Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä:
Ingman, A.E.: Rimpisuon usvapatsas, Seikkailukertomus Pohjan periltä (KustannusOy, 1915)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au46677530-40d2-4da5-a277-5…
Parmanen, Eino I. : Haukkavuoren aarre (Yrjö Weilin, 1907)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au837dcad2-577a-4b47-961f-1…
Happisäiliön räjähdys Apollo 13:n huoltomoduulissa kuulosti komentomoduulissa olevien astronauttien mukaan "aika kovalta pamaukselta", joka "kaikui läpi metallisen rakenteen". Tarkempaa määritystä äänenvoimakkauudelle en ole löytänyt.
Elokuvaa Apollo 13 varten räjähdys lavastettiin ilmeisesti yhdistelmällä pienoismalleja ja tietokoneella luotua kuvaa. Elokuvan tekemisestä kertovassa dokumentissa The Lost Moon mainitaan, että kohtauksessa pyrittiin dramaattisuuteen ja totuudenmukaisuuteen, mutta vapauksia otettiin. Siinä ei kerrota, miten räjähdysäänitehoste luotiin. Oletettavasti tehosteessa käytettiin useita eri äänilähteitä, joita yhdisteltiin ja muokattiin taajuuskorjaimilla, kaiuilla ja muilla tehosteilla....
Varmaankin lahjoille ja kukille tapahtuu samoin kuin prinssi Philipin tai prinsessa Dianan kuoleman jälkeisille lahjoille.
Kuninkaallinen perhe käy ihailemassa muistokukkia. Sen jälkeen ne siirretään hetkeksi varastoon ja jaetaan sitten erilaisiin hoitokoteihin ja sairaaloihin.
Lelut ja muut muistoesineet jatkavat matkaansa sairaiden, vanhusten ja lasten iloksi erilaisiin laitoksiin, hoivakoteihin ja muuhun hyväntekeväisyyteen. Osa lahjoitetaan museoille.
Kukkiin ja esineisiin liitetyt kortit ja kirjeet saatetaan säästää, jos lähiomaiset niin haluavat. https://www.birminghammail.co.uk/news/uk-news/how-pay-respects-queen-what-24969486
Kukkien ja lahjojen siirtelystä, lajittelusta ja eteenpäin toimittamisesta vastaavat hommiin...
Voisiko olla kyse runosta Suomalainen, jonka on kirjoittanut Jorma Etto? Se ilmestyi kokoelmassa Ajastaikaa (1964). Runo alku: Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään...
Runo löytyy
Etto. Jorma, Suomalainen ja muut valitut: runoja vuosilta 1955-1985. Pohjoinen 1985 ja kokoelmassa Ajastaikaa : runoja, WSOY 1964.
Otseo Pietisen kirjoittama ja Eila Hiltunen-Pietisen kuvittama Pikku Siljan unisatu on ilmestynyt vuonna 1945.
Kirjaa on joissakin Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22pikku+siljan+unisatu%22&type…
Jos haluat hankkia kirjan omaksi, kannattaa etsiskellä antikvariaateista. Nettiantikvariaateista etsiminen käynee helpoimmin. Löydät niitä helposti googlettamalla kirjan nimellä.
Joukko kääntäjiä ja tulkkeja on koonnut Kääntäjämestarin kirjan, josta löytyy vastauksia moniin kääntämistä koskeviin kysymyksiin. Kirja löytyy verkosta: http://www.kaantajamestarinkirja.fi/
Kääntämiseen liittyvistä käytännön asioista kannattaa kysyä Kääntäjien ja tulkkien liitosta. Liiton sivuilla on myös paljon tietoa kääntämisestä: https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/
Ainakaan Turun kaupunginkirjastossa ei ole tullut sellaista tietoa vastaan, että olisi ollut määrätty työpuku, vaan ilmeisesti on ”osattu” pukeutua oikein.
