Kollega ehdotti, että kirjat voisivat olla nämä. Ensimmäinen Ilkka Remeksen Riskiraja (2010). Alla kirjan esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen Katri Mannisen Bittitiikeri (1998). Alla esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au44706544-4833-4d31-8c42-0…
Helsingin kaupungin tilastollisista vuosikirjoista löytyy etsimäsi tieto. Vuosikirjoja löytyy digitoituna pdf-muodossa verkossa osoitteessa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kaupung…
Vuonna 1965 ruotsinkielisiä on asunut Helsingissä 60 065 henkilöä. Tämä selvisi vuosien 1966, 1967 ja 1968 vuosikirjoista. Todennäköisesti vuonna 1966 lukumäärä on ollut hiukan pienempi.
Vuosikirjat sisältävät valtavan määrän mielenkiintoista tilastodataa Helsingistä. Kannattaa käydä katsomassa.
Sashiko-kirjonnasta on saatavilla jonkin verran kirjallisuutta ainakin englanniksi. Eri kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kirjoja voit selata Finna-palvelussa. Tässä linkki aihehakuun: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sashiko&type=AllFields&dfAp….
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyyntöjä oman kirjaston kautta. Kaukopalvelu on maksullista.
Kirjassa Oman pihan ötökät (Leena ja Heikki Luoto) löytyi hyvä kuva tästä ukkonuijapistiäisestä, latinaksi cimbex fermoratus. Verkossa voi lukea lisää ja käydä katsomassa kuvia.
Édith Piaf rakasti pehmoleluja. Hänet jopa haudattiin rakkaan pehmojäniksen kanssa:
https://www.newyorker.com/magazine/2007/06/25/french-blues
https://www.conexaoparis.com.br/wp-content/uploads/2015/05/parcours_pia…
Hei
"Suomessa toimii useita eri eliöryhmiin erikoistuneita yhdistyksiä ja toimikuntia, joiden yhtenä päätehtävänä on ollut suomenkielisen nimistön luominen omalle eliöryhmälleen." Teksti on suora lainaus Natura-lehden artikkelista, johon linkki alla. Yhdistykset ja toimikunnat tekevät ehdotuksia nimistä ja niistä avataan julkinen keskustelu. Suomenkielen lautakunta antaa ehdotuksista oman mielipiteensä. Alla linkki myös aihetta koskevaan Kielikellon artikkeliin.
https://www.kielikello.fi/-/maailman-nisakkaiden-suomenkieliset-nimet
https://www.naturalehti.fi/2017/03/10/mista-lajien-nimet-tulevat/
Molemmat kirjat löytyvät Kirkes-kirjastoista. Voit varata kirjat verkkokirjastossa https://kirkes.finna.fi/ kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja laittaa noutopaikaksi haluamasi Tuusulan kirjaston.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Satutunneille voi olla erilaisia ikäsuosituksia, mutta Joensuussa niille ovat tervetulleita kaikenikäiset - eikä tarvitse olla hiljaa paikallaan, vaan tunnilla voidaan esimerkiksi laulaa yhdessä. Tulkaa vain kokeilemaan, josko satutunnit olisivat teidän juttunne!
Monet asiat kuten varausten noutokirjaston, osoitteen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen voi nykyään muuttaa suoraan verkossa, mutta nimenmuutos täytyy edelleen hoitaa jossain HelMet-kirjastojen toimipisteessä (kaikki käyvät). Tämä muutos täytyy hoitaa henkilökohtaisesti ja mukana täytyy olla henkilöllisyystodistus, jotta henkilökunta voi varmistua, että muutosta on tekemässä siihen oikeutettu henkilö. Samasta syystä asiaa ei myöskään voi hoitaa tilausmenettelyllä, kirjasto haluaa estää väärinkäytön yrityksetkin.
Sinänsä sukunimen muutos ei pakota tietojen vaihtamiseen, kortti toimii samalla lailla kuin ennenkin. Mutta ehkä on hyvä idea se kuitenkin saattaa vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Uuden kortin saa tällaisissa tapauksissa...
Hankintatoiveen voi jättää Kuopion kaupunginkirjaston sivuilla:
https://kuopio.finna.fi/ yläpalkissa Lomakkeet –kohdasta saat Hankintatoivelomakkeen. (klikkaa Jätä hankintatoive)
Hankintatoiveen voi myös jättää kun käyt kirjastossa tai vaikka soittamalla kirjastoon.
(puh. 044-7182319/tietopalvelu)
Kaloja tunnetaan maailmalla yli 26 000 lajia. Tämä ja paljon muuta selviää suomalaisten tekijöiden teoksesta Maailman kalojen nimet.
https://finna.fi/Record/outi.632311.
Luontoportista löytyy myös tietoa kaloista ja ohjeistusta niiden tunnistamiseen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/
Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä lainoja ja siitä syystä kirjasto tarkistaa, voiko lainan uusia lainaavasta kirjastosta. Yleensä lainat eivät myöskään näy samassa lainaajan rekisterissä kuin muut lainat, joita pääsee itse uusimaan. Kaukolainan uusintapyynnön voi tehdä puhelimitse tai sähköpostitse. Järvenpään kaukopalvelun yhteystiedot löytyvät täältä https://www.jarvenpaa.fi/--Kaukopalvelu--/sivu.tmpl?sivu_id=469
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 vajaa viidennes 10 vuotta täyttäneistä oli lukenut kirjoja verkossa tai sähköisesti. Eniten lukivat nuoret ja nuoret työikäiset, ylemmät toimihenkilöt ja pääkaupunkiseudulla asuvat, ja vähiten 65 vuotta täyttäneet. Alla linkki Tilastokeskuksen artikkeliin:
http://www.stat.fi/til/vpa/2017/03/vpa_2017_03_2019-04-25_kat_001_fi.html
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole saatavissa. Yksittäisten kirjastojen tai kirjastokimppojen lainatuimmista tai varatuimmista kirjoista voi kyllä tilastoja löytää, mutta nekin pitää etsiä yksitellen - kätevästi yhteen lähteeseen koottuna niitä ei valitettavasti ole tarjolla.
Valitettavasti näihin cd:n kappaleisiin (For you, Your sweet six six six, ; It's all tears (drown in this love), When love and death embrace ; The beginning of the end, Our diabolikal rapture) ei löytynyt julkaistuja nuotteja Finna-hakupalvelun kautta.
https://www.finna.fi/
