Yritin asiaa tutkia, mutta kyllä se taitaa ihan kirjoitusvirhe olla. "Benamin" ei noin yleisesti ottaen tarkoita mitään. Jos siinä on vitsi, meitä ymmärtämättömiä taitaa olla aika paljon.
Heikki Poroila
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi käytännön syistä tuottaa vastauksena referaatteja kirjoista, koska referaatti perustuu aina kirjan lukemiseen. Mutta jos kysyjä tarkoittaa vain kirjan aihepiiriä, esimerkiksi HelMet-kirjastoissa on tämän Jay Asherin kirjan Kolmetoista syytä kohdalle merkitty asiasanat KOULU - ITSEMURHA - TYTÖT - SYYT - IHMISSUHTEET:
Heikki Poroila
Hei,
kysymästäsi kirjastonhoitajasta löytyi tietoa seuraavista lähteistä:
- pieni maininta kirjassa "Kirjastomatrikkeli 1955 Biblioteksmatrikel" Toimittaja Kaarina Ranta. Helsinki 1955.
- Lehtiartikkeli kyseisestä kirjastonhoitajasta kaupunkilehdessä, "Raahelainen 2.11.1980 s. 4-5"
Lisäksi kannattaa tutkia Kerttu Kastellin kirjoittama kirja "Pattijoen kirjastotoimen historiikki".
Kirjastomatrikkeli ja lehtiartikkeli ovat Raahen kirjastossa. Kastellin kirjoittama kirja on vain Oulun kaupunginkirjastossa.
Arja
Terveyteen ja sairauksien hoitoon liittyvät kysymykset kuuluvat terveydenhuollon alan ammattilaisille. Sairauksien määrittäminen, niihin liittyvät hoitosuunnitelmat ja toipumisen arvioiminen eivät kuulut Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun piiriin.
Kielitoimiston sanakirjan https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sairaus mukaan sairaus on elimistön tai psyykkisen toiminnan häiriö, joka tuottaa fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista haittaa.
Yleisesti voidaan sanoa, että henkilön toipumisaikaan vaikuttavat useat tekijät sairauden lisäksi, niitä ovat ainakin henkilön terveydentila ja henkilöllä olevat muut mahdolliset sairaudet, hoidon aloitusaika ja käytetyt hoitomuodot. Henkilön heikentynyt terveydentila voi altistaa...
Trivial Pursuit -peliä ei ole nyt saatavilla, mutta lähinnä tulee mieleen Sirkku Talja-Larrivoiren kirjat Älä unohda minua (WSOY, 1976) ja Mustat lakeerikengät (WSOY, 1978). Niissä Talja-Larrivoire kirjoittaa lapsuudestaan lastenkodissa, äidin ikävästä, äitisuhteestaan ja nuoruudestaan. On toki makuasia, pidetäänkö niitä häväistyskirjoina. Sirkku Talja-Larrivoire valittiin Suomen Neidoksi vuonna 1955.
Kuva vahvistaa oletuksen, että lyhenne SPKL viittaa Suomen Palveluskoiraliittoon. En löytänyt millaan kuvahaulla esimerkkejä liiton julkaisemista rintamerkeistä, joten julkaisuvuosia kannattanee kysyä suoraan liitosta. Mitä tulee tällaisen rintamerkin hintaan, on sitä jokseenkin mahdoton arvioida. En löytänyt näitä myytävänä mistään keräysliikkeistä tai huutokaupoista. Hintahan määräytyy sen perusteella, haluaako joku tällaisia ostaa. En usko, että tällaisilla rintamerkeillä on yleensä muutamaa euroa suurempaa arvoa, koska niitä tehdään yleensä isoja painoksia. Jos kuitenkin merkintä 8K viittaa siihen, että rintamerkissä on käytetty 8 karaatin kultaa, on merkillä todennäköisesti ainakin jonkun kymmenen euron arvo, koska 8 karaatin kullasta...
Kyseessä on kaiketikin Tapiola Sinfoniettan konsertti. Tapiola Sinfoniettan konsertteihin voi varata lippuja Lippupisteen puhelinpalvelusta, puh. 0600 900 900 (2,00 €/min+pvm). Lisätietoa voitte lukea alla olevista linkeistä.
https://www.tapiolasinfonietta.fi/liput/kertaliput/
https://www.tapiolasinfonietta.fi/liput/varaukset/
Saamelaisesta kirjallisuudesta voi lukea esimerkiksi Oktavuohka saamelaistietoa opetukseen -sivustolta https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus. Artikkelissa on lista saamelaiskirjailijoista.
Myös Kirjasammossa kerrotaan saamelaiskirjallisuudesta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/4256.
