Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Valitettavasti vastaus jää korkeintaan suuntaa antavaksi, sillä Eduskunnan kirjaston painetut kokoelmat eivät ole etätyöläisen hyödynnettävissä. Vastaus ehkä täydentyy myöhemmin.
Säännöllinen valtiopäivätyö käynnistyi Suomessa vuonna 1863. Valtiopäiville kokoonnuttiin säädyittäin, mutta valiokuntatyötä säädyt tekivät yhdessä. Valtiopäivillä kokoontui aluksi seitsemän eri valiokuntaa: laki-, talous-, valtiovarain-, suostunta-, pankki-, valitus- ja toimitusvaliokunta. Suomen kieltä käytettiin talonpoikais- ja pappissäädyssä.
Valiokunta-sana valtiopäivien yhteydessä esiintyi suomenkielisissä sanomalehdissä 1860-luvun alusta alkaen. Aikaisemmilta vuosilta löytyy joitakin mainintoja valiokunnista...
Voisiko kyseessä olla lehti nimeltä Sähköurakoitsija? Se on Suomen sähkötyönantajien liiton lehti ja löytyy mmm. Kansalliskirjastosta Helsingistä. Kansalliskirjaston haku, Yhteystiedot, Frank monihaku
Edelleenkin ainoa laajempi tutkimus hyvä veli -verkostojen toiminnasta Suomessa lienee wikipediankin mainitsema Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa (2013).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4_veli_-verkosto
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf
Hyvä veli -verkostoissa kyse on pääasiassa erilaisista keskinäisten palvelusten ja suhmuroinnin muodoista.
https://yle.fi/uutiset/3-9342481
Tuotekehitystietoja pääsee vääriin käsiin esimerkiksi yritysvakoilun ja yrityssalaisuuksien rikkomisen myötä
https://www.yrittajat.fi/uutiset/572547-yritysten-tuotekehitystiedot-ki…
Yrityssalaisuudet ja niiden rikkominen...
Lintukirjoissa kyhmyjoutsenen kerrotaan aggressiivisesti puolustavan omaa reviiriään, jos kokee sen olevan uhattuna. Hyökkäykset, joissa vastapuoli voi myös kuolla, kohdistuvat lähinnä omiin lajitovereihin ja laulujoutseniin ja jopa poikasiin (ja joskus myös ihmisiin). Muihin lintulajeihin kohdistuvista hyökkäyksistä ei löytynyt varsinaisesti mainintaa, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista.
Lähteet:
Koskimies, Pertti: Suomen linnut (2019)
Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas (2014)
Maksutonta Nyky-Suomen sanakirjaa internetin välityksellä ei ole käytettävissä.
Osoitteesta http://www.kotus.fi/kotus/ pääset Kotimaistan kielten tutkimuskeskuksen sivuille ja sieltä voit tiedustella onko tällaista internetin kautta käytettävää sanakirjaa tulossa.
Hyviä jalkinekirjoja löytänet Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, Museoviraston kirjastosta ja Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastosta. Kirjastojen osoitteet ja tietokannat löytyvät kätevästi Suomen tieteellisten kirjastojen kotisivulta
http://www.lib.helsinki.fi/tilke
Kokeile esim. Sibelius-Akatemian ja taidekirjastojen aineistotietokantaa Arscaa osoiteessa http://finna.fi Valitse esim. hakutyypiksi sanahaku ja kirjoita hakusanakenttään peräkkäin sanat jalkineet historia. Oletko jo tutustunut esim. Linda O'Keeffen kirjaan "Kenkä: avokkaiden, saapikkaiden ja sandaalien kunniaksi" tai Jaakko Seliinin kirjaan "Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista"?
Sinun kannattaa myös kokeilla Yliopistokirjastojen...
Hei,
Mainitsemiasi kahta kirjaa ei löydy ainakaan yliopistokirjastoista taikka yleisistä kirjastoista Suomen puolelta. OLAP-kuutioista myöskään ei tahdo löytyä tietoa kirjastojen puolelta, yhdellä poikkeuksella:
Helsingin teknillisen korkeakoulun kirjastossa TEEMUssa olisi yksi teos joka saattaisi sivuta jonkin verran aiheenaan OLAP-teknologiaa.
