Jonas Anderssonin laulu Oi, katsele lintua oksalla puun (Se fågeln, som sitter på gungande gren) esimerkiksi Päivi Karin toimittamiin nuottijulkaisuihin Hopeinen laulukirja : 180 suosikkilaulua (2002) ja Lasten oma laulukirja (2016).Kumpaakin teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa useampi kappale. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1940884?sid=4716226632https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2228634?sid=4716226443
80-luvulla julkaistuja lapsilukijoille suunnattuja tietopuolisia delfiiniaiheisia kirjoja ovat ainakin Erkki Wessmanin Ystävämme delfiinit (Lehtimiehet, 1985) ja Michael Foxin Nick-Nick pullonokka (WSOY, 1986). Kaunokirjallisuudesta voisi mainita pari aivan 90-luvun alussa ilmestyttä kirjaa: Margaret Davidsonin Yhdeksän unohtumatonta delfiiniä (WSOY, 1991) ja Jacques Breuilin Tomi ja delfiinien salaisuus (Kirjatoimi, 1991). Kelpaisikohan jokin näistä?
Valitettavasti emme kuvan perusteella pysty tunnistamaan lasilautasen alkuperää. Lautasen kuva kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle. Esimerkiksi Bukowskin sivuilta löytyy online-arviointi sekä Antiikki & Design-lehdellä on Kysy esineistä-palvelu.
Lähdeteos "Suomen kansallisfilmografia. 5, 1953-1956 : vuosien 1953-1956 suomalaiset kokoillan elokuvat" mainitsee Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan (1955) ulkokuvien kuvauspaikkalistassa lyhyesti vain "Luumäki: Taavetti". Paikallinen suullinen perimätieto kertoo, että kuvauspaikka on ollut nykyisen Kuutostien varrella oleva Väinämöisensuo. Suo on Kouvolaan päin ajaessa tien oikealla puolelle juuri ennen Oy Ansari-Yhtymän kasvihuoneita. Suoalueen näkee halutessaan Google Maps -palvelussakin.
Kyseessä saattaisi olla jokin seuraavista: K. E. F. Ignatius, Suomalaisia kansanpukuja (Edlund, 1863) | http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00003086 Hjalmar Appelgren-Kivalo, Suomalaisia pukuja myöhemmältä rautakaudelta. 1 (1907) U. T. Sirelius, Suomen kansanpukujen historia (Suomalais-ugrilainen seura, 1915) U. T. Sirelius, Kansanpuvut (Otava, 1921) [eripainos kirjasta Suomen kansanomaista kulttuuria. 2]
Kuusiosaisen runon 12.9.1973 V osa päättyy: "Kuulen: pimeän näyttämön taakse kohoaa vanha kulissi, / rosoinen, luotien hakkaama, pysty vuorenseinä / Andalusiasta Andeille, minä kuulen / monen runoilijan äänen, kahdentuneet kaiut. / Viime hetkilläsi, Neruda, / se ehti sinunkin taaksesi: / fasismin vahvistin, / tämän vuosisadan / kammottava kaikupohja."Allendea käsitellään runon II, III ja IV osissa, V osan aiheena on Pablo Neruda. Runo sisältyy myös Saaritsan vuonna 1973 julkaistuun kokoelmaan Syksyn runot.
Löysin ensimmäisen maininnan runosta Perhonjokilaako -lehdestä 16.10.2014. Linkki ostettavaan lehteen.En päässyt katsomaan, onko lehdessä mainittu tekijää.Muissa netistä löytyvissä runoissa ei mainittu tekijää. Runo saattaakin olla jonkin onnittelukortin teksti.Olisi tärkeää mainita aina tekijä lainaamansa tekstin yhteydessä. Mielellään myös teos, jossa teksti on ollut. Linkki lainausten ottaminen tekstistä.
