Asiaa on kysytty tällä palstalla useita kertoja. Kirjaa ei löydy tällä hetkellä julkistetuista, kevään 2024 aikana ilmestyvien kirjojen ennakkotiedoista. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Maasin suomalaiselta kustantajalta Gummerukselta: https://gummerus.fi/pages/contact
Löydät aiheesta tietoa esimerkiksi alla olevilta sivuilta.
Kirjastot.fi Tekijänoikeudet ja kirjastotyö -sivu: https://www.kirjastot.fi/tekijanoikeus?language_content_entity=fi
Kopiosto: Kuvituksen käyttö kirjastoissa https://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten-kayttajille/kirjastojen-kuvitu…
Suomen kirjastoseura: Kirjojen kansien näyttäminen somessa voi rikkoa tekijänoikeuksia, sanovat alan järjestöt https://suomenkirjastoseura.fi/kirjastolehti/kirjojen-kansien-nayttamin…
Sanasto: Tietoa tekijänoikeuksista https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Jukka Kuja on suomentanut Elmer Diktoniuksen runon Hjältegravar, Sankarihaudat. Runo on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 1/1936. Voit lukea runon myös teoksesta Lävistetty sydän : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 1979)
Etsimäsi Aira Sinervon runo, jonka otsikko on itseasiassa Ei ole enää tietä, on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 15/1935. Runo on luettavissa myös teoksesta Aseettomuuden voima : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 2007).
https://www.finna.fi/Record/piki.237332?sid=4183102998
https://www.finna.fi/Record/piki.788906?sid=4183111542
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/689703?page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502361?page=21
Kyllä, kirjan jokaisella julkaisumuodolla (painettu kirja, audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne) on oma ISBN. Löydät lisätietoa ISBN-tunnuksesta Kansalliskirjaston sivulta.
Ehdottaisin Markku Partisen ja Anne Huutoniemen kirjaa Nuku hyvin (Docendo, 2020), jonka ensimmäinen painos ilmestyi 2018 nimellä Uniterveyskirja : nuku hyvin, voi hyvin.
"Nuku hyvin on ensimmäinen suomalainen, kaikenkattava tietokirja unesta, jokaiselle terveydestään kiinnostuneelle. Kirja perustuu tieteen uusimpiin tutkimustuloksiin ja siinä käsitellään unen tarpeen vaihtelua, uni-valverytmin rikkoutumista, unihäiriöiden syntyä ja hoitoa sekä keinoja unettomuuden välttämiseksi. Kirjan ohjeilla voi jokainen oma-aloitteisesti korjata unettomuuttaan tai parantaa unensa laatua."
Toinen varteenotettava vaihtoehto on Leeni Peltosen ja kumppanien Uni ja unettomuus (Otava, 2022).
"Miksi nukkumisesta on tullut niin vaikeaa? Unettomalle satelee...
Pääesikunnan päätöksen mukaan diabetesta sairastavat vapautetaan varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Tiedotteessa ei mainita että päätös koskisi myös sodan ajan palvelusta. Nykyisessä hallitusohjelmassa on maininta jonka mukaan "Hallitus mahdollistaa palvelusturvallisuus huomioiden varusmiespalveluksen suorittamisen ja kertausharjoituksiin osallistumisen diabeetikoille sekä arvioi muiden terveyssyistä vapautettavien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua maanpuolustuskoulutukseen", joten tilanne saattaa muuttua vielä tulevaisuudessa. Oikea kanava kysytyn kaltaiselle anomukselle voisi olla oma aluetoimisto:
Miten tulee toimia jos terveydentilaan on tullut muutoksia varusmiespalvelun jälkeen?
Ota yhteys omaan aluetoimistoosi....
En löytänyt suomenkielistä painettua käännöstä Finna.fi:stä. Laura-tietokannan mukaan suomennoksia on 6 kappaletta, niiden tekstit löytyvät tietokannasta, https://laura.uniarts.fi/savellys/morgen-op-6610. Kuitenkaan näiden yhteydessä ei ole tietoa siitä, onko teksti julkaistu "kansissa" eikä niitä löytynyt hakemalla tekijöillä Finna.fi:stä. LiederArchive'n tiedoissa ei mainita suomennoksia, https://www.lieder.net/lieder/get_author_texts.html?AuthorId=1730.
Linnut kuulevat yleensä korkeita ääniä heikommin kuin ihminen ja muut nisäkkäät. Lintujen enemmistö kuulee tarkimmin 200–9 000 hertsin taajuiset äänet. Lajikohtaisia eroja toki esiintyy: esimerkiksi punatulkku kuulee äänet 25 000 hertsiin eli värähdykseen sekunnissa, kyyhky taas voi erottaa matalia ääniä kymmenen hertsin taajuudella.Linnuilla on ilmiömäinen kyky erottaa äänen taajuuden ja voimakkuuden vaihtelua. Vaikka peräkkäisten äänten taajuusero ei olisi prosenttia suurempi, lintu kuulee ne erillisinä, samoin jopa puolen millisekunnin välein toistuvat äänet, kun ihmisellä vastaava raja-arvo on satakertainen.Lähde: Pertti Koskimies & Markus Varesvuo, Tiesitkö tämän linnuista?
