Yleisten kirjastojen kirjastotilastoissa ei ole sellaista listausta, joissa tuotettaisiin koko kokoelman nimekemäärästä vähennetty lainattujen nimekkeiden lukumäärä eli kirjat, jotka ovat paikalla juuri tilastointihetkellä. Ylipäätään tilastomme ovat sellaisia, jotka tuotetaan kerran vuodessa. Muut raportointityökalut on kehitetty lähinnä aineistonhankinnan ja oikeaan paikkaan ohjaamisen avuksi eli esimerkiksi on tutkittu, millainen kirjallisuus missäkin kirjastossa on paljon lainattua, kuvaus yhdestä esimerkistä löytyy Kirjastojen vaikuttavuus-sivulta. Tilastotietokannasta saa esiin listauksen kokoelman lukumäärän mukaan, siinä Helsingin kaupunginkirjaston aineistolukumäärä on suurin.
Yliopistokirjastojen, erikoiskirjastojen ja...
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi kirjaa ei ole olemassa. Ainakaan Fennicasta, johon on tallennettu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, ei löydy kirjaa nimeltä Anatolian varjo. Myöskään kirjalija nimeltä Florence Richmond ei löydy Fennicasta eikä Library of Congressin tietokannasta.
Mainituilla tuntomerkeillä kyseessä voisi olla Timo Linnasalon vuonna 1984 ohjaama elokuva "Päivää, herra Kivi".
Elokuvassa näkyy varsin paljon luonnon vehreyttä ja siinä on ainakin yksi kohtaus, missä Antti Litjan esittämä ylilääkäri Manninen ajaa maastoautolla sekä puhuu autopuhelimeen.
Rohkenen käyttää tässä lähteenä Wikipedia-artikkelia, koska tässä tapauksessa sen lähteet on merkitty hyvin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulaisuus
Suomen kielessä ei näytä olevan mitään kälyn tai naton tapaista erityistä nimitystä äidin isän isälle. Hän on isoisoisä.
Tipo tien on kirjoittanut Anja Snellman. Runo on kokoelmasta Saa kirjoittaa (2004).
Meistä tulee ihmisiä... on Claes Anderssonin kokoelmasta Ajan meno (2008) Jyrki Kiiskisen suomentamana. Ruotsinkielinen alkuteos Tidens framfart ilmestyi 2005.
Käy sisään... on Tuomas Anhavan suomentamaa Bo Carpelania. Alkukielisenä runo sisältyy Carpelanin kokoelmaan Gården (1969). Anhavan suomennos löytyy sekä Carpelan-valikoimasta Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (1983) että Gården-käännöksestä Piha (1984). Gården oli ensimmäinen kokonaisuudessaan suomennettu Carpelan-kokoelma – ja sekin hieman muokatussa muodossa: runojen järjestystä on muutettu, minkä lisäksi kuusi alkuperäisrunoa puuttuu ja niiden tilalla on kahdeksan samanaiheista...
Mihinkään kirkolliseen menoon ei Timon kommentti liity, vaan sanailussa on kyse saman asian sanomisesta moneen kertaan. Timo sanoo kaksi kertaa "Vuohen-maito on hyvääkin", mitä Lauri ei täysin ymmärrä, vaikka on juuri nimittänyt veljeään "Jukolan hallavasilmäiseksi vuohipukiksi", ja vastaa kummallakin kerralla "Häh?" Tätä Timo kommentoi sanomalla "Pappi praakaa kolme kertaa, mutta hän saa makson." Ajatuksena tässä on siis yksinkertaisesti se, että pappi – jolle puhumisesta maksetaan – voi kyllä sanomisiaan toistella, mutta muiden ei maksa vaivaa, jos sana ei mene perille.
Lähde:
E. A. Saarimaa, Selityksiä Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen" ja "Nummisuutareihin"
Wikipedia-sivustolta löytyi luettelo yhdysvaltalaisista televisio-ohjelmista. Pääsivua on päivitetty viimeksi vuonna 2013, joten mitenkään kattava luettelo ei ole ja suhtautuisin pienellä varauksella Wikipedian artikkelin tietoihin.
Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa (21.10.2016) muistellaan 1980-lukua. Artikkelissa mainitaan muun muassa Dallas, Dynastia ja Kauniit ja rohkeat.
Iltasanomien artikkelissa (6.9.2016) palataan 1960-luvulle Peyton Placen, Bonanzan ja The Munstersin pariin.
Mahdollisesti Veijo Hietalan teoksesta Ruudun hurma voisi myös olla apua.
Tällä hetkellä katsottavia sarjoja voi tarkistaa muun muassa Yle Areenasta (The Sinner, Catch-22), MTV Katsomosta (Always sunny in...
Tekisipä mieleni ehdottaa Penelope Livelyn Vanhan talon kummitusta (1976). Se on jonkinmoinen klassikko ja kotimaassaan Iso-Britanniassa palkittu teos, jota hyvinkin voisi kuvitella koulussa luettavan: vuonna 1989 siitä jopa julkaistiin meillä uusi painos Otavan koulukirjasto -sarjan ala-asteelle tarkoitettujen kirjojen joukossa. Yhdessäkään tutkimassani Vanhan talon kummituksen painoksessa ei kuitenkaan ole kuvitusta – ellei sitten lasketa Suuressa nuorten kirjakerhossa vuonna 1977 ilmestyneen laitoksen nimiösivun mustavalkoista talon kuvaa – mikä panee epäilemään, että kyseessä on sittenkin jokin toinen teos. Ehkäpä joku lukijoistamme osaa ehdottaa vielä paremmin kysymyksen kuvausta vastaavaa kirjaa.
Werner Theunissenin sävellyksen "Mississippi" ovat levyttäneet Juha Vainion suomenkielisillä sanoilla Marionin (1977) lisäksi Kari Tapio ja Paula Koivuniemi vuonna 2003.
Lähteet:
https://secondhandsongs.com/work/59115/versions#nav-entity
https://secondhandsongs.com/performance/592455/versions
https://www.discogs.com/release/4883457-Kari-Tapio-Juna-Kulkee
Vuodesta 2018 lähtien verkossa on toiminut julkinen Maksukyvyttömyysrekisteri, josta voi etsiä tietoja konkursseista, yrityssaneerauksista tai velkajärjestelyistä esimerkiksi nimen, Y-tunnuksen tai tapahtuman ajankohdan mukaan.
Oikeusministeriön sivuilla kerrotaan:
"Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat olleet Suomessa aiemminkin julkisia, mutta ne eivät ole olleet saatavilla verkossa. Rekisterin tietoja on voinut pyytää Oikeusrekisterikeskukselta ja rekisterin ote on maksanut 22 euroa."
Asia ei ole yksioikoinen. Metropoliassa on tehty opinnäyte aiheesta, sitä kannattaa tutkia, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/14696/Musiikki.pdf?sequen…
Hei,
Voiskohan kyseessä olla Robert Sabatierin Kesän lapset (Les enfants de l'été ; suom. 1979)? Kannessa oranssi appelsiini (tai vastaava sitrkushedelmä) Takakansitekstikin tuntuisi täsmäävän:
"Isoisä Siffreinin tiilikattoiseen taloon saapuvat kymmenvuotias Alain sekä orvoksi jäänyt vietnamilaistyttö Maria-chen viettämään kesää. Ja Pariisista saapuu myös kirjailija, josta tulee lasten hyvä ystävä.
Kertoessaan tämän onnellisten hetkien täyttämän tarinansa Robert Sabatier taikoo esiin koko lapsuuden kadotetun kuvamaailman, tarinoiden, mielikuvituksen, pelkojen ja haaveiden, satujen ja unelmien valtakunnan – ihmeiden maailman, joka on yhtä kiehtova kaikenikäisille tai paremminkin sanottuna kaikille lapsille neljästä aina...
