Esimerkiksi seuraavat teokset käsittelevät Muurmannin tapahtumia kyseisenä ajanjaksona:
Mirko Harjula, Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922 : maailmansota, vallankumous, ulkomaiden interventio ja sisällissota, 2007.
Jukka Nevakivi, Muurmannin legioona : Suomalaiset ja liittoutuneiden interventio Pohjois-Venäjälle 1918-1919, 1970.
Lisäksi on julkaistu Venäjän vallankumousta ja sisällissotaa käsitteleviä yleisteoksia, jotka sisältänevät ainakin jonkin verran tietoa aiheesta:
Antony Beevor, Venäjän vallankumous ja sisällissota, 2022.
Sean McMeekin, The Russian Revolution : a new history, 2017.
Voisikohan etsimäsi äänikirja olla L. M. Montgomeryn Jane of Lantern Hill suomennokset Jane Victoria 1 ja Jane Victoria 2: Jane Victoria tulee kotiin. Teoksen on suomentanut Raimo Meltti ja ne on luettu äänikirjoiksi c-kaseteille vuosina 1995 ja 1996.
Juoni ei kaikilta osin vastaa kuvaamaasi, mutta varsin monia yhtäläisyyksiä kyllä löytyy.
Äänikirjat kuuluvat vielä Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jane of Lantern Hill suomennettiin uudelleen vuonna 2013 ja se sai nimekseen Jane ja saaren kutsu (suom. Sisko Ylimartimo).
https://www.finna.fi/Record/helmet.2081272
Voit lukea lisää teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A...
Campanella-kuoron ”Joulumme vuosisadat” -cd-levyn tekstilipukkeen mukaan Melchior Vulpiuksen säveltämän kaanonin alkuperäinen nimi on ”Die Wurzel Jesse”. Sillä nimellä en löytänyt nuotteja kirjastojen kokoelmista, mutta verkosta löysin esimerkiksi tällaiset:
http://www.moderatocantabile.com/medias/files/canon-die-wurzel-jesse.pdf
https://www.vrijeschoolliederen.nl/en/song/die-wurzel-jesse/
Liisa Enwaldin mukaan Jesse on Iisain latinalainen vastine. Iisai oli Daavidin isä.
Lähde:
Enwald, Liisa: Iisain ruususta armon kyyhkyyn kirjassa Enwald, Liisa: On ruusu putkahtunna : kirjoituksia joululauluista (Liisa Enwald, Esko Karppanen; ntamo, 2014)
Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36) on käytettävissä Uusi Suomi -lehden koko digitoitu arkisto vuoteen 1991 asti. Verkossa vapaasti käytettävissä aineistoa on vain vuoteen 1939 asti.
(Viitattu 1.12.2022.)
Suomessa Tarkoituksena tappaa -nimisenä esitetyn Roger Spottiswooden elokuvan alkuperäinen nimi oli Shoot to kill.
Shoot to Kill | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Tässä muutama aiheeseen sopiva kirjavinkki.
Batthyany, Sacha: Hitlerin pitkä varjo : rikos keväällä 1945 ja sukuni tarina (Aula & Co, 2017)
Franzese, Michael: Veriliitto (KKJMK, 2015)
Holappa, Henrik: Minä perustin uusnatsijärjestön (Into, 2016)
Lepistö, Ari: Vapaana vankilassa (Aikamedia, 2021)
Kollegat keksivät ehdottaa Heikki Luoman teosta Vain muutaman huijarin tähden ja Jari Järvelän kirjaa Minä, kaupunginjohtaja. Mahtaisiko kumpikaan näistä täsmätä muistikuviin?
Helmet-kirjastoissa lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Helmet-kirjastoista löytyy aiheen mukaisia teoksia hakusanoilla masennus ja lääkkeet, esimerkiksi Jenny Rostainin kirjoittama kirja Irti masennuslääkkeistä (Bazar 2021). Tässä linkki hakutuloksiin.
Ylen sivulla on artikkeli (Yhä useampi aloittaa masennuslääkityksen – Mia Mattila on yksi niistä, jotka eivät pääse lääkkeistä irti: “Tarjolla on vain menolippuja”, 27.1.2020), jossa puhutaan masennuslääkkeiden vieroitusoireista. Artikkelissa viitataan Lancet Psychiatryssa vuonna 2019 julkaistuun Mark Horowitzin artikkeliin Tapering of SSRI treatment to mitigate withdrawal symptoms. Kyseisen artikkelin koko teksti on luettavissa edellä olevasta linkistä.
Tutkija Stevie Lewis pohtii julkaisussa British Journal...