1950-luvulla kerättiin jo singlemyyntilistoja, mutta niiden tiedot olivat joskus vajavaisia, eikä tarkkoja myyntilukuja kerrottu. Listat perustuivat aluksi kymmenen musiikkikaupan ilmoittamiin tietoihin. Esittäjiä ei myöskään alkuvuosina ilmoitettu, vaan kappale saattoi päästä suosioon useiden esittäjien versioina. 1953 listoilla on ykkösinä kolme kappaletta, joista mikään ei ole suomalainen iskelmä. Ensimmäisenä on Louis Armstrongin / Georgia Gibbsin Kiss of Fire, joka piti ykkössijaa yli puoli vuotta. 1.8.-1.10. ykkösenä on ollut Evelyn Künneken Egon ja loppuvuonna Percy Faithin / Mantovarin The Song from Moulin Rouge.Suomalaisia iskelmiä löytyy sen sijaan seuraavilta sijoilta pitkin vuotta. Muun muassa seuraavat kappaleet löytyvät...
Ensimmäinen tarina on Carl Barksin käsikirjoittama ja piirtämä Rämeikön arvoitus (Mystery of the Swamp, 1944). Se on julkaistu Suomessa useita kertoja, ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehden numeroissa 37-39/1977 ja sittemmin monissa kokoelmateoksissa, mm. Minä Aku Ankka 2 -teoksessa (2016) ja albumisarjan Carl Barksin Aku Ankka osassa 7 (2024). Lisätietoja I.N.D.U.C.K.S.-tietokannassa: https://inducks.org/story.php?c=W+OS+++62-03.Toista sarjakuvaa en onnistunut jäljilttämään. Olisiko se tuttu jollekin sivuston lukijalle?
Kysymäsi elokuva on Opri.TEOS Opri / ohjaus Edvin Laine ; käsikirjoitus Kyllikki Mäntylä, Olavi Veistäjä ; kuvaus Pentti Unho ; musiikki Heikki AaltoilaJulkaisutiedot Vantaa: Finnkino, [2011]ULKOASU 1 DVD-levy (1 h 15 min) : mv
Jukka Itkosen runo Runo on seuraa vailla löytyy hänen teoksestaan Kuutanssi: runoja kasvaville (1999, s. 24).https://lumme.finna.fi/Record/lumme.257089?sid=4787894459
Laite näyttää Ericssonin hakulaitteelta KNH 95x. Englanniksi laite on nimeltään Staff locator panel ja ruotsiksi personsökäre. Ks. Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Femkl%C3%B6vern_(persons%C3%B6kare)Laite toimi siten, että jokaiselle henkilökuntaan kuuluvalle oli annettu oma yhdistelmä, miten lamput syttyivät. Lamppujen perusteella ihminen tiesi, että häntä tarvittiin.
Saamelaista mytologiaa on etsitty tällä palstalla aikaisemminkin, täällä kollegan vastaus. Tämän lisäksi suosittelen seuraavia teoksia:Turi, Johan: Kertomus saamelaisistaItkonen, T.I.: Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osat 1 ja 2Lehtola, Veli-Pekka, Piela, Ulla ja Snellman, Hanna (toim.): Saamenmaa: kulttuuritieteellisiä näkökulmia (tässä kirjassa erityisesti Tiina Äikkään artikkeli Tupakoivat, laulavat ja liikkuvat kivet. Kommunikointia seitojen kanssa.) Kaunokirjallisuuden puolella saamelaisia kansantarinoita löytyy muun muassa näistä teoksista:Vuolab, Kerttu: Valon airutAikio, Annukka ja Aikio, Samuli: Lentonoidan poika Saamelaisten historiasta yleisesti suosittelen seuraavia Veli-Pekka Lehtolan teoksia:...
Hei,Kiitos kysymyksestäsi. Kyseessä lienee Kauhujuttu-sarja. Sitä ovat kirjoittaneet useat kirjailijatesimerkiksi Robert Westall, Carolyn Sloan, Joan Aiken ja Susan Price. Sarjasta löytyvätmm. Kummitusluostari, Uhka vedessä, Äänet, Painajaismies, Toivomushauta ja Luukoiranimiset teokset 1990-luvun alusta. Kyseiset kirjat ovat genreltään kauhua ja nuortenkirjallisuutta.Ja niitä löytyy vielä useimmista yleisistä kirjastoista.
Kyseessä saattaa olla välikappale, jota on käytetty esimerkiksi auton korjaamisessa teräsvasaran ja asennettavan kappaleen välissä estämässä kipinöintiä ja asennettavan osan vahingoittumista. Toinen vaihtoehto on putkien muotoilemiseen tarkoitettu väline, tosin siinä tapauksessa työkalu tuskin olisi niin kolhuinen. Myös taltan tai vastaavan työkalun kahva on mahdollinen.
Vihdin kunnassa on 86 järveä ja ne näkyvät Järvi-meriwikissä kartalla. Järvi-meriwikiin on koottu tiedot kaikista vähintään hehtaarin kokoisista järvistä Suomessa. Vihti – Järvi-meriwikiOsa Vihdin järvistä on listattu Wikipedian artikkeliin. Luokka:Vihdin järvet – Wikipedia
Tutkin useita luetteloja Helsingin oppilaitoksista eri vuosikymmeninä (esim. Helsingin koulurekisteri), mutta en onnistunut löytämään ko. koulua. Lähellä sijaitsevia koulurakennuksia on Kallion ala-asteen koulu (Neljäs linja 11 - 15) ja Vallilan ala-asteen koulu (Hämeentie 80).Helsingissä 1963 toimineita iltaoppikouluja olivat Käpylän iltaoppikoulu (Louhentie 3) ja Valtion iltaoppikoulu (Kalevankatu 8 - 10)."Keskusopisto" on voinut olla jonkinlainen lukio-opetusta tarjoava kansalaisopiston tapainen, mutta esimerkiksi Helsingin työväenopisto sijaitsee osoitteessa Helsinginkatu 26. Helsingin aikuisopiston (entinen Virkailijain kansalaisopisto) toimintaa oli ennen vuotta 1967 hieman eri paikoissa, ks. opiston juhlakirja s. 28 - jokin näistä...