Olisikohan kyseessä ehkä Siv Widerbergin ja Eva Lindströmin Olipa kerran isä ja äiti? Siinä lapset Lilli ja Lalli joutuvat vanhempien rooliin, kun heidän isänsä ja äitinsä käyttäytyvät kuin pikkulapset.
Valitettavasti emme tunnistaneet taulua tai sen tekijää kuvauksen perusteella. Muotokuvaa kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Googleen voi laittaa hakusanaksi taidearviointi. Kannattaa kysyä myös gallerioista. Toinen vaihtoehto on kysyä asiaa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupasta, mikäli aikoo laittaa taulun myyntiin. Heiltä saa ilmaisen hinta-arvion sekä todennäköisesti tiedon taiteilijasta.
Bukowskin huutokauppa
http://www.bukowskis.com/
Hagelstamin huutokauppa
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
Tarkoittanet Erkki Salmenhaaran 5. sinfoniaa, jolla on myös erityinen nimi: "Lintukoto" ("Isle of bliss", "Lycksalighetens ö"). Sen lähtökohtana on Aleksis Kiven runoelma. Sinfonia on sävelletty solisteille, kuorolle ja orkesterille. Salmenhaara sävelsi sen vuonna 1989 Helsingin yliopiston tilauksesta yliopiston 350-vuotisjuhlia varten.
Teoksen tiedot Music Finland -sivustolla:
https://core.musicfinland.fi/works/lintukoto-f50f1096-2cc9-48cd-943a-35…
Hei, nimi Ignate on feminiininen johdannainen nimestä Ignatius. Ignatius taas on johdannainen Ignatios Antiokialaisesta, joka oli Antikian piispa n. 100 jaa.
Lähteet:
Nordic Names:
Ignate - Nordic Names
Pyhä marttyyripiispa ja jumalankantaja Ignatios Antiokialainen
Pyhä marttyyripiispa ja jumalankantaja Ignatios Antiokialainen | Suomen ortodoksinen kirkko
Kyseessä voisi olla Hannele Norrströmin kirjoittama kuvakirja Kultainen tyttö. Kirja ilmestyi suomeksi 1996. Kirjailija oli vain yhdeksänvuotias tarinan kirjoittaessaan, ja hänellä oli aivokasvain. Tyttö itse toivoi kirjan kuvittajaksi Sven Nordqvistia, ja häneen toiveensa toteutuikin, mutta hän menehtyi, ennen kuin ehti nähdä kirjan painettuna.
Kirja kertoo tytöstä, jonka ystävä putoaa puroon ja muuttuu kultapatsaaksi. Tyttö lähtee pitkälle matkalle hakemaan parantavaa taikakeinoa. Hän hakee apua mm. velholta, kääpiöiltä ja kotkalta. Hän joutuu keräilemään kaikenlaista taikarohtoon, mm. etananlimaa ja lepakonsiipiä. Lopussa ystävä palaa entiselleen, kun tyttö kaataa hänen päälleen taikarohtoa.
Liikennemerkeistä säädetään Tieliikennelaissa 729/2018 (laissa liikennemerkeistä käytetään myös nimitystä liikenteenohjauslaite). Linkki: Tieliikennelaki: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729
Mikäli käytät Windowsia, sieltä löytyy Leikkaa ja luonnostele -työkalu. Sillä pystyt rajaamaan haluamasi artikkelin ja tallentamaan sen kuvatiedostona haluamaasi paikkaan. https://apps.microsoft.com/detail/9mz95kl8mr0l?hl=fi-fi&gl=FI
Kysymäsi elokuva on Opri.TEOS Opri / ohjaus Edvin Laine ; käsikirjoitus Kyllikki Mäntylä, Olavi Veistäjä ; kuvaus Pentti Unho ; musiikki Heikki AaltoilaJulkaisutiedot Vantaa: Finnkino, [2011]ULKOASU 1 DVD-levy (1 h 15 min) : mv
