Тёмные алле́и on kokoelma Ivan Buninin vuosina 1937 – 1944 kirjoittamia kertomuksia. Kertomuskokoelmaa ei ole käännetty kokonaisuudessaan, mutta osa sen kertomuksista mm. niminovelli Puiston pimeät käytävät sisältyy Juhani Konkan suomentamaan Buninin Valittuihin kertomuksiin. Тёмные алле́и –teoksesta on mukana myös esimerkiksi kertomukset Muusa, Rusja ja Natali, Pariisissa ja Yömajassa.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921832087
https://finna.fi/
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D1%91%D0%BC%D0%BD%D1%8B%D0%B5_%D0%…
Helsingin käyttämässä Papercut-järjestelmässä asiakastietue haetaan joko kirjastokortin numerolla, puhelinnumerolla tai guest-alkuisella itsepalvelutunnuksella. Saldon lisäksi tietueessa näkyy oletussähköpostiosoite, jos asiakkaan kirjastokortin tiedoissa on sellainen ollut tai asiakas on sen antanut luodessaan itsepalvelutunnuksen.
Asiakkaan henkilö- ja lainaustiedot on tallennettu erilliseen Sierra-kirjastojärjestelmään. Niitä ei näe Papercutin kautta.
Kyllä, kirjastoissa on Enid Blytonin Viisikko kirja sarjaa. Esimerkiksi pääkaupungiseudun yleisistä HelMet- kirjastoista (helmet.fi) löytyy kyseistä sarjaa. Viisikko-sarjassa on 21 kirjaa:
Viisikko aarresaarella
Viisikon uudet seikkailut
Viisikko karkuteillä
Viisikko ja salakuljettajat
Viisikko kesälomalla
Viisikko pelastaa salaisuuden
Viisikko ja aavejuna
Viisikko joutuu ansaan
Viisikko pulassa
Viisikko retkellä
Viisikko ja tornin salaisuus
Viisikko lähtee merelle
Viisikko salaperäisellä nummella
Viisikko ja lapsenryöstäjät
Viisikko löytää jäljen
Viisikko vapauttaa lentäjät
Viisikko vuoristossa
Viisikko ja linnan aarre
Viisikko vanhassa majakassa
Viisikko kuiskausten saarella
Viisikko jälleen yhdessä
Kirjastot.fi-sivuilla on laaja luettelo suomalaisista kustantajista: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_enti….
Kirjoja julkaisevat kuitenkin hyvin monet erilaiset tahot, joten lista ei välttämättä ole täydellinen. Lisäksi nykyään julkaistaan paljon teoksia omakustanteina.
Käytin Finna-hakua.
Aluksi tein tarkennetun haun sanalla varhaiskasvatus ja aiheella kaunokirjallisuus. Lisäksi rajasin ilmestymisaikaa 2000-2023. Haku löysi muutaman romaanin.
Theorin, Johan: Sankta Psykon kasvatit ; Linna, Martti: Syysmarkkinat sekä Pulli, Elina:Tukkasurma
Kokeilin Kirjasammon hakua. Sanalla varhaiskasvatus, löytyivät esim. Heli Kuhlberg:Tärkeän työn tekijät; Vuorinen, Katri: Unelma-ammatti, vai onko sittenkään sekä Ylinen, Hanna-Leena:Tarha Linkki Kirjasampoon.
Helmet-haulla löysin vielä muutaman ehdokkaan: Vuorinen, Juha:Kristian siviilipalvelusmiehenä : sotaromaani ; Välipaikka, Tuija:Maailman vahvin tyttö sekä Pihlajamäki, Tiina: Rant. Ta. Li. Linkki hakutulokseen
Vastaan tuli myös teos "Mitä...
Sitaatti on Louis-Ferdinand Célinen teoksesta Voyage au bout de la nuit (1932). Teos on suomennettu nimellä Niin kauas kuin yötä riittää ja sen suomensi Jukka Mannerkorpi vuonna 1966.
Louis-Ferdinand Céline: Voyage au bout de la nuit (1952, s. 170)
Valitettavasti kukaan kirjastolaisista ei muistanut tällaista satua tai tarinaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kainuun Prikaatin historia 1626-2012 tietää kertoa, että rykmentissä toimi reservialiupseerikoulu, jota useissa asiakirjoissa kutsuttiin myös aliupseerikouluksi.Tekemällä haku aliupseerikoulu Kansalliskirjaston digitoimiin rykmentin lehtiin Jahvetti : PSR:n poikien oma lehti ja Pohjan Poika tuleekin lukuisia osumia, mutta tarkempaa paikkaa ei nähdäkseni näissäkään mainita. Museoviraston digitoimassa kuvassa PSR:n aliupseerikoulun konekiväärijoukkue poseeraa 1932 Kuopion kasarmeilla.
Lähde:
Iskanius, M. (2012). Kainuun Prikaatin historia 1626-2012: Nelivuosisatainen taival Savon Rykmentistä nykyaikaiseksi valmiusyhtymäksi. Kainuun Prikaatin Kilta.
Kyseessä voisi olla Katarina von Numers-Ekmanin kuvakirja Konrad ja Kornelia (Schildt, 2010). Kirjasampo kuvailee kirjaa näin:
"Kornelialla on salainen ystävä, jonka nimi on Penttinen. Kun Kornelia oli pikkuinen tyttö, Penttinen asui vaatekaapissa. Nyt he asuvat yhdessä. Ennen kuin he lähtevät töihin he juovat kahvia ja syövät paahtoleipää, jonka päällä on tomaattia, ja Penttinen kuuntelee, kun Kornelia lukee aamun lehden ääneen. He ovat maailman parhaat ystävykset! Mutta mitä tapahtuu, kun vastapäiseen taloon muuttaa Konrad? Hän on kiltti ja osaa korjata ihan kaiken, niin kuin vaikka rikkinäisen leivänpaahtimen, mutta sepäs saa Penttisen mököttämään.
