Kyseessä on liitepartikkeli -han/-hän ja sitä seuraavan sanan taivutusmuodot, mutta kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, eikä osaa siksi vastata oikeilla kielitieteellisillä termeillä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvontaTietoa liitepartikkeleista:Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/kohtelias-kehotus-tai-pyynto-liitepartikkelit-han-pa-ja-s-sammutathan-valot-nukkukaapas-nyt/Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1673
Kristiina Vuori ei vaikuta työskennelleen kirjastossa. Ylen ja Maaseudun tulevaisuuden haastatteluissa hän on kertonut työskennelleensä yritysmaailmassa. Kirjasammossa Vuoren ammattitiedoiksi on listattu copywriterit, merkonomit ja tiedottajat.
Yksi syy näiden kahden valloittajan erilaiseen arvostukseen on Eurooppa-keskeinen näkökulma. Aleksanteri Suuri oli Makedonian kuningas ja hänen valloituksensa kohdistuivat ennen kaikkea Egyptin ja Persian alueille. Hän taisteli siis ensisijaisesti myöhemmän Euroopan näkökulmasta ulkopuolisia vastaan. Hän perusti valloitetuilla alueille kaupunkeja, jotka ovat säilyneet, ja levitti kreikkalaista kulttuuria aina Intiaa myöten, kulttuuria, josta muodostui yksi myöhemmän länsimaisen kulttuurin kulmakivistä. Häntä ihailtiin myös Rooman valtakunnassa, josta puolestaan tuli myöhemmin esikuva Euroopan suurvalloille. Aleksanteri on siis haluttu nähdä länsimaisen kulttuurin esitaistelijana.Toisaalta Tšingis-kaanin valloitukset taas tapahtuivat...
Kuvaus sopisi tarinaan "Ankka, joka ei osannut sanoa ei" ks. https://inducks.org/story.php?c=D+2005-118 . Tarina on ilmestynyt Aku Ankan numerossa 18/2008.
Eino Grönin esittämä "Suuri päivä" sopii kuvaukseen. Laulu alkaa: "Hän itseksensä puuhailee näin vuokrahuoneessaan". Laulun alkuperäinen nimi on "Den stora dagen". Sen on säveltänyt Benny Borg ja suomeksi sanoittanut Juha Vainio.Eino Grön: Suuri päivä YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=iysFyTpL3Bw
Pohjoisnuolikuvio rakennettiin maahan Rautatientorin peruskunnostuksen yhteydessä vuonna 1987.Kun nuolen suuntaa katsoo esimerkiksi Googlen karttapalvelun kautta, näyttää, että se osoittaisi pari astetta itään pohjoisesta. Kompassin kanssa katsottuna nuoli on kuitenkin tismalleen pohjoisen suuntainen.Pohjoisen sijainnin voi todeta muutamalla eri menetelmällä. Kompassin käyttämä pohjoinen on niin sanottu magneettinen pohjoinen, joka määrittyy maapallon magneettikentän avulla. Magneettinen pohjoinen on jatkuvasti pienessä liikkeessä ja Suomessa se tarkoittaa noin 0,2 asteen vuosittaista siirtymää itään päin.Pohjoisen voi määritellä myös maantieteellisenä pohjoisena, jolloin määritellään kyseisestä paikasta lyhin tie pohjoisnavalle. Kartoissa...
En löytänyt taiteilijaa, joka olisi maalannut tai valokuvannut erityisesti hedelmien mätänemisprosessia eri vaiheissa, muita samankaltaisia kyllä.
Esimerkkinä voisi mainita Caravaggion maalauksen hedelmäkorista, jossa ensivilkaisulla näyttäisi olevan raikkaita, tuoreita hedelmiä parhaassa kuosissaan, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että ne ovat jo eri tavoin mätänemisprosessin alussa. Voit lukea lisää tästä linkistä https://drawpaintacademy.com/basket-of-fruit/.
Hollantilaisen ja flaamilaisen koulukunnan vanitas-asetelmamaalaukset kertovat elämän turhuudesta ja katoavaisuudesta, joten kannattaa käydä hollantilaisen Rijksmuseumin sivuilla, joissa voi selata kuvia kokoelmasta. Esimerkiksi Abraham Mignon on käyttänyt aiheena...
Paasilinnan vuonna 1977 julkaistussa aforismikokoelmassa Musta aukko on yksi osio omistettu raha-aiheisille ajatelmille. Kysymyksessä jäljitettyä mietettä lähelle menee esimerkiksi "Jos tietäisi yksityisen setelin reitin, voisiko sitä enää käyttää.".
