Pii on pitkälti jättänyt muut alkuaineet varjoonsa puolijohteiden valmistuksessa. Silti esimerkiksi seleeniä käytetään yhä joissakin sovelluksissa. Aiemmin sitä käytettiin laajasti elektronisissa laitteissa. Myös telluuria arvellaan hyödynnettävän jatkossa elektroniikan valmistuksessa. Nykyisin sitä käytetään valmistusprosesseissa lähinnä erilaisina yhdisteissä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolijohde
https://en.wikipedia.org/wiki/Selenium
https://en.wikipedia.org/wiki/Tellurium
https://www.nature.com/articles/s41699-022-00293-w
Kyseessä voisi olla William Maynen ja Nicola Bayleyn kuvakirja Kirjavan kissan kirjava peite (The pacthwork cat, suom. Riitta Mäyrälä, 1981).
Voit tarkistaa Helmet-haulla kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voisikohan kyseessä olla Tuula Korolaisen kirjoittama ja Leena Lumpeen kuvittama Kissaenkeli muuttaa taivaaseen vuodelta 1999? Kirjassa Aleksin Roope-kissa on kuollut, mutta ilmestyy Aleksin luokse siivet selässään ja kiertelee tämän kanssa tuttuja paikkoja, kunnes on tullut aika hyvästellä ja jatkaa matkaa kohti taivasta.
Ravintola Kappelin kotisivulla kerrotaan, että ravintlan paikalla oli aikaisimmein sijainnut sokerileipuri Johan Daniel Jerngrenin rakentama virvoitusjuomakioski ja sitä ennen paimenpojan pitämä pieni maitokoju. Tarinan mukaan Kappeli-nimi syntyi jo paimenpojan pitämän maitokojun aikaan. Koska paimen on latinaksi ”pastor”, sai koju lempinimen Kappeli. Toisen vaihtoehdon mukaan Kappelin lempinimeksi olisi tullut Lilla Kapellet samaan aikaan lähelle rakennetun Helsingin Tuomiokirkon mukaan.
Lähteet;
Ravintola Kappeli
Tilastokeskuksen asiantuntija ystävällisesti tarkisti asian. Vastaus on 156 kilometriä. Se kattaa eteläisimmän palan Tampereen väestöstä ja suurimman osan Turkua.
Kollega ehdotti Margit Sandemon Jääkansan tarina -sarjan kirjaa Yön demoni. Juonikuvaus, alkuperäinen kansikuva ja julkaisuvuosi (1997) täsmäisivät.
Kirjan kuva ja lyhyt esittely sivulla
https://www.risingshadow.fi/library/book/1154
Kirjaa on yksi kappale Helmet-kirjavarastossa
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2287424
Jukka Kemppisen suomennos Guillaume Apollinairen runosta Signe eli Merkki sisältyy teokseen Alcools : runovalikoima (Otava, 1977) s. 67.
Ensimmäinen rivi kuuluu "Minun Herrani on Syksyn Merkki" ja viimeinen kuuluu näin "tänä iltana kyyhkyt nousevat lentoon viimeisen kerran".
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/
Helsingin Sanomat 7.10.1972. uutisoi, että hotelli Borealis lopettaa seuraavan vuoden - eli vuoden 1973 - toukokuussa. Syyksi ilmoitettiin hotellin liian pieni koko. Samoin Wikipediasta löytyvä luettelo Suomen hotelleista kertoo, että Borealis on toiminut vuosivälillä 1969-1973: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_hotelleista
Hei,Tätä on kysytty aiemminkin. Kirja on Poul E. Knudsen: Kilpailu, 1961. Siinä seikkailee Odbjörn-niminen sankari, ja se sijoittuu Rooman valtakunnan ja Germanian aikaan.Tässä linkki aiempaan vastaukseen. https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-historiallisen-romaanin-jonk…
Yritysten asiakastietojen käsittelyssä tärkeimmät säädökset ovat EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja sitä täydentävä tietosuojalaki:EU:n yleinen tietosuoja-asetus: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1528874672298&uri=CELEX%3A02016R0679-20160504Tietosuojalaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050Käytettäviin tietokantaratkaisuihin tai tietoturvaan ei näissä säädöksissä mennä. Kysymyksen spesifisyyden vuoksi suosittelen joko tutustumaan alan kirjallisuuteen tai olemaan yhteydessä Tietosuojavaltuutetun toimistoon.Esimerkkiteoksena aiheesta tässä Tomi Voutilaisen Digitaalisten palveluiden sääntely (teoksen saatavuus omissa kokoelmissamme: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994294431406250?sid=...