Teoksen tiedot:
Tekijät: Whitehorn, Mark
Nimeke: Fast track to MDX / Mark Whitehorn, Robert Zare, and Mosha Pasumansky
Julkaistu: London : Springer New York, cop. 2002
ISBN: 1852336811
Koska kuitenkaan emme ole asiantuntijoita kyseisen aiheen kanssa, emme osaa sanoa vastaako kyseinen teos tiedontarpeitanne.
Suddenly I see - kappaleen tekijä on laulaja-lauluntekijänainen nimeltä KT Tunstall. Hänen kotisivunsa löydät osoitteesta www.kttunstall.com. Suomenkielinen lyhyt selostus artistista löytyy EMI:n sivuilta www.emi.fi/artistit/151/kttunstall. Suddenly I see -kappaleen sanat löydät täältä: http://www.absolutelyrics.com/lyrics/view/kt_tunstall/suddenly_i_see/. Ja muuta mahdollista tietoa kappaleesta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/suddenly_i_see.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta ei löytynyt kirjallisuutta, joka kertoisi suoranaisesti konseptijohtamista tai konseptikäsikirjasta. Markkinointiin ja tuotekehitykseen liittyvää kirjallisuutta meillä tietenkin on. Tietoa kysymistäsi asioista löytyy oletettavasti parhaimmin yliopistokirjastoista. Mikäli asut Vaasassa, sinun kannattaa mielestäni ensisijaisesti kääntyä Tritonian puoleen. Vaihtoehtoisesti voit tulla meille, jolloin pyrimme paikallistamaan konseptijohtamisesta ja konseptikäsikirjasta kertovaa tietoa ja mahdollisuuksien mukaan kaukolainaamaan sitä sinulle.
Kyllä kirja on suomennettu ja sitä on olemassa yksi kappale myös Oulun kaupunginkirjastossa. Tällä hetkellä kirja on lainassa, mutta sen voi varata.
IHMEIDEN oppikurssi / [suomennos: Pirkko Pelkonen]
Helsinki : Era Nova Publishing ; [s.l.] : Foundation for Inner Peace, 2002 (Juva : WS Bookwell)
Mainitsen vain joitakin teoksia, niiden kirjallisuusluettloiden avulla pääsee eteenpäin
Meinander, Henrik
Tasavallan tiellä : Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle. - Schildts+Söderstroms, 2012
Tuikka, Timo J.
Vuosisadan sankarit ja pelurit. - Otava, 2015
Jälkimmäinen kirja on kirjoitettu melkoisen vallattomaan tyyliin, mutta ainakin kirjallisuusluettelosta on hyötyä..
Uudempia, jotka eivät ole ehtineet ym. teosten kirjallisuusluetteloihin:
Häikiö, Markku
Suomen leijona : Svinhufvud itsenäisyysmiehenä. - Docendo, 2017
Siironen, Miika
Mustan lipun alla : Elias Simojoen elämä ja utopia. - Atena, 2017
Silvennoinen, Oula ym.
Suomalaiset fasistit : mustan sarastuksen airuet. - WSOY, 2016
...
Neuvostoliiton kansallislaulu löytyy esim cd:ltä 'Hymnes nationaux & sonneries reglementaires', joka on tällä hetkellä paikalla Tampereen kaupunkirjaston musiikkiosastolla. Ilmoittele, mikäli haluat sen lainaksi (p. 31464077). Jos halusitkin kansallislaulun nuotit ja sanat (suom./ven.), ne löytyvät esim. Suuresta toivelaulukirjasta nro 1.