Tässä blogissa on kuva, jossa näkyy ikoninen kirjastonhoitajan asu: https://agricolaverkko.fi/review/kansallista-ja-kansainvalista-kirjastohistoriaa-turusta/
Tässä kuvassa oleva puku näyttää juuri valkoiselta puserolta ja harmaalta hameelta. Kuva on otettu ennen vuotta 1914, koska silloin Turun kaupunginkirjastossa siirryttiin avohyllyihin. Sitä ennen oltiin kuin Alkossa aiemmin eli aineisto visusti henkilökunnan takana.
Alla olevasta linkitä löytyy ainakin jotain kuvia Turun kaupunginkirjastosta 1920- ja 1930-luvuilta, tosin kovin selvästi eivät työntekijöiden vaatteet näy. Tummaa...
Taloustieteessä lama on nimitys tavallista vakavammasta taantumasta, siis talouden hidastumisesta tai supistumisesta. Tuomas Rothoviuksen blogiartikkeli 'Taantuma vai lama?' kertoo taloudellisista termeistä joita käytetään kun kuvaillaan 1929-luvun pörssiromahdusta ja sen seurauksia. Lama ei ole millään tavalla määritelty termi joten sitä voisi käyttää varsinaisista lama-vuosista mutta myös koko 1930-luvusta, sillä taloudellisesti pörssiromahduksella oli laajat vaikutelmat.
Kyseessä oleva kirja on tositarina joka kertoo salaisesta agentista, joka tunkeutui yhdysvallan salaisiin plutoniumia, uraania, ja poloniumia valmistaneisiin laitoksiin ja jakoi tietoja atomipommien rakentamisesta Moskovaan. Yhdysvalloissa 1929-vuoden...
Viisas raha (https://viisasraha.fi/) on Suomen Osakesäästäjät ry:n jäsenlehti. Lehteä ei valitettavasti tule Espoon kaupunginkirjastoon - kuten ei monien muidenkaan yhdistysten jäsenlehtiä - eikä lehti ole luettavissa myöskään kirjaston e-lehtipalvelujen kautta. Lehden mediatietojen mukaan lehti pitäisi olla luettavissa korkeakoulujen kirjastoissa myös pääkaupunkiseudulla.
Hankintaehdotuksia ja myös lehtitilausehdotuksia voi tehdä Helmet-kirjaston hankintaehdotuslomakkeen kautta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Tätä on kysytty usein aikaisemminkin. Siteeraan vanhempaa vastausta.
Voit tutkia yksittäisen helmet-kirjaston lehtivalikoimaa helmet-aineistohausta näin: kirjoita Helmet-hakuruutuun sana aikakauslehdet, rajaa tulosta kohdasta Aineisto (Lehti) ja kohdasta Sijainti (Kirjasto). Tässä tulos esim. Arabianrannan kirjaston aikakauslehdistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Saikakauslehdet__Ff%3Afacet…
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Saamenkielen omatoimiseen opiskeluun löytyy tietoa ja materiaalia alempana olevista linkeistä.
Pohjoissaamen opiskelun voisi aloittaa esimerkiksi GEA 1 oppikirjasta, josta löytyy myös digiversio, jota
voi selailla verkossa. Siihen kannattaa ehkä tutustua aluksi. Helppo GEA-kirjasarja on tarkoitettu alakoululaisille.
Muitakin kirjasarjoja löytyy kuten esimerkiksi Cealkke dearvvuođaid kirjasarja, joka on tarkoitettu lukioon ja
aikuisopetukseen.
Lisää oppimateriaalia löytyy linkeistä:
https://www.samediggi.fi/tuote-osasto/pohjoissaamenkieliset-oppimateria…
https://www.samediggi.fi/toiminta/koulutus-ja-oppimateriaali/
Saamen kielien opiskelun työkaluja löytyy osoitteesta:
https://...
Vuonna 1967 on julkaistu E. L. Konigsburgin kirjoittama From the mixed up files of Mrs. Basil Frankweiler, jossa juurikin kaksi lasta karkaa kotoa ja päätyy Metropolitan Museum of Art -nimiseen museoon.
