Tarkoitat ehkä kirjaa Valkoliljojen maa - Suomi. Kirjan on kirjoittanut venäläinen Grigori Petrov (1886-1925). Kirja on käännetty turkiksi 1920-luvulla ja sitä luettiin oppikirjana turkkilaisissa sotilasakatemioissa. Kirjan suomenkielinen laitos ilmestyi 1970-luvulla. Voit varata kirjan Helmet-tietokannan kautta.Linkki kirjan Helmet-tietoihin :https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2566045?sid=4862259016
Unto Tupalan teoksessa "Lahden rakentaminen jatkui - rakentaminen vuoden 1882 lisäysmaakaavan ja vuoden 1905 laajennuskaavan alueelle" todetaan Harjukatu 2:sta, että vuonna 1938 rakennettu puurakenteinen pientalo paloi 1980-luvun alussa. Uusi arkkitethtuuritoimisto Veikko Gröhnin suunnitelema rakennus rakennettiin paikalle vuonna 1988. Riitta Niskasen toimittamassa "Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista" teoksessa kuvataan Harjukadun länsiosan pientaloaluetta, jossa palon tarkemmaksi ajankohdaksi mainitaan vuosi 1985.Lähteet:Niskanen, R. (2000): Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo, Salpausselän Kirjapaino. Julkaisun tarkemmat tiedot Lastu-...
Kyseessä on liitepartikkeli -han/-hän ja sitä seuraavan sanan taivutusmuodot, mutta kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, eikä osaa siksi vastata oikeilla kielitieteellisillä termeillä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvontaTietoa liitepartikkeleista:Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/kohtelias-kehotus-tai-pyynto-liitepartikkelit-han-pa-ja-s-sammutathan-valot-nukkukaapas-nyt/Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1673
Tutkimusten mukaan ainoastaan silmien kautta kulkeva valo vaikuttaa aivoihin, joten silmien on tärkeää olla auki kirkasvalohoidon aikana. Nykyaikaisten kirkasvalolamppujen valo on UV-suodatettua, eli niissä ei ole silmiä vahingoittavaa säteilyä. Aurinkolaseja ei siis ole syytä käyttää kirkasvalolampun kanssa. Riippuu todennäköisesti aurinkolaseista, onko niistä haittaa kirkasvalohoidossa. Suoraa vastausta tähän ei löytynyt suomenkilisistä verkkolähteistä. Kovin tummat lasit ainakin estävät valon kulkeutumisen silmän kanavia pitkin aivoihin. Joidenkin lähteiden mukaan keltalinssisten lasien käyttö arjessavähentää ns. sinisen valon pääsyä silmiin, millä voi olla samankaltainen vaikutus kuin kirkasvalolampulla. Valohoito:...
Netistä löytyy tietoa virsien historiasta hakusanalla Virsi ja numero esim. virsi 388."Nikolaus Ludwig von Zinzendorf 1725. Suom. Elias Lönnrot 1874. Uud. Jooseppi Mustakallio 1900. Virsikirjaan 1938. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Adam Drese 1698.Sama sävelmä: 471 | 816Luokitus: Jumalan varjelus ja johdatusVirren tarina388 Jeesus, johdataJesu, geh voranHerrnhutilaisen veljesseurakunnan perustaja kreivi Nikolaus Ludwig von Zinzendorf (1700-1760) on kirkkohistorian omaleimaisimpia henkilöhahmoja. Hän oli myös lahjakas ja tuottelias runoilija, jonka sepittämien hengellisten laulujen määrä nousee pariin tuhanteen. Usein niitä syntyi hetken innoituksesta kesken seurakunnan kokouksien. Meidän virsikirjassamme tämän runsauden ainoa näyte on...
Yksi syy näiden kahden valloittajan erilaiseen arvostukseen on Eurooppa-keskeinen näkökulma. Aleksanteri Suuri oli Makedonian kuningas ja hänen valloituksensa kohdistuivat ennen kaikkea Egyptin ja Persian alueille. Hän taisteli siis ensisijaisesti myöhemmän Euroopan näkökulmasta ulkopuolisia vastaan. Hän perusti valloitetuilla alueille kaupunkeja, jotka ovat säilyneet, ja levitti kreikkalaista kulttuuria aina Intiaa myöten, kulttuuria, josta muodostui yksi myöhemmän länsimaisen kulttuurin kulmakivistä. Häntä ihailtiin myös Rooman valtakunnassa, josta puolestaan tuli myöhemmin esikuva Euroopan suurvalloille. Aleksanteri on siis haluttu nähdä länsimaisen kulttuurin esitaistelijana.Toisaalta Tšingis-kaanin valloitukset taas tapahtuivat...