En löytänyt englanninkielisiä käännöksiä kysymistäsi runoista. Runebergin teoksista on käännöstietokannan mukaan käännetty kokonaisuudessaan ainoastaan Vänrikki Stålin tarinat, Kuningas Fjalar, Lotta Svärd ja Nadeschda. Hänen runojaan on myös yhdessä useiden eri kirjoittajien runoja sisältävässä Anna Krookin käännöskokoelmassa, mutta sen tarkempaa sisältöä tietokannoista ei valitettavasti löydy. On kuitenkin mahdollista, että joku noista runoista löytyisi tuosta kokoelmasta.
Lähteet
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN&…
Songs of the North : a collection of poems : English version by Anna Krook, 1926 (ilmestynyt myös nimellä...
Arman Alizadin Arman Pohjantähden alla -sarjassa ei ole ohjelmatietojen mukaan tutustuttu ahtaajan ammattiin, mutta Jone Nikulan ja Jouni Hynysen sarjassa Äijät (2007-2008) on yhdessä jaksossa kokeiltu ahtaajan työtä. Jakso on esitetty vuonna 2007.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84ij%C3%A4t
Ehdotan sinulle esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Romaaneja
Edouard Louis: Ei enää Eddy (Tammi 2019)
”Kaikki tietävät, että Eddy Bellegueulessä on jotain vialla: vanhemmat, sisarukset, kyläläiset, ystävät, Eddy itse. Ja vaikka hän yrittää kaikkensa, hän ei muutu. Toiset tunnistavat erilaisuuden ja vainoavat Eddyä, toiset hylkivät häntä. Ei enää Eddy kertoo, miten Eddy Bellegueule kasvoi väkivallan keskellä homoseksuaalina, erilaisena, ainoana toiveenaan olla niin kuin muut, ja miten hän löysi kuin sattuman kauppaa pakotien toiseen maailmaan.”
Anja Snellman: Antautuminen (WSOY 2015)
”Palat alkavat loksahdella paikoilleen, kun kuusikymppinen kirjailija-kertoja oivaltaa, että elämänmittaiset kokemukset aistiyliherkkyydestä, intuitioista,...
Torakoiden häviämisestä entisen Neuvostoliiton alueelta löytyy Wikipedia-artikkeli, jonka lähdeviitteistä löytyy lisätietoa. Ilmeisesti torakoiden häviäminen Venäjällä ja naapurimaissa on todellinen ilmiö, mutta sen syistä ei ole varmaa tietoa: syiksi on esitetty esimerkiksi luontaisia kannanvaihteluita ja jätehuollon parantumista.
Ei löytynyt mitään viitteitä siihen suuntaan, että torakat olisivat maailmanlaajuisesti vähenemässä. Vaikka hyönteiskannat ovat yleisesti taantumassa, monet torakkalajit ovat erittäin kestäviä ja pärjäävät hyvin.
Maijaliisa Dieckmann on julkaissut useita historiallisia Porvooseen sijoittuvia romaaneja. Esim.
-Aurora ja Ulla-tädin salaisuudet
-Fredrika-rouvan koulu
-Keisari ratsastaa kaupunkiin
-Kolme hopeasormusta
-Hopeasormuksen taika
-Kartanon aaveratsastaja
Martti Rapolan artikkelissa "Suomenkielinen joulurauhan julistus 1600-luvulta" (teoksessa Historiallisia tutkimuksia Artturi H. Virkkusen kunniaksi hänen täyttäessään 60 vuotta. Toimittanut Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 1924) on julkaistu kaksi versiota 1600-luvun lopulta peräisin olevasta joulurauhan julistuksesta. Niistä lyhyemmässä (joka sekin on huomattavasti nykyistä julistusta pidempi) sanotaan näin: "Toisexi manatan angarasti, etta idzecukin tällä Joulun Juhlalle cuin myös ainakin käytäwät idzens christelisest ia Jumalisest wältäden ylönsyömist, ylönjuomist, turhi waloi ia caickia muita Syndiä, iotka Jumalan lais owat pois kieldyt, nijn Jumala on idze Cullengin Sädylle hänen hywästi siunauxens andawa." Kyse on siis valasta,...
Vuoteen 1941 aktiivi- ja reserviupseerit saattoi erottaa esimerkiksi arvomerkkiruusukkeen väristä. Reserviupseerien ruusukkeet olivat hopean värisiä "tinanappeja", aktiiviupseerien ruusukkeet kullan värisiä. Arvomerkit ja arvot yhtenäistettiin tasavallan presidentin asetuksella 13.6.1941. Nykyisissä sotilas- ja virkapukunormeissa ei enää esiinny reserviupseerit aktiiviupseereista erottavia arvomerkkejä.
Reserviupseerien ruusukkeiden väri vaihtui tinasta messinkiin kohta 80 vuotta sitten - Reserviläinen (reservilainen.fi)
Sotilas- ja virkapuvut - Puolustusvoimat
Suomen puolustusvoimien nykyiset virkapuvut. Suomen Sotilas, 01.06.1935, nro 12, s. 17-18
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
