Voisikohan kyseessä olla Stefan Mählqvistin Älä pelkää, isä (Gummerus, 1977)? Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo siitä näin: "Melkein kolmevuotias poika ei saa unta ennen kuin isä tulee viereen ja he lähtevät yhteiselle mielikuvitusmatkalle. - Kannen kuvassa sinipukuinen poika kolmen krokotiilin kanssa."
Tarkoittanet Erkki Salmenhaaran 5. sinfoniaa, jolla on myös erityinen nimi: "Lintukoto" ("Isle of bliss", "Lycksalighetens ö"). Sen lähtökohtana on Aleksis Kiven runoelma. Sinfonia on sävelletty solisteille, kuorolle ja orkesterille. Salmenhaara sävelsi sen vuonna 1989 Helsingin yliopiston tilauksesta yliopiston 350-vuotisjuhlia varten.
Teoksen tiedot Music Finland -sivustolla:
https://core.musicfinland.fi/works/lintukoto-f50f1096-2cc9-48cd-943a-35…
Laulussa ilmeisesti ajatellaan papin saavan paitakankaan palkaksi vihkimisestä.
Ilmeisesti kapioiden kutominen kuului viimeistää kihlausaikaan. Vuonna 1921 kerrotaan Liedepohjan nuorisoseuran Taimi-lehdessä:"Mikkelistä loppiaiseen morsian kulki puhemiehen kanssa talosta taloon pitkin pitäjää kerjuulla. Puhemies pyysi miehiltä rahaa, naisilta villoja, pellavia ym. ”kapioo”. Kim näiltä matkoilta palattiin, oli morsiamella hevoskuorma tavaraa. Nyt oli morsiamen kehrättävä ja kudottava verka, josta valmistettiin vihkipuku sulhaselle. Vielä oli tehtävä anopin puku ja papin paitakangas oli pellavista kehrättävä ja kudottava ja valmistettava paljon muutakin" Linkki artikkeliin
Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?"
Kyllä, pystyt varata kirjan mistä tahansa Vaski-kirjastosta ja valita noutopaikaksi haluamasi Vaski-kirjaston, kuten Perniön kirjaston. Kuljetus on maksutonta. Mene sivulle https://vaski.finna.fi, kirjaudu sisään, ja valitse haluamasi kirja. Saatavuustietojen yläpuolella oikealla on "Varaa teos" nappi, ja sitä painaessasi pystyt valita noutokirjaston.
Hei!Kudo kodittomille -artikkelissa ohjattiin muun muassa Marttojen ja Yhteishyvän sivuille. Olisikohan ohje ollut jollakin näistä sivuista? Listaan alle artikkelissa olleet ohjelinkit:Martat: PerusvillasukatLankamaailma: sukkataulukkoNovita: aikuisen joustinneulepipoYhteishyvä: lapaset - kolme perusohjettaKässämartat: säärystimet ja kämmekkäätToivottavasti oikea ohje löytyisi näistä!
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole yhtään Krasznahorkain teosta unkarin kielellä. Helsingin alueella löytyy kaksi teosta Helka-kirjastojen kokoelmista: Sátántangó ja Megy a világ ovat lainattavissa Kaisa-talosta.Muilta Suomen kirjastoalueilta löytyy muutama teos. Näistä voi tehdä kaukolainapyynnön. Krasznahorkai, László Finnassa.
Tässä muutama toiveeseesi sopiva täsmävinkki tämän vuoden uutuuksista: Heidi Silvan: Kuinka särkeä sydän?Briitta Hepo-oja: Amalia A ja kosmiset kiemuratCatherine Doyle: Kruunun tyttäret Lisää sopivaa luettavaa voit etsiä myös Outi-verkkokirjaston Nuorten kirjasto -sivulta. Sivun lukuvinkkikarusellista löytyy monenlaisia listoja eri aiheista, esimerkiksi Nuoruuden kesäpäiviä ja tulevaisuuden haaveita | OUTI-kirjastot (finna.fi)Viime vuonna ilmestyneitä kirjoja esiteltiin tammikuun Kirjasaari-tapahtumassa, jonka kirjalistat löytyvät myös em. sivulta. Toiveesi mukaisia kirjoja voisi löytyä vaikkapa näiltä listoilta: Kirjasaari 2024: Vampyyrejä ja vihanneksia - nuorten sarjakuvia | OUTI-kirjastot (finna.fi), Kirjasaari 2024: Nuorten...
