Mielestäni Harry Potter -sarja on sellainen, että se on luettava järjestyksessä, jos haluaa ymmärtää, mistä kaikesta oikein on kysymys. Päähenkilöt kasvavat ja muuttuvat koko ajan, eikä heidän toimintaansa voi ymmärtää, ellei tunne heidän taustojaan. En suosittele aloittamaan kolmannesta osasta.
Kyse on joko Modest Musorgskin kahdesta pianosävellyksestä tai sitten niistä tehdystä orkesterisovituksesta. Pianokappaleiden nimet ovat Krimin etelärannalla (1879) ja Lähellä Krimin etelärantaa (1880). Venäjästä litteroituna nimet ovat Na južnom beregu Kryma ja Bliz južnogo berega Kryma. Walter Goehr teki niistä sovituksen orkesterille, jota on kutsuttu yhteisnimellä Pictures from Crime (Muistoja Krimiltä).
Helmet-kirjastojen kokoelmista alkuperäiset pianoversiot löytyvät cd-levyltä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1685685?lang=fin
Useita versioita on myös kirjaston Naxos-verkkopalvelussa. Ne löytyvät hakusanoilla Mussorgsky ja Crimea.
Sen sijaan orkesteriversio vaikuttaa harvinaiselta. Sen on levyttänyt Philharmonia...
Laajaan kollegiaaliseen tukeen turvauduttuammekin emme löytäneet tälle sanonnalle sen lähdettä. Kai sen voisi vapaasti mutkat suorien kääntää Rauhan hinta on rohkeus mutta en väitä oman käännökseni olevan kielitieteellisesti arvokas.
Kyseessä onTuomas Anhavan nimeämätön runo kokoelmasta Kuudes kirja (1966). Runo sisältyy myös Anhavan runojen kokoelmaan Runot 1951 - 1966 (1967).
Saat runon sähköpostiisi.
Sade ei todennäköisesti tarkoittanut La Nouvelle Justine –teosta Justinen tarinan lopulliseksi versioksi, vaan on todennäköistä, että kolmannen version jälkeen olisi tullut vielä ”uusi uusi Justine”. Kuten Will McMorran toteaa artikkelissaan "Intertextuality and Urtextuality: Sade's Justine Palimpsest" (Eighteenth-Century Fiction 2007 (4), s. 367):
No single, authoritative text subordinates the others, and a strong sense of textual instability consequently permeates each of the variations of Justine's story. Sade reverses the direction of the typical writing process: text reverts to paratext, finished article reverts to rough draft as one version is consumed by the next.
Lisäksi on huomioitava, että Sade ei koskaan itse julkaissut...
Oikolukupalveluja tarjoavat monet toimijat, joita löytyy hakemalla internetistä sanalla oikolukupalvelu. Yksi mahdollisuus on Kirjan talo -yhdistyksen arviointi- ja oikolukupalvelu. Alla on linkki, josta löytyy tietoa yhdistyksen palveluista:
https://www.kirjantalo.org/palvelumme/arviointi-ja-oikolukupalvelut/
Alla on linkki Kyyti-kirjastojen suomenkielisiin tietokirjoihin, jotka käsittelevät rotusyrjintää Yhdysvalloissa:
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=language%3A%22fin%22&filter%5B%5D=major_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&lookfor=rotusyrjint%C3%A4+yhdysvallat&type=AllFields
Lähetettyjen sähköpostien määrää Suomessa ei ole tilastoitu.
Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksesta käy ilmi, että sähköpostia käytti vuonna 2019 yhteensä 84 prosenttia 16–89 -vuotiaista suomalaisista: http://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_tau_015_fi.html
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tuottaa muita tilastoja viestintäverkoista ja -palveluista: https://www.traficom.fi/fi/tilastot
Tekstiviestien, multimediaviestien ja pikaviestipalveluiden käytön määrästä löytyy tietoa FiCom ry:n tietopaketista: https://www.ficom.fi/ict-ala/tilastot/tekstiviestit-multimediaviestit-ja-pikaviestipalvelut
Statista-tietokannassa on arvioitu maailmanlaajuisesti päivittäin lähetettyjen sähköpostien...
Sinun kannattaisi kysyä lähimmästä kirjastostasi mahdollisuudesta kaukolainata aineistoa Suomen kirjastoista. Kaukonlainauksen periaatteet vaihtelevat valtiosta toiseen, joten en osaa sanoa olisiko se sinulle maksullista vai ei. Toimisit tällöin vakituisen asuinpaikkakuntasi kirjaston asiakkaana, joka lainaisi aineistoa Suomesta. Kannattaa myös tarkistaa löytyykö paikkakuntasi kirjaston omasta kokoelmasta suomenkielistä aineistoa. Varsinkin eurooppalaisten suurkaupunkien kirjastoissa saattaa olla yllättävänkin laaja kokoelma tuoretta suomalaista aineistoa.
