Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä koodilla 35 on useita alakoodeja, mutta 35 sellaisenaan viittaa tarkemmin määrittelemättömään henkiseen vajavaisuuteen, ja D-luokitus sen perusteella asevelvollisuudesta kokonaan vapauttamiseen.
Katkelma on Viljo Kajava runosta Kohtaus kokoelmasta Hyvästi, muuttolintu (1938). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kajavan runojen kokoelmaan 1930-luvun runot (SKS, 2000).
https://finna.fi/Record/satakirjastot.115902#componentparts
https://finna.fi/Record/piki.368124
Suomen sodan jälkeistä tilannetta on kuvattu monenlaisilla metaforilla. On vaaran vuosia ja karhun kainaloa. Mitä katsantokantaa edustat tai näkökulmaa haluat painottaa? Jos olet perehtynyt aiheeseen, voinet itse päättää onko tämä sopiva kielikuva. Esimerkiksi seuraavista verkostakin löytyvistä resursseista voisi löytyä tietoa turvallisuuspolitiikan näkökulmasta:
Tynkkynen, V., Karjalainen, M. & Airio, P. 2018. Suomen puolustusvoimat 100 vuotta. Helsinki: Edita.
Tynkkynen, V. & Jouko, P. 2007. Towards east or west?: Defence planning in Finland 1944-1966. Helsinki: National Defence University.
Visuri, P. 1990. Evolution of the Finnish military doctrine 1945-1985: Documentation. Helsinki: War College.
Visuri, P. (1998)....
Elävässä arkistossa ilmoitetaan julkisesti ainoastaan vuosiluku 1959. Yle Arkistosta kerrottiin, ettei filmin ajankohdasta ole muuta lisätietoa kuin että se on tarkastettu Valtion elokuvatarkastamossa 3.11.1959.
Ulkoisen kovalevyn liittäminen kyllä onnistuu, koska varmasti kaikissa kirjastojen koneissa on usb-paikka. Mutta kiinteitä muistikortinlukijoita ei välttämättä ole. Ongelma ratkennee sillä, että hankkii erillisen muistikortinlukijan, jonka voi sitten kiinnittää usb:n avulla kirjaston asiakaskoneeseen.
Kim Woo Jinin eli Kim U-Jinin teoksia ei valitettavasti ole saatavilla suomalaisista kirjastoista, ja niitä on huonosti tarjolla muuallakaan. Englanninkielisistä käännöksistä en löytänyt tietoa.
Kirjastojen yhteisluettelo WorldCat antaa hakutuloksia joihinkin Yhdysvaltalaisiin yliopistokirjastoihin: https://www.worldcat.org/search?q=au%3AKim%2C+U-jin%2C+1897-1926&qt=res…. Kaukolainojen tekeminen on mahdollista myös ulkomaisista kirjastoista, mutta kustannukset saattavat nousta korkeiksi. Kaukopalvelumahdollisuudesta voi kysyä omasta kirjastostaan.
Taiteilija saattaisi olla Lars Holmström. Holmströmin signeerauksessa on ollut pientä vaihtelua aikojen kuluessa, mutta ainakin sukunimen lennokas kirjoitustapa on tunnistettavissa. Kuvia hänen töistään löytyy runsaasti verkosta, joten vertailupohjaa on tarjolla tutkittavaksi.
http://www.galleria12.fi/fi/ws/20/Holmstr%C3%B6m+Lars.html
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/lars-holmstrom
Kyseessä voisi olla Yashar Kemalin Haukkani Memed (Tammi 1974). Sitä luettiin kouluissa yleisesti 1970-luvulla.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1920-luvun Turkkiin, maaseudulle, missä köyhät vuokraviljelijät nousevat kapinoimaan suurmaanomistajia vastaan. Päähenkilö on nuori poika nimeltään Memed. Kirjaan on myös kaksi jatko-osaa.
Hei
Tässä muutama kirja, joista voisi olla apua.
lasten tietokirjoja:
14.8 Kari Kiianmaa: Huomenna on paremmin : selviytymisopas, kun vanhemmat eroavat
14.8 Anna-Mari Kaskinen: Koti kahdessa sydämessä : kun isä ja äiti eroavat
30.15 Juholla on kaksi kotia : puhutaan avioerosta lapsen kanssa
lasten romaaneja:
Ulla Pulkka: Pikku punkkarin romurinkka
Markku Karpio: Mun isäni on avaruusmies
Jacqueline Wilson: Kahden kodin välillä
Jo Hoestland: Pikku mäyrän kaksi kotia
satukirjoja:
Satulaivan matkassa : sadut lapsen apuna erotessa
Sinimarja Saarenvirta: Älkää huutako : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin
kuvakirjoja:
Kes Gray: Rakkausliima
Babette Cole: Avioerotus
Brigitte Weninger: Nähdään taas, isä
Riina Katajavuori...