Hei,aihe on hieman haastava, sillä synnytystä on historian saatossa pidetty yksityisenä ja intiiminä tapahtumana. Vielä 1800-luvulla raskaana olevaa tai vastasynnyttänyttä äitiä pidettiin yleisesti saastaisena. Synnytykset tapahtuivat piilossa. Tässä muutama taideteos, jotka löysin:Artikkelin kuvituskuvassa synnytystä esittävä maalaus 1800-luvun Turusta: Näin esiäitimme synnyttivät: Olisitko itse uskaltautunut samaan? - MTVuutiset.fiFrida Kahlon teos My birth: My Birth, 1932 by Frida KahloAnatomy of the Gravid Uterus (1774): Historical Anatomies on the Web: William Hunter HomeMuut lähteet:Ahola M. (2010) Synnytyksen historia. Yle. Synnytysten historiaa | Akuutti | yle.fi
Kyseessä on varmaankin Cynthia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisaruksista: Matkalla kotiin (WSOY 1984), Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Juokse vapaaksi (1988), Isän jäljillä (1989), Vaarallisilla vesillä (1991). Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjassa on seitsemän osaa, joista viides, Come a Stranger, on jätetty kääntämättä suomeksi. Tietoa tekijästä ja sarjasta löytyy kirjasta Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) ja Internetistä kirjailijan kotisivuilta https://www.cynthiavoigt.com/
Nurmi-alkuiset sukunimet ovat yleistyneet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella vieraskielisten tai puuttuvien sukunimien tilalle. Sukunimen Nurmisto ovat sukunimekseen ottaneet esimerkiksi Nummelin Turussa, Namberg Huittisissa ja Fling Kiskossa. Nurmi tulee yleiskielisen merkityksen pohjalta eli nurmikko tai luonnonniitty. LähdePirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)LisätietoaSukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nurmisto.html#google_vignette
J. Alfred Tannerin kupletissa "Niin Amerikassa" on säkeistö, jossa lauletaan: "...ja suomalaisten kesken usein vaimot vaihtuvat" ja "...vuoden päästä jokainen on omillansa taas". Laulu alkaa: "Ei Ameriikas tarvitse kuin painaa nappulaa". Laulu sisältyy nuottiin Tanner, J. Alfred: "Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua" (Kanerva, 1946; useita painoksia). Säkeistöjä on kahdeksan. Nuotissa "Reisaavaisen laulu Ameriikkaan : siirtolaislauluja" (Kansanmusiikki-instituutti, 1983) säkeistöjä on seitsemän.Erkki Rankaviita laulaa: "...viikon päästä jokainen on omillansa taas". Hän ei laula kaikkia säkeistöjä ja muuntelee muitakin sanoja, esimerkiksi "edistyksen teil", kun nuotissa on "kehityksen teil".Erkki...
Aiheesta kertovaa tietokirjallisuutta, johon voi tutustua.Jokisalo-Neumann, Kerstin: Serbia : tähtäimessä turvattu tulevaisuus? (Like 2014)Prunk, Janko: Slovenian historia (Kirja-Aurora 2004)Turpeinen-Saari, Pirkko: Lupa olla julma : näin Nato-maat ja Suomi toimivat, kun serbien kansanmurha toteutettiin YK:n silmien alla : tosikertomus valheista, juonitteluista ja pommeista (Viestintä M. Saari Oy 2020)Vihervuori, Marita: Tervetuloa helvettiin : välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta (Otava 1999)Johnstone, Diana: Jugoslavia ja Nato : narrien ristiretki (Like 2007)Suomalainen, Nina: Suomalaisten kovat paikat : Länsi-Balkan 1992-2008 (Tammi 2008)Koskinen, Pirkko K.: Kosovon paikka : Balkanilla, historiassa ja tulevaisuudessa (WSOY 2000)...
