Lähetin kysymyksesi Andorra la Vellan turistikeskukseen ja sieltä lähetettiin liitteenä oleva Visit Andorra –esite. Esitteessä ei kuitenkaan ole lisätietoa sillan rakennusajasta. Linkki esitteeseen on alempana. Lisäys: Ordinon turistitoimisto selvitti asiaa, mutta paikallisillakaan ei ole tarkkaa tietoa sillasta, jota ei ilmeisesti sikäläisittäin pidetä merkittävänä nähtävyytenä.
Andorran nähtävyyksistä kertovilta nettisivuilta ei myöskään löytynyt tarkkaa tietoa kyseisen sillan rakennusajankohdasta. Sillasta käytetään monissa kohdin sanaa romaaninen (roman), mikä eri lähteistä riippuen viittaa ajanjaksoon noin 1000-1250 jaa. (Wikipedia). Kuvassa olevan kyltin perusteella silta on siirretty nykyiselle paikalleen 15. helmikuuta 1980...
Fedde-nimen alkuperä on friisiläisissä Frid-alkuisissa nimissä, joissa 'frid' tarkoittaa rauhaa. Samaa juurta ovat myös Fredrick, jonka suomalaisena puhuttelumuotona on käytetty Veetiä.
Lähteet:
Behindthename.com: https://www.behindthename.com/name/fedde
Kotimaisten kielten keskus: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ve…
Olisikohan kyseinen dokumentti ollut nimeltään Pienten historia. Tässä neliosaisessa sarjassa tutkittiin maailman menoa lasten näkökulmasta. Radio- ja televisioarkiston ohjelmatietojen mukaan sarjaa esitettiin keväästä 2008 alkaen.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6063131
http://vintti.yle.fi/yle.fi/tv1/juttuarkisto/asia/pienten-historia.html
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on äkillinen nivelreumatismi (Polyarthritis s. febris rheumatica acuta). B II tarkoittaa tässä yhteydessä vaikeaa tapausta, jossa taipumus uusintaan ja lisätauteihin; määräajaksi, jos prognoosi hyvä.
THL:n sivuilla kerrotaan, että "Koronarokotteet sopivat yleisesti hyvin lähes kaikille. On hyvin harvinaista, että koronarokotetta ei voi ottaa.":
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan kyseinen suomenkielinen VHS-elokuva ("Isä on sairas, pikku kummitus Lapanen") näyttäisi löytyvän ainakin Konneveden pääkirjastosta, mistä sitä voi tiedustella kaukolainaan esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta. Omaa VHS-kappaletta voi yrittää etsiä myös eri myyntikanavista, esimerkiksi verkkohuutokaupoista tai videodivareista.
Jos nyt tarkoitetaan sitä, milloin kirjastoissa on poistolevyjä myytävänä, niin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet päättävät itsenäisesti miten ja milloin järjestävät poistomyyntejä. Asiaa kannattaa siten tiedustella toimipistekohtaisesti. Toki poistomyynneistä - niin cd-levyjen kuin muunkin aineiston kohdalla - pyritään tiedottamaan asiakkaita. Joissain toimipisteissä poistomyyntikärry on aina esillä.
Toholammilla ei ole Toholampi-nimistä lampea. Ainakaan enää. Pitäjän maisemaa hallitsee Lestijoen järveltä näyttävä suvantokohta, jota kutsutaan Kirkkojärveksi. On arveltu, että Kirkkojärveä olisi aikaisemmin kutsuttu Toholammeksi.
Lähteet:
Suomelainen paikannimikirja. Kotimaisten kirjasten tutkimuskeskus, 2007 - Verkkoversio: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvallinen.pdf
Toholammin kunnan kotisivu: https://www.toholampi.fi/vaakuna/
Ainakaan Turun kaupunginkirjastossa ei ole tullut sellaista tietoa vastaan, että olisi ollut määrätty työpuku, vaan ilmeisesti on ”osattu” pukeutua oikein.
Tässä blogissa on kuva, jossa näkyy ikoninen kirjastonhoitajan asu: https://agricolaverkko.fi/review/kansallista-ja-kansainvalista-kirjastohistoriaa-turusta/
Tässä kuvassa oleva puku näyttää juuri valkoiselta puserolta ja harmaalta hameelta. Kuva on otettu ennen vuotta 1914, koska silloin Turun kaupunginkirjastossa siirryttiin avohyllyihin. Sitä ennen oltiin kuin Alkossa aiemmin eli aineisto visusti henkilökunnan takana.