Toivottavasti suosittu sarja saa jatkoa. Tarkempia tietoja seuraavan osan ilmestymisestä kannattaa kysellä kustantamo Siltalasta. Linkki asiakaspalveluun:tilaukset@siltalapublishing.fi
Eino Grönin esittämä "Suuri päivä" sopii kuvaukseen. Laulu alkaa: "Hän itseksensä puuhailee näin vuokrahuoneessaan". Laulun alkuperäinen nimi on "Den stora dagen". Sen on säveltänyt Benny Borg ja suomeksi sanoittanut Juha Vainio.Eino Grön: Suuri päivä YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=iysFyTpL3Bw
En löytänyt taiteilijaa, joka olisi maalannut tai valokuvannut erityisesti hedelmien mätänemisprosessia eri vaiheissa, muita samankaltaisia kyllä.
Esimerkkinä voisi mainita Caravaggion maalauksen hedelmäkorista, jossa ensivilkaisulla näyttäisi olevan raikkaita, tuoreita hedelmiä parhaassa kuosissaan, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että ne ovat jo eri tavoin mätänemisprosessin alussa. Voit lukea lisää tästä linkistä https://drawpaintacademy.com/basket-of-fruit/.
Hollantilaisen ja flaamilaisen koulukunnan vanitas-asetelmamaalaukset kertovat elämän turhuudesta ja katoavaisuudesta, joten kannattaa käydä hollantilaisen Rijksmuseumin sivuilla, joissa voi selata kuvia kokoelmasta. Esimerkiksi Abraham Mignon on käyttänyt aiheena...
Kollegoilta saatuina ehdotuksina tarjoan seuraavia:
Topeliuksen satu Kunnioita isääsi ja äitiäsi on Lukemisia lapsille osassa kolme, digitoituna täällä:https://www.gutenberg.org/cache/epub/51853/pg51853.html on tämän tyyppinen, mutta kenraalia siinä ei esiinny.
Kyseessä voisi olla Vänrikki Stoolin tarinoista Vänrikin markkinamuisto, joka ei ole satu, mutta tarina on samanlainen, https://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.html.
Paasilinnan vuonna 1977 julkaistussa aforismikokoelmassa Musta aukko on yksi osio omistettu raha-aiheisille ajatelmille. Kysymyksessä jäljitettyä mietettä lähelle menee esimerkiksi "Jos tietäisi yksityisen setelin reitin, voisiko sitä enää käyttää.".
Tutkin Invaliidiliiton sivuja ja sieltä löysin linkin Meille kaikki ovat tervetulleita -sivulle. Sinne on listattu kampanjaan osallistuvia yrityksiä.
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/palvelut-yrityksille-ja-yhteisoille/yhdenvertaista-palvelua-kaikille
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/yhdenvertaista-palvelua-kaikille/meille-kaikki-ovat-tervetulleita
Karl Johan Fagerström oli Oulun pormestari vuosina 1788-1799. Tieto löytyy Oulun kaupungin sivulta Oulun pormestarit ja kaupunginjohtajat.
Vaasan osalta löydän tiedon siitä, että hän oli vuosina 1751–99 Vaasan läänin varalääninsihteeri. Tämä tieto on Anders Chydeniuksen kootut teokset -sivustossa Chydeniuksen Fagerstömille lähettämien kirjeiden yhteydessä. Ylioppilasmatrikkelissa 1640-1852 on mainittu Fagerströmin olleen Vaasan pormestari vuodesta v. 1779.
Vaasan pormestareista mainitaan matrikkelissa löytyvän tietoa teoksessa K. Hedman, Borgmästare och rådmän i Wasa 1610–1925. SSV 9 (1925), jota näyttää löytyvät muutamasta kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
Somalian liittotasavallan vuonna 2012 voimaan tullut perustuslaki takaa yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet kaikille kansalaisille ja kieltää syrjinnän iän, rodun, ihonvärin, heimon, klaanin, etnisen taustan, kulttuurin, kielen, sukupuolen, syntyperän, vammaisuuden, uskonnon, poliittisen kannan, ammatin tai varakkuuden perusteella. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu. Yhdysvaltojen ulkoministeriön raportissa vuodelta 2020 todetaan, että ihmisoikeuksissa Somaliassa on monia perustavanlaatuisia puutteita ja epäkohtia. Niinpä muun muassa vähemmistöihin kohdistuu suhteeton määrä väkivalta- ja omaisuusrikoksia, joihin viranomaiset eivät puutu.
Somaliassa on käytössä epäsuora vaalitapa, joka rajoittaa äänioikeuden hyvin pienelle osalle...