Tilastokeskuksen Tieto&trendit -verkkojulkaisusta löytyy monia asiantuntija-artikkeleita aiheesta: https://www.stat.fi/tietotrendit/avainsanat/lapset-suomessa/. Esimerkiksi Minna Keski-Petäjän artikkeli "Tytöistä ja pojista polvi parantunut? Nuorten väestökehitys ja elinolot" vuodelta 2017 tarkastelee asiaa mm. elintason, koulutuksen ja terveyden kannalta vertaillen vuosien 1985 ja 2015 tilannetta: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/tytoista-ja-pojista-po….
Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten 15-29-vuotiaiden arvoja ja asenteita vuodesta 1994 lähtien. Tulokset löytyvät täältä: https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/.
Nuorisotutkimusseuran sivuilta löytyy linkkejä julkaisuihin: https://www.nuorisotutkimusseura....
Älä osta mitään -päivää vietettiin ensimmäistä kertaa syyskuussa vuonna 1992 nimellä No Shop Day ja sen loi kanadalainen taiteilija Ted Dave. Nykyisin se tunnetaan englanniksi parhaiten Buy Nothing Dayna. Adbustersin johdattelemana ajatus on saanut suuren kannatuksen ympäri maailmaa ja levinnyt laajalle. Älä osta mitään -päivää vietetäänkin tällä hetkellä yli 65 eri maassa. Vuonna 1997 päivä siirrettiin samalle perjantaille Black Fridayn kanssa, tosin se järjestetään kyseisenä ajankohtana ainoastaan Pohjois-Amerikassa, Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Muualla maailmassa se osuu vasta seuraavalle päivälle. Ted Dave itse oli eri mieltä päivän siirrosta marraskuulle, koska hän ei olisi halunnut että se...
Kirjaston asiakasrekisteristä poistetaan tiedot asiakkaista, jotka eivät ole käyttäneet korttia muutamaan vuoteen. Näin on ilmeisesti käynyt myös siis sinun tiedoillesi.
Poikkea missä tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus. Saat kirjastokortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voit tallentaa tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
https://www.helmet.fi/fi-FI
Koska käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt mitään tietoa autogrammikuvista, niin kysyimme asiaa Museoviraston Kuvakokoelma-osastolta. Alustavassa puhelinkeskustelussa selvisi se, minkä itsekin päättelimme netistä löytyvien autogrammikuvien perusteella eli että kyseessä on usein taitelijoita esittävä kuva, jossa on myös kuvan kohteen nimikirjoitus. Saksan kielen sana autogramm tarkoittaa nimikirjoitusta. Jos saamme Museovirastosta vielä lisätietoa asiasta, niin informoimme teitä.
Muutama golf-aiheinen kirja löytyy Helmet haulla Golf ja rajaus kirjaan ja lasten kokoelmaan. Helmet hakutulos.
Niistä ehkä nuo Ressun golfkoulu / Charles M. Schulz ja Rakentajat kilpasilla : neljä hauskaa tarinaa / [suomentaja: Marja Helanen-Ahtola] sopisivat hänen ikäiselleen, mutta muitakin voi kokeilla.
Tai kenties katselette yhdessä aikuisten golf-opasta ja tarinoitte? Helmet hakutulos
Espoon kaupunginkirjastolla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan sukututkimuskortteja. Todennäköisesti mikrokortit ovat kopioita arkistolähteistä ja jos tiedot ovat jo digitoitu, ei korttien säilyttämiseen ole tarvetta. Kortit saattavat kyllä kiinnostaa sukua.
Jos kortit kuitenkin tuntuvat arvokkailta, voi niitä tarjota Espoon kaupunginmuseolle. kaupunginmuseo@espoo.fi
Nietzschen essee Totuudesta ja valheesta moraalin ulkopuolisessa mielessä (Über Wahrheit und Lüge im außermoralischen Sinn, 1873) Anna-Maria Mäntysen ja Henrik Rydenfeltin suomentamana on julkaistu Niin & näin -lehden numerossa 4/2004. Essee on luettavissa pdf-muodossa täällä: https://netn.fi/fi/tekija/rydenfelt-henrik
Niin & näin lehdessä on julkaistu myös Rydenfeltin artikkelit Nietzsche ja Emersonin ympyrät (2/2008), Nietzsche, luonto ja tieto (1/2005), sekä Nietzschen salatut ajatukset (4/2004).
Nuori Voima -lehden numerossa 2-3/2013 on julkaistu Rydenfeltin artikkeli Nietzsche ja postmodernin genealogia.
Samassa Nuori Voima -lehden numerossa 2-3/2013 on julkaistu Aki...
Kyseinen runo on julkaistu Jyrki Pellisen esikoisrunokokoelmassa Näistä asioista (Otava, 1962).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_47040
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450700
Aivan tuosta näkökulmasta en löytänyt tutkimuksia. Joko aihe on harvinainen tai sitä ei ole tutkittu.
Sotien vaikutuksesta ihmisen evoluutioon on kyllä tutkimuksia esim. An evolutionary theory of large-scale human warfare: Group-structured cultural selection
Myös ihmisten muuttoliikettä ja sen vaikutusta kansojen perimään on tutkittu. esim. Tracing the peopling of the world through genomics
Kenties sotien ja muuttoliikkeiden vaikutusta on vaikea eritellä?
