Vuoden 1950 tienoilla koulunsa aloittaneet ovat todennäköisemmin käyttäneet lukemisen opetteluun Martti Haavion Iloista aapista (1. painos 1937) tai Aarni Penttilän Aapiskukkoa (1.painos 1938). Nämä kaksi ovat sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien eniten käyttämiä aapisia, mutta Lastenkirjainstituutin kokoamasta listauksesta voit tutkia kaikkia suomalaisia aapisia tarkemmin. Kansikuvat auttavat kadonneen aapisen etsinnässä:
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2019/01/2018-…
Lauttakylä-lehden (Lauttakylä : uutis- ja ilmoituslehti Huittisissa, Äetsässä ja Vampulassa) vanhoja numeroita on luettavissa mikrofilmattuina Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3529850
Lisätietoa sinun kannattaa kysyä Kansalliskirjastosta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=NLF#86154
Kirja on Liisa Lauerman Tiikerinmetsästäjän koti ja muita tarinoita : lasten museo-opas (Edita, 2000). Kirjassa esitellään 20 pääkaupunkiseudun museota ja niihin liittyviä henkilöitä. Aleksis Kiveä käsittelevä osuus Aleksiksen pitkä vaellus on sivuilla 30–35 ja kirjan lopun Pieni henkilö- ja museotieto -osiossa on mukana neljä Kivi-aiheista museota: Aleksis Kiven syntymäkoti, Aleksis Kiven tupa, Fanjunkarsin torppa ja Siuntion kotiseutumuseo sekä Aleksis Kiven kuolinmökki.
Hakutermillä lastenkirjallisuus ja kielirajauksella ruanda löytyy neljä lastenkirjaa. Helmet-kirjasto ottaa mielellään vastaan hankintaehdotuksia. Voinee kuitenkin olettaa, että tarjontaa ruandankielisille lastenkirjoille ei ole kovinkaan paljoa.
Helmet-hankintaehdotus.
helmet.fi. Ruandankieliset lastenkirjat.
Yleisten kirjastojen kirjastotilastoissa ei ole sellaista listausta, joissa tuotettaisiin koko kokoelman nimekemäärästä vähennetty lainattujen nimekkeiden lukumäärä eli kirjat, jotka ovat paikalla juuri tilastointihetkellä. Ylipäätään tilastomme ovat sellaisia, jotka tuotetaan kerran vuodessa. Muut raportointityökalut on kehitetty lähinnä aineistonhankinnan ja oikeaan paikkaan ohjaamisen avuksi eli esimerkiksi on tutkittu, millainen kirjallisuus missäkin kirjastossa on paljon lainattua, kuvaus yhdestä esimerkistä löytyy Kirjastojen vaikuttavuus-sivulta. Tilastotietokannasta saa esiin listauksen kokoelman lukumäärän mukaan, siinä Helsingin kaupunginkirjaston aineistolukumäärä on suurin.
Yliopistokirjastojen, erikoiskirjastojen ja...
Pääkaupunkiseudulla John Lithgow'n teosta “Trumpty-Dumpty wanted a Crown: verses for a despotic age” ei ole saatavilla.
Teosta näyttää Suomessa olevan ainoastaan Lastu-kirjastojen kokoelmissa. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön esimerkiksi alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa. Lisää kaukopalvelusta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Pasilan kirjaston aikuisten musiikki CD-levyjä poistetaan ympäri vuoden ja niitä laitetaan myyntiin tasaiseen tahtiin. Mitään tiettyä poistomyyntipäivää ei siis ole, vaan myytäviä levyjä on pysyvästi tarjolla. Tervetuloa tekemään löytöjä!
Tiedustelin asiaa Mannerheimin lastensuojeluliitosta ja sieltä vastattiin, että palvelu on valtakunnallinen eli kyseessä ei ole paikallinen tai yhdistysten toiminta. Vanhempainpuhelimen ja -chatin yhteydenotot ohjautuvat MLL:n päivystypisteisiin, joita on Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä.
MLL:n keskusjärjestö organisoi toimintaa ja heidän kouluttamiensa vapaaehtoisten päivystäjien tukena on aina auttavien puhelin- ja nettipalvelujen tiimin ammattilainen.
Mainittujen kappaleiden lisäksi Fono.fi-tietokanta löytää kappaleen "Möttönen ja pojat (Paljon on kärsitty viluva ja märkee)". Kaikki kolme kappaletta on julkaistu CD-kokoelmalla Molotohvin koktaili - Sota-ajan propagandaa levyillä 1940 - 1942 (2002).
Einari Ketola kirjoitti myös Möttösestä musiikkinäytelmän Sotamies Möttönen viihdytyskiertueella (1959).