Poronpääkeitto on yksi Lapin alueen perinteisistä ruokalajeista, mutta nykyisin sitä valmistetaan harvoin. Lihaisin osuus päästä on turpa, mutta jotkut ovat syöneet myös mm. silmät. LähteetRauni Holster: "Saamelainen ei käristystä puolukalla pilaa, minä laitan sinappia" : Tutkimus ruokakulttuurin muutoksista https://www.theseus.fi/handle/10024/62717Kuolajärven kylä: Ruokaperinne https://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/etusivu/historia/ruokaperinne/
Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.Kirjastonhoitajan osaaminen ei riitä varmaan lajitunnistukseen, mutta kuvassa voisi kenties olla jokin kukkakärpäslaji. Niiden yhdennäköisyyttä voi arvioida niinikään Ötökkätiedon sivuilla: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=22.
Elokuva saattaisi olla Richard Fleischerin ohjaama Maailma vuonna 2022 (Soylent Green, 1973). Se on televisioitu meillä TV1:n ohjelmistossa 15. ja 24.11.1985 sekä MTV3:lla 22.9.2006.Soylent Green | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) Miltä näytti vuoden 2022 tulevaisuus elokuvassa Soylent Green: piinaava kuumuus, ilmastonmuutos, saastunut luonto ja ruokapula - Kulttuuritoimitus
Nuotteja löytyy kappaleen alkuperäisellä nimellä "Once upon a December". Kappale on musikaalista "Anastasia". Sen on säveltänyt Stephen Flaherty. Esimerkiksi nuoteissa Flaherty, Stephen: "Anastasia" (Warner Bros., 1997) ja Flaherty, Stephen: "Anastasia : the new Broadway musical : vocal selections" (Hal Leonard, [2017]) on melodianuotinnos ja nuotinnos kosketinsoittimelle, sointumerkit ja laulun englanninkieliset sanat. Nuottien saatavuuden kirjastoista voit tarkistaa esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Nuotteja löytyy myös verkosta. Osa verkosta löytyvistä nuoteista on maksullisia.
Sanaston sivuilla todetaan: Lista ei kata kaikkia Sanaston edustamia tekijöitä.Listalla on vain ne kirjailijat ja kääntäjät, jotka ovat antaneet Sanastolle erillisen suostumuksen tekijänimensä julkaisuun. Tekijänimi tarkoittaa sitä nimeä, jolla tekijä on teoksensa julkaissut. Listaa päivitetään jatkuvasti. Jos et löydä tekijän nimeä listalta, voit vielä varmistaa asiakaspalvelustamme, voimmeko myöntää lupia tekijän puolesta.Todennäköisesti luvat kyseisten kirjailijoiden tekstien käyttöön järjestyvät Sanaston kautta. Tehkää käyttölupahakemus Sanaston Luvat-sivulta: https://www.sanasto.fi/luvat/Mikäli joku tekijöistä ei ole Sanaston edustama, Sanastosta ilmoitetaan tästä teille. Silloin kannattaa kysyä tekijänoikeuden haltijan...
Kyseessä on Susanna Alakosken Pumpulienkeli-sarja. Sen osat ovat Pumpulienkeli (Bomullsängeln, 2019), Lontoon tyttö (Londonflickan, 2021) ja Tyttärentytär (Dotterdottern, 2024). Teokset on suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom.https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.9a40b127-c5d4-4a73-b081-9d…https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.741fde9e-a889-40f9-9b32-ea…https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.769a162f-d06b-413d-b9c3-eae7c4eb2012?sid=4904761317
Säkeet ovat Johan Jacob Nervanderin. Kysymyksen sitaatin mukainen suomennos vaikuttaa olevan peräisin J. V. Snellmanin Kootuista teoksista löytyvästä johdannosta teokseen Skrifter af Johan Jakob Nervander:"Nervander olikin syvimmästä sielustaan laulanut: Henkeni sä löydät aina sieltä, / missä hehkuvimmin sytyttävät mieltä / valo, vapaus, isänmaa." (Kootut teokset. 10, Elämäkertoja, puheita, esitelmiä, runoja, s. 18. – WSOY, 1930 ; Kootut teokset. 12, Heinäkuu 1849–elokuu 1855, s. 231. – Opetusministeriö, 2003)Lainatun runon Till Miss L. kokonaisuudessaan suomentanut Toivo Lyy on tulkinnut saman katkelman näin: "Henkeän' ei vangiks saa / Maiset siteet: sieltä sen sa aina / Löydät, missä loistaa voitokkaina / Vapaus, Valo, Isänmaa!" (Miss L–...
