Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit hakea kirjallisuutta esimerkiksi hakusanoilla rikoskirjallisuus tai jännityskirjallisuus ja yhdistää hakuun esimerkiksi hakusanan 1950-luku. Näin saat "listan" jossa on suomalaista ja suomeksi ja ruotsiksi käännettyä rikos- tai jännityskirjallisuutta, jonka tapahtuma-aika on 1950-luvulla. Tuloslistassa on usein myös lyhyt kuvailu teoksesta sekä kerrottu mm. teoksen eri painokset.
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Myös kirjastojen tietokannoista voit hakea uudempaa kirjallisuutta em. hakusanoilla, mutta Kirjasammosta löydät kattavamma tiedot.
Leivinuunien rakennuspiirustuksia löytyy, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…;
Tuon tyyppistä uunia en löytänyt kokoelmistamme, mutta ehdotan, että käännytte Museoviraston puoleen. Heiltä löytyy verkostakin korjauskortisto, jossa on ohjeita, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/korjauskort… sekä tietoa tämäntyyppisistä asioista, https://www.museovirasto.fi/fi/yhteystiedot.
Lisää rakennusperinnemateriaalia on Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A73904
Kisoista on jo sen verran aikaa, ettei tietoa profiileista löydy verkosta. Lahden pääkirjaston Päijät-Häme kokoelmassa on MM-kisojen kisaesitteitä, joista tietoa saattaisi löytyä. Niitä voi tutkia paikan päällä. Myös Kansalliskirjastosta löytyy karttoja Lahden MM-kisaladuista. Kartat ovat luettavissa lukusalissa. Kisaesitteistä ja kartoista lisätietoa tässä Finnan hakutuloksessa: ladut lahti kartat 2001 | Hakutulokset | Finna.fi
Myös Lahden Hiihtomuseon kokoelmista voi löytyä lisää tietoa. Kokoelmat ja palvelut - Hiihtomuseo
Karl Johan Fagerström oli Oulun pormestari vuosina 1788-1799. Tieto löytyy Oulun kaupungin sivulta Oulun pormestarit ja kaupunginjohtajat.
Vaasan osalta löydän tiedon siitä, että hän oli vuosina 1751–99 Vaasan läänin varalääninsihteeri. Tämä tieto on Anders Chydeniuksen kootut teokset -sivustossa Chydeniuksen Fagerstömille lähettämien kirjeiden yhteydessä. Ylioppilasmatrikkelissa 1640-1852 on mainittu Fagerströmin olleen Vaasan pormestari vuodesta v. 1779.
Vaasan pormestareista mainitaan matrikkelissa löytyvän tietoa teoksessa K. Hedman, Borgmästare och rådmän i Wasa 1610–1925. SSV 9 (1925), jota näyttää löytyvät muutamasta kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Peter Norrbyn voisi saada yhteyden Radio Helsingin kautta, https://www.radiohelsinki.fi/tekijat/peter-norppa-norrby/.
Valitettavasti pajaa pitänyt henkilö on jo siirtynyt meiltä muihin hommiin. Hän on varmaan ottanut kaavat mukaansa, koska niitä ei löydy enää meiltä. Korona ja Soukan kirjaston muutto Lippulaivan kirjastoon on myös peittänyt kaavojen jäljet tehokkaasti.
Kaavat on alun perin hankittu maksulliselta sivustolta. https://www.snmstore.com/?category_id=6885267
Pehmolelujen kaavoja löytyy myös Helmet haulla. Hakusanat pehmolelut ja ompelu ja eläimet. Helmet hakutulos
Voisiko kirja olla Catarina Kruusvalin "Iida ja pehmot päiväkodissa" (Tammi 2008, suom. Tittamari Marttinen):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen vaihtoehto voisi olla Kate Agnewn "Meillä on kivaa" (Mäkelä 2009, suom. Terhi Leskinen):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tässä vielä lista kirjoista, joissa on aiheena lelut ja kansikuvassa keltaista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=lelut+keltainen&o=title_asc
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=leikkikalut+keltainen&o=titl…
Ensi alkuun voisi kokeilla Siirtolaisinstituutin tietokantoja. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/aineistot/sukututkimus/
Goara vestisyna -sivusto kertoo siirtolaisuudesta Venäjältä ja Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin. https://goaravetisyan.ru/fi/emigraciya-iz-rossiiskoi-imperii-v-ssha-volny-russkoi-emigracii-ot-ivana/
FamilySearch -sivustosta voisi myös olla apua. https://www.familysearch.org/en/wiki/United_States_Emigration_and_Immigration Sieltä löytyy linkkejä erilaisiin arkistoihin Yhdysvalloissa.
