Mikäli tässä tarkoitetaan Viisaalan taloa, se sijaitsee Konnevedeltä katsoen Pesiäissalmen sillan takana eli siis Kärkkäälän kylällä, Hankasalmen kunnan puolella.
Kärkkäälän kylän nettisivut: http://www.karkkaala.com/
Lukumääriä tai prosenttiosuuksia Korkeasaaren eläintarhan luontoon palautettavien eläinten määristä ei löytynyt, mutta Korkeasaaren sivuilta löytyy tietoa hankkeista, joissa eläimiä on palautettu luontoon:
https://www.korkeasaari.fi/suojelutyo/#6bc57931
Kyseessä voisi olla Arvo Tuomisen vuonna 2007 ohjaama 47-minuuttinen dokumenttikomedia "Vodkaturistit", jossa mukana myös näyttelijä Ville Haapasalo.
Ohjelmakuvauksen mukaan elokuvassa käsitellään tosin Leningradia:
"Dokumenttikomedia neuvostoajasta, jolloin suomalaiset matkasivat sankoin joukoin Leningradiin ryyppäämään ja elämään kuin ruhtinaat."
Elokuvaa on esitetty ainakin vuosina 2008 ja 2009 YLE TV1-kanavalla.
Se on katsottavissa myös suoratoistona KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
"Olkoon lähtömme / niin kuin ei lähtöä oisi. / Niin kuin ken hyvänsä lähteä voisi. / Niin kuin ei mitään jäisi / ja jokapäiväisyys lähtijän kyllästäisi."
Nämä säkeet löytyvät sivulta 16 Veikko Haakanan Valittuja runoja -kokoelman aloittavasta osiosta, jossa on poimintoja kirjailijan ensimmäisestä runokokoelmasta Ei paluuta (1959). Valikoimaan sisältyvät runot poikkeavat otsikointiaan myöten melkoisesti alkuperäisestä Ei paluuta -kokoelmasta, josta en kysymyksessä siteerattuja säkeitä löytänyt lainkaan.
Pikaisen kirjallisuuskartoituksen perusteella vaikuttaisi siltä, että kirjallisuutemme kieltolakiaikaan sijoittuvissa kuvauksissa suosituimpia aiheita ovat viinan salapoltto ja myynti, trokarit ja trokaus sekä salakuljetus. Viinaa hankitaan tavallisimmin laitakaupungin salakauppiailta tai sitä itse salaa polttaneilta yksityisyrittäjiltä. Tyypillinen kuvaus viinan ostosta salakauppiaalta löytyy esimerkiksi Mika Waltarin kirjasta Suuri illusioni.
Hakusanalla "kieltolait" saa Kirjasammosta aika hyvän yleisnäkymän kieltolakiaiheiseen kaunokirjallisuuteemme ja sen painopistealueisiin.
Kyseessä voisi olla Charlaine Harrisin kirjasarja, johon kuuluvat teokset Kuiskauksia haudan takaa, Väristyksiä haudan takaa, Yllätyksiä haudan takaa ja Salaisuuksia haudan takaa. Päähenkilö Harper Connelly etsii velipuolensa kanssa kuolleita ihmisiä, sillä hänellä on on kyky aistia näiden sijainti ja viimeisten hetkien tapahtumat. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 2014-2016.
Kansikuvat ja juonikuvaukset Kirjasammossa: Haku | Kirjasampo.
Kyseinen runo on nimeltään Istu rakkaani ja se löytyy Einari Vuorelan runokokoelmasta Kiurun portaat (WSOY 1971). Hän julkaisi sen 82-vuotiaana.
Kyseinen runo on ilmestynyt mm. myös 1975 julkaistussa runokirjassa Vuorela Einari: Siintää himmeyden metsät (WSOY) sekä Einari Vuorela Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta -teoksessa (WSOY 1979). Runokokoelmaa voit tiedustella lainaksi lähikirjastostasi.
Löysin pari ehdokasta. Karttojen laadusta en pysty sanomaan muuta kuin että toivotaan parasta.
Ensimmäinen ja kenties helpoiten saavutettava löytyi Finna.fi haulla Merimuseon arkistomateriaaleista. "fyysinen kuvaus: Sundan salmen kartta. Kartan yläreunassa teksti: Sunda strait. Julkaisija James Imray & son. Kartan numero 169." Hakutulos
WorldCat-haulla löytyi vielä muutama osuma, joista ensimmäinen vaikuttaa lupaavalta. "Manuscript trace of self-recording tide gauges in Algoa Bay and Port Alfred, Cape Colony showing the waves caused by the earthquake at Krakatoa, Straits of Sunda, August 1883." Se näyttäisi olevan Scotlandin kansalliskirjastossa. Hakutulos
Mitään selitystä leppien vaikutuksesta varisten toimintaan ei löytynyt. Ilmeisesti paikalla on niille jotakin syötävää. Varikset päättelevät, että kun kerran sai ravintoa, voi saada toistekin. Varis on joka tapauksessa nokkela ja hyvämuistinen ja lintu.