39 tutkitusta suuryrityksestä Fazer oli Be Slavery Free -sivuston Chocolate Scorecardissa sijalla 24, Panda-tuotteita valmistava Orkla sijalla 29.Esimerkiksi Ghanassa ja Norsunluurannikolla, joista on peräisin kaikki Orkla Suomen ja osa Fazerin kaakaosta, arviolta 1,5 miljoonaa lasta työskentelee kaakaontuotannossa. Fazerin käyttämän kaakaon alkuperämaita ovat lisäksi Ecuador, Nigeria ja Kamerun. Kaikki Fazerin ostama kaakao ei ole jäljitettävissä, joten osa saattaa tulla myös muista maista.Chocolate Scorecard Eetti selvitti: Fazerin väite 100 % vastuullisesti tuotetusta kaakaosta ei kestä päivänvaloa - Eettisen kaupan puolesta ry
Kaarina Helakisan kirjoittama ja Katriina Viljamaa-Rissasen kuvittama lastenkirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1973 ja kirjasta otettiin useita lisäpainosia 70- ja 80-luvuilla.Sinun kannatta etsiä kirjaa nettiantikvariaateista. Googlettamalla kirjan nimellä löydät niitä helposti.
Hei,Tämäpä oli hankala. Uusia lauluja tulee kyllä paljonkin, mutta harvat jäävät elämään ja näköjään ainakin tuohon aikaan hävisivät aika täydellisesti. Selvittelin kollegoilta ja muista vastaajilta, mutta ei tuntunut löytyvän kyseistä kappaletta. Nyt täytyy ainakin toistaiseksi luovuttaa.Muistaisikohan joku palvelun käyttäjistä kyseistä kappaletta?
Sana ruis taipuu mutkikkaammin kuin suomen sanat yleensä ja siinä ilmenee monenlaista vaihtelua. Abessiivissa sana taipuu rukiitta. Lisätietoa taivutuksesta löytyy täältä:Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ruis?searchMode=allKielikellon artikkeli: https://kielikello.fi/harvinaisten-taivutusmuotojen-pulmia/Wikisanakirja: https://fi.wiktionary.org/wiki/ruis
Vastausta ei löytynyt, mutta voit vielä etsiä näistä paikoista:Suomen Heraldisen Seuran vaakunarekisteri https://www.heraldica.fi/vaakunarekisteri/Suomen kunnanvaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kunnanvaakunatSuomen kirkolliset vaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kirkolliset_vaakunatLuettelo itsenäisten valtioiden vaakunoista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_itsen%C3%A4isten_valtioiden_vaakunoistaRuotsin kuntavaakunat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kuntavaakunat
Milgramin kokeesta voit lukea esim. Klaus Helkaman kirjasta Johdatus sosiaalipsykologiaan tai jo vanhasta Kullervo Rainion kirjasta Sosiaalipsykologian oppikirja.
Milgramin kokeista on tehty myös graduja, esim. Jari Relanderin tutkielma vuodelta 1994 "Aiheita Milgramista:tottelevaisuustutkimus tarkastelussa" löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta.
Alfred Döblin lienee julkaissut esseensä “Der historische Roman und wir” vuonna 1936 Pariser Tageblatt-nimisessä lehdessä. (Lähde: Kittstein, Ulrich: Mit Geschichte will man etwas, s. 278, löytyy osoitteesta http://books.google.de/books?id=_x8RWyuRYLUC&pg=PA278&lpg=PA278&dq=d%C3… )
Sittemmin kirja on julkaistu teoksessa Aufsätze zur Literatur (Walter-Verlag, 1963), joka kuuluu sarjaan Döblin, Alfred: Ausgewählte Werkr in Einzelbänden.
Kirja on myöhemmin ilmestynyt nimellä ”Schriften zu Ästhetik, Poetik und Literatur" (julk. Erich Kleinschmidt, Walter bei Patmos Verlag GmbH, 1989).
Ensin mainittu teos Döblin, Alfred: Aufsätze zur Literatur/ Ausgewählte Werke in Einzelbänden on saatavissa mm. Helsingin yliopiston kirjastosta....