Kappaleeseen ei valitettavasti löydy harmonikkanuottia, ainoastaan kosketinsoitin/sointumerkit sisältäviä nuotteja (esim. Osa elämääni : Lauri Jauhiaisen lauluja). Jauhiainen on kyseisen kappaleen säveltäjä.
Juhani Peltosen seuran sivulla on Antti Sepän vuoden 2001 Kirjallisuuspäivillä pitämä puhe Ehdotuksia peltostutkimuksen lukujen otsikoiksi. Siinä hän toteaa, että Peltosen tapana oli kierrättää tekstejään. Esimerkiksi hän antaa novellin Norjasta ostettu posliinitonttu: "Novelli Norjasta ostettu posliinitonttu ilmestyi 1970-luvun alussa jossain naisten lehdessä. Kun syksyllä 1973 ilmestyi romaani Valaan merkkejä. Novelli oli löytänyt paikkansa osana romaanin rapsodista rakennetta. Eikä mennyt kauaa, kun Tonttu lähti omille teilleen ja muuntautui televisionäytelmäksi. Kirjailija Peltonen liikutteli kokonaista tarinaa melko eheänä paikasta toiseen; hiukan tarvittaessa muunsi ja kartutti matkan varrella."Juhani Peltosen romaanissa Valaan...
"Paskahärkä" on murresana, joka mainitaan Suomen murteiden sanakirjassa. Valitettavasti sanakirjan toimitustyö ei ole edennyt niin pitkälle, että sanakirjassa kerrottaisiin, mitä sana tarkoittaa. Ks. Suomen murteiden sanakirja, "härkä".Paskahärkä kuulostaa joko laitteelta, jota käytettiin lannan tms. käsittelemiseen, tai tässä tapauksessa ehkä todennäköisemmin joltain pieneltä eläimeltä (vrt. toukohärkä, liekohärkä, tammihärkä).Voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskukselta, https://kotus.fi/
Mikäli Säkkijärvi-kirja, jonka mainitsitte, on Väinö Sepän kirja Säkkijärvi kautta aikojen, voin iloksenne kertoa, että kirjaa on lainattavissa monessa kirjastossa. Siitä vaan lähimpään kirjastoon pyytämään teosta kaukolainaksi.
Mikäli kyseessä on jokin muu kirja, sitäkin voi tiedustella kaukolainaksi oman kunnan kirjastosta.
En löytänyt listaa, jossa olisi lueteltuna kaikki Suomen hoitokodit. Alalla on niin paljon erilaisia toimijoita, että listan laatiminen lienee aika vaikeaa. Laitosasumisesta käytetään monia eri termejä, mikä vaikeuttaa etsimistä. Hoitokoteja on vanhusten lisäksi myös esimerkiksi vammaisille.
Tietoa kunnallisen puolen hoitokodeista on kuntien verkkosivuilla.
Kauppalehden yrityshaussa on tietoja ikääntyneiden hoitolaitoksista. Joukossa saattaa olla myös yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat palveluja vain kotona asuville vanhuksille. Lisäksi listassa on yrityksiä, joiden toiminta on lakannut.
Valvira ja aluehallintovirastot ylläpitävät rekisteriä yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajista ja...
