Kollegoilta saatuina ehdotuksina tarjoan seuraavia:
Topeliuksen satu Kunnioita isääsi ja äitiäsi on Lukemisia lapsille osassa kolme, digitoituna täällä:https://www.gutenberg.org/cache/epub/51853/pg51853.html on tämän tyyppinen, mutta kenraalia siinä ei esiinny.
Kyseessä voisi olla Vänrikki Stoolin tarinoista Vänrikin markkinamuisto, joka ei ole satu, mutta tarina on samanlainen, https://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.html.
Alla olevista linkeistä aukeavat viitetietolistat stand up -komiikkaa käsittelevästä kirjallisuudesta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin eli Kavin kirjastossa ja Taideyliopiston kirjaston Sörnäisten kampuskirjastossa (Teatterikorkeakoulun kirjastossa).
Stand up -komiikka Kavin kirjastossa
Stand up -komiikka Taideyliopiston kirjastossa
Sekä Kavin että Taideyliopiston kirjasto ovat avoimia kaikille kansalaisille, kuten yleensäkin tiede- ja erikoiskirjastot Suomessa.
Myös kummankin kirjaston tietokanta on julkisesti käytettävissä. Stand upia käsittelevää kirjallisuutta löytyy niistä asiasanalla stand up -komiikka.
Kavin kirjaston asiakkuudesta voit lukea täältä:
https://kavi.verkkokirjasto.fi/fi/web/arena/Hanki%...
Vaikuttaa siltä, että kyseistä Dickinsonin runoa ei ole suomennettu. Ainakaan runoa ei löytynyt valikoimista Valitsee sielu seuransa tai Golgatan kuningatar, jotka ovat Tähtien väri -kokoelman ohella kattavimmat Dickinsonin suomennokset. Aila Meriluoto on liittänyt omaan Kimeä metsä -kokoelmaansa kymmenkunta Dickinsonin käännöstä, mutta kaivattua runoa ei ollut siinäkään mukana. Dickinsonilta on säilynyt noin 1775 runoa tai niiden luonnosta, eikä niistä ole - harmillista kyllä - suomennettu kuin pieni osa.
Puitti-nimen alkuperä on epäselvä, mutta oletettavasti se on puu-sanan johdos kuten verbi puittaa (puikkia, livistää, pötkiä). Nimestä esiintyy myös nen-johtimellinen muoto Puittinen. Lisätietoja nimen esiintyvyydestä löydät Sukunimi-info -sivustolta.
Lähde
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000), linkki verkkokirjastoon https://outi.finna.fi/Record/outi.444012
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei
Ikävä kyllä Metsossa sanomalehtiä säilytetään ainoastaan 1-2 kuukautta (Kirjaston lehtikokoelmat [Tampereen kaupunki - Kirjastot - Asiakkaana kirjastossa ]). Vanhoja lehtiä löytyy mikrofilmattuna, mutta tuskin kuitenkaan vuoden 2017 lehtiä. Maarian alueen lehdestä minulla ei ikävä kyllä ole tietoa. Todennäköistä on, että lehteä ei ole Metsoon tilattu, eikä sitä olisi muutenkaan säilytetty kuin Tampereen kirjaston verkkosivulla mainitut 1-2 kuukautta.
Yleisten kirjastojen kirjastotilastoissa ei ole sellaista listausta, joissa tuotettaisiin koko kokoelman nimekemäärästä vähennetty lainattujen nimekkeiden lukumäärä eli kirjat, jotka ovat paikalla juuri tilastointihetkellä. Ylipäätään tilastomme ovat sellaisia, jotka tuotetaan kerran vuodessa. Muut raportointityökalut on kehitetty lähinnä aineistonhankinnan ja oikeaan paikkaan ohjaamisen avuksi eli esimerkiksi on tutkittu, millainen kirjallisuus missäkin kirjastossa on paljon lainattua, kuvaus yhdestä esimerkistä löytyy Kirjastojen vaikuttavuus-sivulta. Tilastotietokannasta saa esiin listauksen kokoelman lukumäärän mukaan, siinä Helsingin kaupunginkirjaston aineistolukumäärä on suurin.
Yliopistokirjastojen, erikoiskirjastojen ja...
Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36) on käytettävissä Uusi Suomi -lehden koko digitoitu arkisto vuoteen 1991 asti. Verkossa vapaasti käytettävissä aineistoa on vain vuoteen 1939 asti.
(Viitattu 1.12.2022.)
Kyseiset sanat ovat Tomas Tranströmerin runon Flygblad (För levande och döda, 1989) keskimmäisestä säkeistöstä, sen viimeisestä virkkeestä: "Den gassande solen står över lasarettet, lidandets parkering."