Tähän kysymykseen saimme apua Kuvataideakatemian kirjastosta. Sieltä vastattiin, että Un Kolor Distinto -taiteilijaduon töiden voidaan katsoa edustavan katutaidetta, englanninkielinen termi on street art. Katutaiteesta voi lukea tarkemmin esim. https://uniarts.finna.fi/Record/arsca.424008
Laurel Burchin taiteesta ei kirjaston kokoelmissa ole tietoa. Internetissä nähtävillä olevien töiden pohjalta ainakin osan hänen teoksistaan voidaan nähdä edustavan naivismia.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia katutaidetta tai naivismia esitteleviä teoksia voi etsiä helmet-haulla (www.helmet.fi) hakusanoilla katutaide ja naivismi. Suomalaisia naivistisia taidemaalareita ovat esim Alice Kaira, Andreas Alariesto, Martti Lehto ja...
Yleisohje on mennä ensimmäiseksi kirjan omistavan kaupungin kirjastoon. Siellä tiskillä asia kyetään hoitamaan alusta loppuun tai jos asiakas haluaa maksaa korvauksen verkon kautta, annetaan maksuohjeet. Myöhässäkään oleva laina ei muutu automaattisesti korvattavaksi. Tilanteita on monenlaisia ja siksi käynti kirjastossa on tarpeen.
Heikki Poroila
Ei liene niin, että ihmiset todellisuudessa ajattelevat samalla tavoin, vaikka aatesuunta olisikin yhteinen. Kommunistisen puolueen manifestissä löytyy kommunistisen ideologian ydin. Siihen voi tutustua esim. täällä, https://www.marxists.org/suomi/marx-engels/1848/kommunistisen-puolueen-manifesti/index.htm . Ehkäpä perusajatus on, että kaikki kuuluu kaikille tai että mikään ei kuulu kenellekään.
Hei,
Tuota kirjaa ei Etelä-Karjalan Heili-kirjastoista löydy.
Jos haluat sen kaukolainaksi jostakin muusta Suomen kirjastosta, voit tehdä kaukolainapyynnön Lappeenrantaan suoraan netissä osoitteessa https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto/Asioi-kirjastossa/Sahkoinen-asiointi/Kirjaston-kaukopalvelu
Kaukolainat maksavat 5 euroa / tilaus.
Hei!
Valitettavasti kyseisistä lauluista ei ole olemassa virallisia nuottijulkaisuja.
Rakastan sua - kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Tauski
Se unelmista - kappaleen on säveltynyt Kyösti Väntänen
Lohtu - kappaleen on säveltänyt Tuomas Holopainen
http://mikkelilukee.fi/ -sivustolla on Mikkelin Lukemisen unelmavuoden tapahtumakalenteri, jossa teemavuoden tapahtumia kalenterimuodossa ja sieltä:
Veden päivä
Aika: 21.03.2019 17:30 - 21.03.2019 20:00
Paikka: pääkirjaston Mikkeli-sali, Raatihuoneenkatu 6
Ohjelma ja kellonajat tarkennetaan myöhemmin
Mielenkiintoinen kysymys! Käsittääkseni oikea muoto olisi juurikin ”joitain”, sillä kyseessä on monikko. Puhekielessä asia olisi eri, kuten jo itse totesitkin. Tässä yhteydessä luulisin, että kyseessä on painovirhe, joka on jäänyt huomaamatta.
Pronominien joku ja jokin käytöstä voi lukea lisää Kielikellon ja Kielitoimiston sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/joku-ja-jokin
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/540
Verkkolähteiden mukaan merkintä tarkoittaisi Venäjän Punaisen Ristin Leningradin Viipurin piiriä. Sana viitannee siis Leningradin pohjoiseen kaupunginosaan (Vyborgski raion), ei suomalaisille tutumpaan kaupunkiin. Merkistä on verkossa hieman ristiriitaisia tietoja, mutta se on todennäköisesti hyväksytty käyttöön 1934, ja valmistus päättynyt kesäkuussa 1941. Suomalaiseksi sotamuistoksi se on voinut päätyä talvi- tai jatkosodassa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_piiri_(Pietari)
https://salon-collection.ru/internet-magazin/product/682820603
http://wwii.space/наградные-знаки-ссср/2/.
https://forum.faleristika.info/viewtopic.php?t=966&start=90#p1151688
