kanssa Tomi ryhtyy selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta, – ja se onkin tosi visaista puuhaa."
Kun Pikkukorva sai siivet | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Antiikkiesineiden arviointi kannattaa jättää asiantuntijoille. Suurimmat huutokauppakamarit arvioivat yleensä tavaroita ilmaiseksi ilman myyntivelvoitetta.
Tähän kysymykseen on vuosi sitten vastattu seuraavasti. Mahdollisesta suomennoksesta ei löytynyt uutta tietoa tänä vuonna.
"Fantasiakirjallisuutta kirjoittavan Holly Blackin tuotannossa vuonna 2017 julkaistu The Cruel Prince on ensimmäinen osa kirjailijan The Folk of the Air -sarjaa. Suomennosta ei ole saatavilla ja tiedossamme ei ole, onko käännös suunnitteilla.
Blackin aiemmista kirjoista on suomennettu Spiderwickin kronikat -sarja vuosina 2003-2010. Sen kustansi WSOY. Viimeisimmät Holly Black -suomennokset, yhdessä Cassandra Claren kanssa kirjoitetut Magisterium-sarjan teokset kustansi Otava kääntäjänään Inka Parpola.
Heart of the moors -kirjan suomennos Kahden valtakunnan valtiatar taas ilmestyi vuonna...
Kirjastojen osalta lista löytyy Kirjastot.fi:n sivulta https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Kirjastoissa katsotaan hieman perään menevätkö kirjat vai jäävätkö kirjakierrätyshyllyyn. Kirjoja poistetaan tarvittaessa. Yleisesti rajataan kuinka monta kirjaa voi tuoda.
Muuta luetteloa ei löytynyt, eikä siten kuka niitä hallinnoisi.
Pianon virittämisestä on olemassa kirjoja. Pääset tarkastelemaan niiden tietoja alla olevasta finna.fi -hakutuloksesta. OUTI-kirjastojen kokoelmissa on 6 pianon viritystä käsittelevää kirjaa.
Finna.fi, hakusanat piano, viritys: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=piano+viritys&type=AllFields&fi…
OUTI-verkkokirjasto, hakusanat piano, viritys: https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=piano+viritys&type=AllFiel…
Poliisi on kyllä tutkinut Suomen viime sotien aikaisia kuolemantapauksia vielä tällä vuosituhannellakin. Keskusrikospoliisi selvitti esimerkiksi Huhtiniemestä 2006 löytyneiden vainajien tapausta. Koska vainajat osoittautuivat huomattavasti jatkosodan tapahtumia vanhemmiksi eikä yhteyttä epäiltyihin sota-aikaisiin teloituksiin löytynyt, keskusrikospoliisi ei jatkanut asian tutkintaa. Vuosituhannen alussa jatkosodan aikaisten partisaani-iskujen rikostutkinta raukesi, koska tarvittavia arkistotietoja ei saatu Venäjältä. Vielä vanhempi tapaus oli 2017 paljastunut ns. Hikiän metsähauta, jossa KRP selvitti keväällä 1918 teloitettujen punaisten henkilöllisyyttä. Poliisin tutkinnanjohtaja selosti jälkimmäisen tapauksen yhteydessä STT:lle,...
Mikäli olet antanut asiakastietoihisi sähköpostiosoitteesi, voit käyttää tunnusluvun palautustoimintoa: Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, tunnusluvun muuttaminen vaatii kirjastossa käynnin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelma…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kristalli eli kristallilasi on määritelmältään lasia, johon on piioksidin eli kvartsin lisäksi lisätty lyijymonoksidia. Graniitti puolestaan koostuu punertavasta tai harmaasta maasälvästä, kvartsista ja kiilteestä. Graniitista löytyy siis samoja mineraaleja, mutta mainitsemasi kiviaines ei ole määritelmän mukaan kristallia. Lisätietoa aiheesta löydät esim. kirjoista Virkkunen: Suomen kivet sekä Taipale: Kivet : etsijän ja keräilijän opas.
Karjalaisten evakuointia on tutkittu Suomessa paljon, kun taas Saksan itäosien evakuointia käsittelevä tutkimuskenttä on vähäisempi. Sekä Suomessa että Saksassa siviiliväestö joutui jättämään kotinsa puna-armeijan edetessä ja siirtymään oman maansa sisällä uudelle alueelle. Siirtymistä ja ihmisten kotoutumista yritettiin hallita erilaisilla laeilla, kuten Suomessa maanhankintalailla ja esimerkiksi Itä-Saksassa lailla, joka tähtäsi siirtoväen asuinolojen parantamiseen. Siirtoväki kohtasi kummassakin maassa vaikeuksia, jotka liittyivät mm. matkantekoon, uuden kotipaikan etsimiseen, kodin rakentamiseen sekä uudelleenasettautumiseen. Lisäksi paikallisväestön suhtautuminen siirtoväkeen oli vaihtelevaa.
Suomessa siirtoväen asiat olivat...
Varaamossa pitäisi olla jokaisen tilan kohdalla käyttötarkoituksen lisäksi myös muut tilaa koskevat oleelliset tiedot, esimerkiksi maininta siitä että tila on lukittu. Asian voi varmistaa olemalla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jota asia koskee.