Toisena vaihtoehtona voisi olla käyttää suomalaisten kirjastojen e-kirjapalveluita. Tämä edellyttää tosin kirjastokortin hankkimista jostakin suomalaisesta kirjastosta....
Kansalliskirjastossa Helsingissä näyttäisi olevan kyseinen vuosi tallessa. Lehden saa tilattua lukusalikäyttöön tai siitä saa tilattua artikkelikopioita.
https://finna.fi/Record/fikka.3542865
Kansalliskirjasto
Unioninkatu 36, 00170 Helsinki
Puh. +358 (0)2941 23196
Ellibs-palvelun PIN-koodi on sama kuin kirjastokorttisi PIN-koodi. Saat uuden PIN-koodin menemällä OUTI-verkkokirjastoon ja klikkaamalla oikean ylälaidan Kirjaudu sisään -painikketta. Tällä sivulla kysytään kirjastokortin numeroa (564-alkuinen numerosarja kirjastokortissa) ja pin-koodia. Alalaidassa on linkki "Unohditko PIN-koodisi?"
Kirjoita kenttiin kirjastokorttisi numero ja se sähköpostiosoite, mikä sinulla on asiakastiedoissasi ja klikkaa "Vaihda PIN-koodi". Saat sähköpostiisi viestin, joka sisältää linkin uuden PIN-koodin tilaamiseksi.
Saattaisit pitää esimerkiksi näistä kirjoista:
Tara Westover: Opintiellä (2018)
Jeanette Walls: Lasilinna (2014)
Kyung-sook shin: Pidä huolta äidistä (2015)
Deborah Feldman: Unorthodox (2020)
Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty (2014)
Maja Lunde: Mehiläisten historia (2016)
Kim Thúy: Ru (2019)
Olga Tokarczuk: Aja aurasi vainajain luitten yli. Otava 2020
Angela Carter: Sirkusyöt (1986)
Myös Oulun kaupunginkirjaston Lukuopas-palvelu auttaa löytämään mieleistä luettavaa.
Tuolloin on todennäköisesti ollut käytössä lääkintöhallituksen 1.1.1987 lukien käyttöön hyväksymä Tautiluokituksen nimistö ja numerointi. Tautiluokitus löytyy digitoituna STM:n hallinonalan Julkari-palvelusta. Sen mukaan 3449x:n merkitys on paralysis cerebralis alia - muut aivoperäiset halvausoireet.
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa, joka alkaa rivillä "After great pain, a formal feeling comes - " (R. W. Franklinin numeroinnilla 372), ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Hei,
Cmnd on lyhennelmä termistä command paper.
Sen tarkempi merkitys on seuraava:
"A command paper is a document issued by the UK Government and presented to Parliament.
White papers, green papers, treaties, government responses, draft bills, reports from Royal Commissions, reports from independent inquiries and various government organisations can be released as command papers, so called because they are presented to Parliament formally "By Her Majesty's Command".
B.C.C. on hankalampi lyhennelmä, sillä se voi viitata useisiin eri asioihin. Sen tarkempi merkitys riippuu siis kontekstista, jossa sitä käytetään.
Lyhennelmää voidaan käyttää esimerkiksi tarkoittamaan seuraavia asioita:
Bail Court Cases...
Valitettavasti en löytänyt kirjaa antamillasi tiedoilla mistään, mutta löysin teoksen Reconstructing old age : new agendas in social theory and practice / Chris Phillipson. Voisiko kyseessä olla etsimäsi teos?
Tällä hetkellä kyseinen teos on saatavana Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa (Unioninkatu 35, p. 1912 2547) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (Alppikatu 2, p. 7750 4762 tai 020 160 6060).
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa noudatetaan sellaista kaukolainasääntöä, että jos teos löytyy jostakin pääkaupunkiseudulla olevasta tieteellisestä kirjastosta, niin sitä ei kaukolainata, vaan voidaan olettaa asiakkaan pystyvän noutamaan sen itse kyseisestä kirjastosta. Jos taas teos on saatavissa tai varattavissa...
Kirjasarjaa Sweet 16 ja Two of a Kind ei ole suomennettu. Mary-Kate ja Ashley Olsenin kirjoja ei löytynyt Fennica-tietokannasta, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista.