Kornelian elämän tärkein henkilö on Penttinen. Näin oli jo silloin, kun Kornelia...
Kiinankielistä lastenkirjallisuutta on vaihtelevasti eri Helmet-kirjastoissa. Kansallisen Monikielisen kirjaston kokoelman ensisijainen säilytyspaikka on Pasilan kirjasto, mutta kiinankielistä aineistoa on jonkin verran myös kirjastojen peruskokoelmassa.
Kiinankielistä lastenkirjallisuutta voi hakea Helmet.fi-palvelussa seuraavasti:
Valitse tarkennettu haku
Kirjoita hakusana-kohtaan asteriski eli tähti *
Valitse Aineisto-kohdan pudotusvalikosta kirja
Valitse Kokoelma-kohdan pudotusvalikosta lasten kokoelma
Valitse Kieli-kohdan pudotusvalikosta kiina
Klikkaa HAE
Hakutulokset tulevat listauksena, ja niiden seassa voi olla myös aineistoa, jonka alkukieli on kiina. Teosten sijainteja pääset...
Tapani Kuninkaan kirjassa Ufoja Suomen taivaalla on maininta ufohavainnosta Helsingin keskustassa vuonna 1967, mutta siinä ei kylläkään puhuta bussipysäkistä vaan havainto on tehty kerrostalon ikkunasta ja kohde on nähty rautatieaseman yläpuolella.
Vaara-kirjastoista löytyy myös Suomen ufotutkijoiden Uforaportti- kirjoja vuodesta 1995 vuoteen 2023, niihin on kerätty havaintoja paitsi julkaisuvuodelta myös aikaisemmilta vuosilta. Niitäkin voisi halutessaan selata.
Tutustumisen arvoinen voisi olla niin ikään Tapani Kuninkaan 100 ufoa Suomessa - kirja.
Asiaa voi tiedustella myös suoraan Suomen ufotutkijoilta, täällä yhteystiedot.
Kun haluat lukita varauksesi, kirjaudu Omiin tietoihin ja valitse Varaukset. Pane rasti valintaruutuun Lukitse ja napsauta painiketta Tallenna muutokset.
Seuraavaksi kysytään: "Alla olevat varaukset muutetaan. Vahvistatko?" Vastaa tähän Kyllä.
Lisää varauksen lukituksesta voit lukea Helmet-palvelusivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_var…
Parikin lähdettä pitää ensimmäisenä nykytaidetta esittelevänä museona Hugh Lane Gallery -nimistä taidemuseota (Dublin City Gallery The Hugh Lane). Se avattiin Dublinissa Irlannissa vuonna 1908.
https://lithub.com/heres-the-worlds-first-public-gallery-of-modern-art/
https://en.wikipedia.org/wiki/Hugh_Lane_Gallery
WSOY:lta vastattiin seuraavasti:
Valitettavasti kirjan aikataulu on siirtynyt pitkälle eteenpäin pääasiassa koronan takia, sillä kirjailija ei pystynyt keräämään aineistoa ja tekemään haastatteluja suunnitellusti. Tarkkaa ilmestymisaikaa ei vielä ole, mutta toivomme Sibeliuksen tyttärien ilmestyvän vuoden 2025 aikana.
Suosittelen, että otat yhteyttä Yleisradion asiakaspalveluun ja tiedustelet asiaa sieltä.
Yleisradion asiakaspalvelu:
Yhteystiedot: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
TV Tropes -sivusto esittää, että kolme toivomusta on kerronnan kannalta sopiva määrä. Ensimmäisellä toive on koe, joka usein käytetään johonkin turhaan. Toisella kertaa pyydetään jotain suurta, mutta usein saadaan muuta kuin halutaan. Kolmas toive pyrkii palauttamaan perustilan, mutta jälleen lopputulos ei välttämättä ole sitä mitä halutaan. Kolmen toivomuksen kanssa tarina ei ole liian pitkä, ja siinä on sujuvasti alku, keskikohta ja loppu.
Kolmen toivomuksen malli liittyy myös laajemmin kulttuurissa esiintyvän kolmen sääntöön. Kolme kertaa on pienin määrä, jolla tarinaan luodaan kuvio ja sitten rikotaan se. Kaksi ensimmäistä kertaa luovat kuvion ja jännitteen, kolmas kerta rikkoo kuvion yllättävällä käänteellä ja laukaisee...
Olisikohan kyseessä ehkä Siv Widerbergin ja Eva Lindströmin Olipa kerran isä ja äiti? Siinä lapset Lilli ja Lalli joutuvat vanhempien rooliin, kun heidän isänsä ja äitinsä käyttäytyvät kuin pikkulapset.
Virallinen termi ongelmajätteelle on nykyisin vaarallinen jäte. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus.
Akku- ja paristojätteestä erotellaan kierrätykseen kelpaava materiaali ja toimitetaan niitä hyödyntäviin teollisuuden tuotantolaitoksiin. Myös sähkö- ja elektroniikkaromusta pyritään ottamaan talteen mahdollisimman paljon hyödyntämiseen soveltuvia materiaaleja. Öljyjä voidaan kierrättää regeneroimalla ne uusiokäyttöön. Sivutuotteena syntyvää bitumia voidaan käyttää asfaltin ja kattohuovan valmistuksessa.
Osa jätteistä voidaan polttaa korkealämpötilapoltossa. Korkealämpötilapolttoon...