Videoteoksen, kuten minkä tahansa taiteellisen teoksen olemusta itsenäisenä taideteoksena määrittää teoskynnyksen ylittyminen. Teoskynnys ylittyy, jos teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Teoskynnyksen ylittymisen jälkeen teos nautti tekijänoikeudellista suojaa. Teoskynnyksen vaatimukset vaihtelevat kuitenkin eri taiteenaloilla.
Tekijänoikeuksista yleisesti esimerkiksi tekijanoikeus.fi-sivustolla.
Kuvaoikeuksista tarkemmin esimerkiksi Kuvaston sekä av-teoksista esimerkiksi Kopiraittilan sivuilla.
Väinö Tannerin puheesta Tampereella heinäkuun lopulla 1941 ei löydy digitoitua julkista kopiota. Kansan Lehden selostus puheesta löytyy Finna-hakupalvelun kautta (ks. linkki alla) ja Työväen arkiston sähköisestä arkistosta. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Työväen arkistoon ja tiedustella puheen kopiosta sieltä.
https://finna.fi/Record/ta_yksa.136996808398400_140715317824700
https://yksa.disec.fi/Yksa4/download/140715317824700/file/5716b961-8df9…
https://finna.fi/Record/ta_yksa.136996808398400_158512222450800/Hierarc…
https://www.tyark.fi/
Oulun yliopistossa ei voi opiskella liikuntatiedettä. Suomen yliopistoista ainoastaan Jyväskylän yliopistossa on liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikunnanohjaajaksi (AMK) voi opiskella useammallakin paikkakunnalla. Tietoja näistä opinnoista löytyy mm. Opintopolun sivuilta.
Vatevan messut kansainvälistyivät ja muuttuivat vuonna 1987 Pohjoismaisiksi muotimessuiksi. Niistä ensimmäiset avautuivat 27. tammikuuta 1987. Vuonna 1989 messuilla oli ensimmäistä kertaa mukana näytteilleasettajia myös Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Messupäivät vuosina 1987-89: 27.-29.1.1987, 24.-26.8.1987, 26.-28.1.1988, 22.-24.8.1988, 31.1.-2.2.1989, 22.-24.8.1989.
Lähde:
Helsingin Sanomat
Puitti-nimen alkuperä on epäselvä, mutta oletettavasti se on puu-sanan johdos kuten verbi puittaa (puikkia, livistää, pötkiä). Nimestä esiintyy myös nen-johtimellinen muoto Puittinen. Lisätietoja nimen esiintyvyydestä löydät Sukunimi-info -sivustolta.
Lähde
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000), linkki verkkokirjastoon https://outi.finna.fi/Record/outi.444012
Hei,
Näyttäisi siltä, että kysymääsi Singer Y4360990 (16K) on valmistettu Skotlannin Kilbowiessa. Valmistusvuosi näyttää olevan 1925/1926.
Linkit löydetyille sivustoille:
Ismacs Internatiol Singer ompelukoneiden sarjanumeroiden tietokanta.
Alex I Askaroffin Singer ompelukoneiden sivusto. Home of the Sewalot Site
Vuoden 1950 tienoilla koulunsa aloittaneet ovat todennäköisemmin käyttäneet lukemisen opetteluun Martti Haavion Iloista aapista (1. painos 1937) tai Aarni Penttilän Aapiskukkoa (1.painos 1938). Nämä kaksi ovat sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien eniten käyttämiä aapisia, mutta Lastenkirjainstituutin kokoamasta listauksesta voit tutkia kaikkia suomalaisia aapisia tarkemmin. Kansikuvat auttavat kadonneen aapisen etsinnässä:
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2019/01/2018-…
Lauttakylä-lehden (Lauttakylä : uutis- ja ilmoituslehti Huittisissa, Äetsässä ja Vampulassa) vanhoja numeroita on luettavissa mikrofilmattuina Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3529850
Lisätietoa sinun kannattaa kysyä Kansalliskirjastosta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=NLF#86154
Kirja on Liisa Lauerman Tiikerinmetsästäjän koti ja muita tarinoita : lasten museo-opas (Edita, 2000). Kirjassa esitellään 20 pääkaupunkiseudun museota ja niihin liittyviä henkilöitä. Aleksis Kiveä käsittelevä osuus Aleksiksen pitkä vaellus on sivuilla 30–35 ja kirjan lopun Pieni henkilö- ja museotieto -osiossa on mukana neljä Kivi-aiheista museota: Aleksis Kiven syntymäkoti, Aleksis Kiven tupa, Fanjunkarsin torppa ja Siuntion kotiseutumuseo sekä Aleksis Kiven kuolinmökki.
Hakutermillä lastenkirjallisuus ja kielirajauksella ruanda löytyy neljä lastenkirjaa. Helmet-kirjasto ottaa mielellään vastaan hankintaehdotuksia. Voinee kuitenkin olettaa, että tarjontaa ruandankielisille lastenkirjoille ei ole kovinkaan paljoa.
Helmet-hankintaehdotus.
helmet.fi. Ruandankieliset lastenkirjat.