Alla olevasta linkitä löytyy ainakin jotain kuvia Turun kaupunginkirjastosta 1920- ja 1930-luvuilta, tosin kovin selvästi eivät työntekijöiden vaatteet näy. Tummaa...
Sue Graftonin kirjoja julkaisi ensin Book Studio ja sitten Gummerus. Ilmeisesti jälkimmäinen koki, ettei kysyntää suomennoksille ollut tarpeeksi.
Ruotsinkielisen käännöksen nimelle en löytänyt muuta selitystä kuin tämän maininnan DAST Magazinen arvostelussa. Sen mukaan kirjaimien mukaista käännösleikkiä ei enää pystynyt jatkamaan, eikä sen katsottu olevan merkityksellinen romaanin sisällön kannalta.
Aikalaiskirjallisuudesta voisi nostaa esiin Boccaccion Decameronen, jonka viidennen päivän kymmenennessä kertomuksessa aviomies hakee sovitusta vaimonsa uskottomuudelle makaamalla sekä vaimonsa että tämän rakastajan kanssa. Lisäksi Chaucerin Canterburyn tarinoita -teoksen anekauppiaan hahmoa on pidetty yhtenä ensimmäisistä englantilaisen kirjallisuuden homohahmoista. Molemmat teokset ovat 1300-luvulta.
Historiallisista romaaneista ensimmäiseksi tulevat mieleen Milja Kauniston Synnintekijällä alkava ja 1400-luvulla tapahtuva Olavi Maununpoika -trilogia ja Kristiina Vuoren 1300-luvulle sijoitettu Siipirikko.
Seuraavista teoksista voisi olla apua lisää etsittäessä:
The Cambridge companion to gay and lesbian writing
The Cambridge history of...
Kyseessä on julkaisu nimeltään Päämajakaupungin tarina-ateriat. Julkaisussa tosiaankin käsitellään sitä, mitä Mannerheim ja hänen seurueensa söivät lounaiksi ja päivällisiksi jatkosodan aikana Mikkelin Klubin huoneistossa. Muistiinpanoja päivittäisistä lounaista ja päivällisistä keräsi Mannerheimin nuorempi adjutantti Oswald Bäckman. Kyseiset muistiinpanot ovat säilyneet pääsääntöisesti kesän 1944 ajalta. Tarina-ateriat -julkaisu käsittää 11 näistä aterioista. (Luettavissa verkossa: https://muisti.org/tarina-ateriat/).Tietoja aterioista on säilynyt yhteensä noin 130 lounaasta ja päivällisestä, mutta hakujeni perusteella muita julkaisuja aiheesta ei ole. Joitakin yksittäisiä tietoja syödyistä aterioista löytynee esimerkiksi Mannerheimin...
Morsiamen ulos huutaminen vaikuttaisi liittyneen häätilaisuuksissa vihkimisen jälkeisiin menoihin: morsian huudettiin hääyön jälkeen ulos katsastettavaksi. Uloshuutajat eivät kuuluneet varsinaiseen hääväkeen, vaan nämä olivat usein ulkopuolisia. Pääkaupungissa varsinkin akateeminen nuoriso osallistui tähän toimintaan niin innokkaasti, että yliopiston osakuntia yritettiin saada ikävyyksien välttämiseksi hyväksymään periaate, jonka mukaan "pidättäydyttäisiin häätilaisuuksissa vallitsevasta tavasta 'huutaa morsian ulos'".
"Vihkimisen jälkeen seurasivat illallinen ja tanssi juhlien jatkuessa pitkälti pikkutunneille. Seuraavinakin päivinä järjestettiin vielä kekkereitä, sillä morsiusparin ei juuri ollut tapana lähteä...
Avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Jos toisella puolisoista on avioehto, ei toisella ole pakko olla, mikäli hän haluaa avioliiton päättyessä omaisuutensa jaettavan avioliittolain mukaisesti tasan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
Lähteet ja lisätietoja
DVV: Avioehto https://dvv.fi/avioehto
Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L3
Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