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen Koulupojan talvilaulu teoksesta Lukemisia lapsille 1 (Suomentanut Aatto Suppanen, paitsi runot Em. Tamminen ja Olof Berg, 1893).
Runo on luettavissa kokonaisuudessan Kansalliskirjaston digitoimaan teokseen sivulta 52.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144606/Lukemisia_lapsille-1…
Somalian liittotasavallan vuonna 2012 voimaan tullut perustuslaki takaa yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet kaikille kansalaisille ja kieltää syrjinnän iän, rodun, ihonvärin, heimon, klaanin, etnisen taustan, kulttuurin, kielen, sukupuolen, syntyperän, vammaisuuden, uskonnon, poliittisen kannan, ammatin tai varakkuuden perusteella. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu. Yhdysvaltojen ulkoministeriön raportissa vuodelta 2020 todetaan, että ihmisoikeuksissa Somaliassa on monia perustavanlaatuisia puutteita ja epäkohtia. Niinpä muun muassa vähemmistöihin kohdistuu suhteeton määrä väkivalta- ja omaisuusrikoksia, joihin viranomaiset eivät puutu.
Somaliassa on käytössä epäsuora vaalitapa, joka rajoittaa äänioikeuden hyvin pienelle osalle...
Satu Marttilan runo Kuninkaiden laaksossa Egyptissä on hänen kokoelmastaan Teitä minä rakastan (Kirjayhtymä, 1977).
https://finna.fi/
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1397559__STeit%C3%A4%20mi…
Yleisradion ääniteknikko Thor Damen äänitti salaa Hitlerin ja Mannerheimin keskustelua Mannerheimin syntymäpäivillä 4.6.1942. Äänite on säilössä Yleisradiolla. Saksaksi käydyn keskustelun voi kuunnella alkuperäisenä ja lukea suomeksi litteroituna tästä Ilta-Sanomien 10.12.2015 julkaistusta jutusta: Suomessa salaa äänitetty Hitlerin ja Mannerheimin keskustelu huomattiin maailmalla – kuuntele ja lue sanasta sanaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat (is.fi)
Dacia 1310 on romaniassa valmistettu auto ja sitä on myyty useimmissa Euroopan maissa (Austria, Belgium, Cyprus, Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, France, Germany, Great Britain, Greece, Hungary, Iceland, Ireland, Italy, Latvia, Lithuania, Luxembourg, Netherlands, Norway, Poland, Portugal, Romania, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland.) https://carsalesbase.com/europe-dacia/
Suomessa autoa on myyty nimellä Renault 12 Dacia. Mallia myytiin vuosina 1972 -1979 toistatuhatta kappaletta. autotoday
Mallista kertoo mm. autowiki.fi
Kaksi hautaa -niminen runo löytyy ainakin V. A. Koskenniemen tuotannosta. Kolmiosainen runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Latuja lumessa (WSOY, 1940).
Kirjastolaissa on kirjattu, että valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto (Helsingin kaupunginkirjasto), sekä alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot, eli AKE-kirjastot, lähettävät kaukolainoja veloituksetta muille yleisille kirjastoille. Huom. Kunnissa päätetään erikseen kirjastojen asiakkailta perimistä maksuista, myös kaukopalvelumaksuista. Ohessa linkki kirjastolakiin, pykälä 12 ”Maksuttomuus ja maksut”.
Vanhassa kirjastolaissa puhuttiin toki maakuntakirjastoista ja keskuskirjastosta, jotka VAKE- ja AKE-kirjastot ovat korvanneet. Helsingin kaupunginkirjaston lähettämät kaukolainat ovat ja silloinkin olleet maksuttomia muille yleisille kirjastoille.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla vuonna 1999 valmistunut Stephen Poliakoffin käsikirjoittama ja ohjaama brittiläinen 3-osainen minisarja "Shooting the Past". Se on julkaistu myös Suomessa ainakin DVD:nä.
Tarkempia lisätietoja mm. juonesta esimerkiksi Wikipediassa.
Kyseistä jaksoa ei valitettavasti löytynyt. Voisiko kyseessä olla Midsomerin murhien kauden 5 jakso 4, jossa jakson esittelytekstin mukaan poika murhataan koulussa? Jakso on julkaistu vuonna 2002.
https://www.imdb.com/title/tt0647496/?ref_=ttep_ep4