Brita Polttilan suomennoksessa Lentolehtinen kyseinen virke kuuluu: "Aurinko paahtaa sairaalan, kärsimyksen paikotusalueen päällä."
Tomas Tranströmer: Eläville ja kuolleille (För levande och döda, suom. Brita Polttila,1990)
Brita Polttila: Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000 (2000)
Kyseessä on P. Mustapään runo Odysseia kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945). Lähettämäsi rivit ovat runon alusta.
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runon vuosikymmenet (toim. Anna-Maria Tallgren Kaila ja Aaro Hellaakoski, 1980)
Valitettavasti tietämättä tarkkaa reittiä on aika vaikea sanoa, missä kohtaa tällainen kallioleikkaus olisi saattanut sijaita. Kokeilin Googlen karttapalvelussa autoreitin seuraamista Länsimäestä Hakunilan suuntaan, mutta ainakaan sillä reitillä ei ollut kohtia, jotka olisivat sopineet kuvaukseen tai kallioleikkauksien kohdalla kuvat eivät olleet riittävän tarkkoja. Jos käyttämällesi reitille on tullut muutoksia, ne saattavat ehkä liittyä Vantaan ratikan suunnitteluun. Vantaan ratikka on pikaraitiotieyhteys, jota suunnitellaan Mellunmäen metroasemalta Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle (Vantaa.fi).
Lähetin kysymyksesi myös Vantaan kaupungin palautepalveluun.
Lähteet:
Vantaan ratikka. Vantaa.fi....
Voisikohan kyseessä olla Porin taidemuseon 18.6.–22.8.1993 järjestämä Bonk Business Inc. 100 vuotta -näyttely?
Museon kesänäyttelyn nimi vuonna 2001 oli Empatia – Yli horisontin (Empathy – Beyond the horizon).
Lähde:
Porin taidemuseon vuosikertomus 1993
Kirjallisuutta:
Bonk 100 : suomalainen menestystarina = en saga om finländsk framgång = a Finnish success story
Bonk-kojeiden kuvia:
Popkulttuuria ja undergroundia: BONK EXPO 2016 Virka galleriassa 08.08.
Torakoiden häviämisestä entisen Neuvostoliiton alueelta löytyy Wikipedia-artikkeli, jonka lähdeviitteistä löytyy lisätietoa. Ilmeisesti torakoiden häviäminen Venäjällä ja naapurimaissa on todellinen ilmiö, mutta sen syistä ei ole varmaa tietoa: syiksi on esitetty esimerkiksi luontaisia kannanvaihteluita ja jätehuollon parantumista.
Ei löytynyt mitään viitteitä siihen suuntaan, että torakat olisivat maailmanlaajuisesti vähenemässä. Vaikka hyönteiskannat ovat yleisesti taantumassa, monet torakkalajit ovat erittäin kestäviä ja pärjäävät hyvin.
Vuodesta 2018 lähtien verkossa on toiminut julkinen Maksukyvyttömyysrekisteri, josta voi etsiä tietoja konkursseista, yrityssaneerauksista tai velkajärjestelyistä esimerkiksi nimen, Y-tunnuksen tai tapahtuman ajankohdan mukaan.
Oikeusministeriön sivuilla kerrotaan:
"Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat olleet Suomessa aiemminkin julkisia, mutta ne eivät ole olleet saatavilla verkossa. Rekisterin tietoja on voinut pyytää Oikeusrekisterikeskukselta ja rekisterin ote on maksanut 22 euroa."
Kuvataiteilijamatrikkelista löytyy vain Veikko Lehtovaara. Hänen CV:nsä löytyy matrikkelista. Kuvaston taiteilijaluettelosta löytyy Ansku Lehtovaara. Suomalaisen kuvataiteen bibliografiassa ei mainita muita kuin Veikko Lehtovaara.
Tässä kerättyjä vinkkejä:
1) Renate Dorresteinin Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa, sekä Paco Rotan hieno sarjakuvateos Ryppyjä.
Hanna Jensenin kirjat 940 päivää isäni muistina, Äitini muistina : toinen kierros
Henna Helmi Heinonen, Sairauden voittamat: äiti ja isä
William Wharton, Isä
Arno Geiger, Vanha kuningas turvapaikassaan
Marita Aapro, Kun sanat tulivat orvoiksi
Milla von Plato: Hyvää iltaa.
Siinä tarina kulkee kahdessa ajassa, 90-luvulla ja 2010-luvulla. Päähenkilö on lama-ajan lapsi, eikä saa vanhemmiltaan tarvitsemaansa läsnäoloa, mutta sitä tarjoaa entisen kodin pihapiirin eläkkeelle jäänyt opettaja. Kun tullaan 2010-luvulle niin päähenkilö on aikuinen ja pitää huolta tästä opettajasta,...