Lähteet:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=m%c3%b6tt%c3%b6*
"Möttönen ja pojat" (YouTube)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Molotohvin_koktaili
http://www.naytelmat.fi/p/sotamies-mottonen-viihdytyskiertueella
Suomalaisten taiteilijoiden teoksia löytyy esim. Valtion taidemuseon ylläpitämästä Kansallisgalleriasta Kansallisgalleria - Hae kokoelmista, mutta kaikki teokset sisältävää luetteloa ei tietääkseni ole olemassa. Tyko Sallisen teoksia saat etsittyä tekijähaulla.
Verkossa ylläpidettävästä Kuvataiteilijamatrikkelista Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura löytyy tietoa nykytaiteilijoista sekä suomalaisen kuvataiteen merkittävistä henkilöistä. Tietokannasta voi etsiä taiteilijoita ja taideteoksia: mukana on myös tietoa Suomen taidehistorian keskeisistä kuvataiteilijoista. Taiteilijoiden esittelysivut sisältävät tietoa kuvataiteilijoiden työskentelystä, teoksista ja taiteellisesta toiminnasta.
Kirjastoalan koulutusta annetaan monissa eri tason oppilaitoksissa opistoista korkeakouluihin, ja koulutuksen sisältö vaihtelee sen mukaan, joten kysymykseen ei ole selkeää vastausta. Monissa oppilaitoksissa opintoihin kuuluu käytännön harjoittelu kirjastossa. Asiakaspalvelutaitoja opitaan myös valmistumisen jälkeen työssä, ja työnantaja voi lisäksi tarjota niihin liittyvää koulutusta.
Lisätietoa kirjastoalan oppilaitoksista: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu.
Kaikkia maita kattavaa varsinaista tietoa tai tutkimusta tällaisesta en valitettavasti löytänyt enkä pysty tyhjentävää vastausta antamaan, mutta ehkä käytettävissä olevat tilastot antavat jonkinlaisen käsityksen asiasta.
Yksinkertaistaen ylikuluttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen kuluttaa luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua. Suurimmat syyt kulutukselle ovat energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto (WWF). Nettisivulla Open Data Platform on eri maiden luonnonvarojen kulutusta eli ekologista jalanjälkeä havainnollistava maailmankartta. Kartasta näkee kätevästi kunkin maan ekologisen ali- ja ylijäämän (eli ylikulutuksen tai reservin), ekologisen jalanjäljen per koko väestö...
Taiteen tunnistaminen vaatia aina asiantuntijaa. Voisit kysyä neuvoa esim. Suomen taidegraafikot ry:ltä. Linkki Yhteystietoihin.
Myös monet huutokauppakamarit arvioivat esineitä ja taidetta ilmaiseksi.
Alkuperäisessä tekstissäkin puhutaan pantterista (panther), mutta kyseessä lienee kuitenkin puuma, North American Cougar, joka tuolloin oli yleinen Pohjois-Amerikassa, ja jota kutsuttiin useilla eri nimillä, mm. mountain lion, puma, cougar, panther, catamount.
https://en.wikipedia.org/wiki/North_American_cougar
Kaivattu kirja saattaisi olla Achim Brögerin Putte ja puhelin (Kustannuskiila, 1985).
Putte ja puhelin - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi)
Hei,
Kyseessä lienee Maggie Shaynen Hämärän reunalla (alkup. Edge of twilight), joka kuuluu Yön siivet -sarjaan (osa 7). Miehen nimi on Edge, mutta muuten täsmää.
Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa kerrotaan mitä mahdollisia arkistolähteitä sisällissotaan osallistuneista on käytettävissä. Kun tiedossa on henkilöiden osallistuminen suojeluskunnan toimintaan, hyvä lähtökohta voisi olla tarkistaa heidän mahdolliset suojeluskunnan henkilökorttinsa, joista lisätietoja Arkistojen portti -palvelussa. Myös mahdolliset kantakortit kannattaa tarkistaa. Kansalliskirjasto on digitoinut ja asettanut digitaaliarkistossaan käytettäväksi suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet. Alueen lehdistä voi löytyä nimillä hakemalla mainintoja yhteiskunnallisesti aktiivista henkilöistä. Esimerkiksi Lapuan Sanomissa kerrotaan kaupanhoitaja Juho Pajulalle myönnetyn Vapaussodan Rintamamiesten Liiton...
En onnistunut löytämään mitään vakiintunutta käännöstä tälle ajatukselle, joka on mielestäni todella osuva. Samanlaiseen kysymykseen on tällä palstalla vastattu 16.3.2020, mutta silloinenkaan vastaaja ei ole löytänyt varsinaista "lentävää lausetta".
Suorat käännökset menisivät tietysti näin: "Paras anteeksipyyntö on muuttunut käytös." (Itse kääntäisin "Muuttunut käytös on paras anteeksipyyntö"). "Anteeksipyyntö ilman muutosta on manipulointia." "Älä pyydä anteeksi, jos et aio muuttua."