Helmet-kirjastosta löytyy saamelaista kirjallisuutta. Sitä voi hakea hakusanoilla saamenkielinen kirjallisuus
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaamenkielinen%20kirjallisuus__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
Finnasta ts. arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelusta löytyvät kirjat ja artikkelit
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sigrid+schauman&type=AllFie…
Esimerkkejä hakusanalla "Sigrid Schauman" löytyneistä artikkeleista:
Schauman, S. (1952). Birger Kaipiaisen näyttely: Birger Kaipiainens utställning. Arkkitehti, 9, pp. 167-169.
Schauman, S. (1959). Sam Vannin "Contrapunctum" = Sam Vannis "Contrapunctum. Arkkitehti, pp. 142-144.
Lisää:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sigrid+schauman&type=AllFie…
Myös teoksen Granbacka, C. & Kasvio, L. (2019). Taide ja tunteet: Sigrid Schaumanin elämä lähteisiin kannattaa tutustua.
Tässä muutama löytämäni juttu aiheesta:
https://psycnet.apa.org/record/2007-06470-009
https://theconversation.com/the-psychology-of-roller-coasters-99166
Helsingin Sanomia, Turun Sanomia ja Maaseudun Tulevaisuutta oli mahdollista lukea korona-aikana Emagz-palvelun kautta. Tämä oli 30.6.2020 päättynyt määräaikainen palvelu. Aikakausilehtiä voi jatkossakin lukea Emagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti näitä kolmea sanomalehteä ei voi enää lukea palvelun kautta. Epress-palvelun kautta voi edelleen lukea kotimaisia sanomalehtiä kirjaston tiloissa.
Tervetuloa asiakkaaksi kirjastoihin. Kirjastojen palveluista ja laitteista saat lisätietoja vaikkapa tältä sivulta https://keski.finna.fi/Content/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto. Kirjaston valinta -valikosta löydät haluamasi kirjaston ja Laitteet ja palvelut -kohdasta saat lisätietoja.
Kyllä, Helmet-kirjastoissa on vielä monia Gulla-kirjoja sekä suomeksi että ruotsiksi. Suurin osa kirjoista on Pasilan kirjastossa kirjavarastossa, mutta varaamalla kirjat voi noutaa mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Alla linkki luetteloon kirjoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SMartha%20Sandwall-Bergstr%…;
Hei, kiitos kysymyksestäsi.
Kehotimme kesän ajan ottamaan oman hyllyn talteen, mutta ikävä kyllä viesti ei ole tavoittanut kaikkia. Automaattisesti niitä ei saanut siirrettyä. Jos haluat, ilmoita kirjastokorttisi numero sähköpostilla kirjasto.asiakaspalvelu@jyvaskyla.fi, niin voimme yrittää saada oman hyllyn sisältöä vielä aiemman verkkokirjaston toimittajalta.
Hyvänä puolena tässä on, että uuden verkkokirjaston Suosikkilista-toiminto on paljon monipuolisempi kuin entinen oma hylly. Listoja voi olla useita ja niitä voi nimetä ja järjestää.
Lisätietoa: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#favorites
Kysyjä muistelee kaiketi naisten ja miesten eläkeikien yhtenäistämistä koskenutta kiistaa 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 1996 EU:ssa hyväksyttiin direktiivi, joka yhtenäisti lisäeläkejärjestelmien piirissä olevien miesten ja naisten eläkeiät. Suomessa kuitenkin monilla aloilla naiset pääsivät 2-3 vuotta miehiä aiemmin eläkkeelle. Tätä kompensoitiin miehille mm. paremmin palkkaeduin. Käytäntö oli ristiriidassa EU:n päätöksen kanssa, jonka mukaan samasta työstä piti olla sama eläkeikä ja -edut.
EU-komissio: Suomen eläkelaki syrjii miehiä https://yle.fi/uutiset/3-5800473
Suomi laatikin vuonna 1997 lain vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta. Lain valmistelu oli ajoittain hankalaa sosiaali- ja terveysministeriön...
Löysin Käypä hoito sivuilta tiedon:"Virtsatieinfektiot jaotellaan kystiitteihin ja pyelonefriitteihin. Kystiittiin liittyvät virtsaamispakko, tihentynyt virtsaamistarve ja kirvely virtsatessa, pyelonefriittiin taas usein kuume sekä selkä- tai kylkikipu." https://www.kaypahoito.fi/hoi10050
Ihan yhtä suurta tietokantaa ei ole. Monta melko kattavaa kuitenkin löytyy.
Tietokannat painottavat usein jotakin näkökulmaa. esim. Oica.net joka on autonvalmistajien yhteinen foorumi. CAR on keskittymä autojen tutkimusta ympäri maailman. TRB-tietokanta taas kokoaa kuljetus- ja logistiikka-alan tutkimuksia. ICCT on keskittynyt tutkimaan mahdollisimman saateetonta liikkumista.
Monesti tietokannat ovat maksullisia ja jopa hankkivat tarvittavia tutkimustietoja esim. Global data