Kaivattu kirja lienee Teuvo Nisoniuksen Axel Tulikiven traagillinen kohtalo. – Tarina kustantamon arkistosta löytyneestä 30-luvulta peräisin olevasta käsikirjoituksesta on kuitenkin fiktiota ja "Teuvo Nisonius" on todellisuudessa toimittaja Teppo Sillantaus (s. 1962).
Axel Tulikiven traagillinen kohtalo | Kirjasampo
Luultavasti syynä on lämmin syksy. Samaa on ihmetelty muun muassa vuonna 2013 tässä YLE:n artikkelissa https://yle.fi/uutiset/3-6931242.
Syksyisiä pajunkissoja on käsitelty myös tässä Ari Jokimäen blogikirjoituksessa vuodelta 2016 https://jokimaki.wordpress.com/2016/12/28/paju-ei-kuki-viela-vaikka-paj…
Helmet-kirjastoissa lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Vuonna 1899 Suomessa elettiin raskaita ensimmäisen sortokauden vuosia. Venäjä kiristi otettaan autonomisesta Suomesta. Lisäksi kevät oli todella myöhässä. Vesi nousi yllättävän korkealle meressä ja järvissä.
Sadun lapset olivat niitä lapsia, joille Anni Swan sadun oli ensin kertonut. Tässä sadussa esiintyvät lapset ovat Heikki Järnefelt, Eva ja Ruth Sibelius ja pienenä kuollut Kirsti Sibelius.
Lisätietoja Anni Swanin tuotannosta löydät kirjasta Maija Lehtonen : Anni Swan Wsoy 1958
Poliisin hallintorakenneuudistusta (Pora III) käsittelevän, vajaa 200-sivuisen julkaisun (Sisäasiainministeriö 21.8.2012) esittelytekstissä kerrotaan seuraavasti:"Valtioneuvoston 4.4.2012 antaman kehyspäätöksen mukaan poliisihallinnossa toteutetaan vuosina 2014 -2015 koko poliisihallintoa koskeva hallintorakenteen uudistus (Pora III), jolla vahvistetaan poliisiyksiköiden toimintakykyä niiden määrää vähentämällä ja tehtäväkenttää uudelleen arvioimalla."
Maallikon valistuneena arvauksena sanoisin, että uudistuksella on voinut olla jotain tekemistä myös rahan kanssa.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-491-777-3
Naiskuoroista tai naisten osallistumisesta kuorotoimintaan kerrotaan lähteissä, joissa käsitellään kuoroja tai kuorolaulua yleensä. Suomen osalta hyvä lähde aiheeseen on Reijo Pajamon kirja, joka on takakannen tekstin mukaan ”ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisesta kuorolaulusta” alkaen keskiajalta. Kirjassa on myös lyhyt katsaus varhaisesta naiskuorotoiminnasta.
Keskiajalla laulu oli tärkeä oppiaine koulussa ja koulua kävivät pojat. Ensimmäiset neliääniset mieskuorot aloittivat toimintansa Saksassa ja Sveitsissä vuonna 1809. Ruotsissa mieskuorolaulu liittyi ylioppilaiden lauluharrastukseen ja sieltä harrastus levisi Suomeen. Kuoroja perustettiin myös eri ammattikuntien keskuudessa. Kuten ylioppilaat myös ammattikuntien jäsenet olivat...
Digi- ja väestötietovieraston maksuttoman nimipalvelun mukaan Keijo-etunimisiä henkilöitä on Suomessa tämän viestin kirjoitushetkellä ollut 16671 ja naisia alle 24 - yhteensä siis alle 16695 vuodesta 1899 lähtien. Palvelun omien ohjeiden mukaan etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki Väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Tämän vuoksi Keijo-nimisten naisten tarkkaa lukumäärää ei palvelussa ole annettu. Sukunimenä Keijoa ei Suomessa ole ollut.
Digi- ja...