Kirja on vuonna 1970 suomennettu nimellä Vanhan rouvan salaiset paperit, suomentajana Marikki Makkonen.
Kirja on luokiteltu YA-kirjallisuudeksi eli nuorille tai nuorille aikuisille suunnatuksi, mutta se voisi mahdollisesti olla tässä etsitty kirja.
Lähde:
GoodReads: https://www.goodreads.com/book/show/3980.From_the_Mixed_Up_Files_of_Mrs_Basil_E_Frankweiler (Luettu 6.4.2023)
Kaikki satellitteja laukaisevat maat käyttävät tarkoitukseen miehittämättömiä raketteja. Aiemmin poikkeuksena toimi Yhdysvaltojen avaruussukkula, joka kuljetti sekä miehistöä että rahtia, mutta sukkulalennot päättyivät vuonna 2011.
Esimerkiksi James Webb -avaruusteleskooppi kuljetettiin avaruuteen Euroopan avaruusjärjestön Ariane 5 -kantoraketilla. NASA:n Webb-sivuilla kaavakuva raketista ja sen sisään pakatusta teleskoopista: https://webb.nasa.gov/content/about/launch.html. Eri kokoisia kuormia varten olemassa on erilaisia kantoraketteja. Ariane 5 on suuri ja tehokas raketti, joka pystyy nostamaan korkealle geostationaariselle kiertoradalle jopa 10 tonnia kuormaa. Sen lähtöpaino on noin 780 tonnia, josta polttoainetta 654 tonnia....
Taatelipaketin merkkiä ei nyt ole tiedossa, mutta lähetin kysymyksen Mauste-Sallinen Oy:hyn. Heillä ei kuitenkaan ollut tarkkaa tietoa 70-luvun taatelipaketista, sillä Sallinen on aloittanut pähkinöiden sekä kuivattujen hedelmien tuonnin vasta 80-luvun alussa. Silloin Sallisen maahantuoman taatelipaketin koko on ollut tuo 250g. Vastaaja oli kuitenkin netin reseptiikkaa selailessaan huomannut joissain ohjeissa olevan 200g taatelia. Esimerkiksi Marttojen taatelikakkuohjeessa lukee "1 pkt taateleja (noin 200 g)".
Lähteet:
Martat.fi. Reseptit.Taatelikakku. https://www.martat.fi/reseptit/taatelikakku/
Mauste-Sallinen.fi. https://mauste-sallinen.fi/
Jos toonika eli I asteen sointu on C-duurisointu, F-duurisointu (f a c) on IV asteen sointu eli subdominantti.
Lähteitä:
Murto, Matti: Soivat soinnut 1 : johdatus harmoniaoppiin ja sointujen soittoon:
file:///C:/Users/musiimet/Downloads/m091-5.pdf
Vaahervaara, Tapani: Sointuasteet ja rakenteet:
https://sites.google.com/site/korvaparantola/aloitus/sointuasteet-ja-ra…
Nyberg, Jan: Soinnut ja niiden muodostus:
https://sites.google.com/oppivantaa.fi/jannyberg/musaluokkaextra/musiik…
Tarkoitat kysymykselläsi ilmeisesti ePress-aikaukauslehtipalvelua, jota voi lukea Helmet-verkkokirjaston kautta kesäkuun loppuun asti. Jos et pääse kirjautumaan palveluun, varmista ensin, että kirjastokorttisini numero ja pin-koodi ovat oikein. Sen jälkeen varmista, että kirjaudut oikeasta osoitteesta: https://helmet.finna.fi/Content/epress-vaihtoehdotValitse Siirry ePress-palveluun. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Linkki toimii kesäkuun loppuun asti. Helmet-kirjastojen oman eKirjaston kirjat, äänikirjat ja aikauslehdet korvaa Valtakunnallinen E-Kirjasto. Palvelua voi käyttää ainakin toistaiseksi vain mobiililaitteilla. Kirjaston käyttö edellellyttää vahvaa kirjautumista.Tietoa Valtakunnallisesta E-...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan Seitsemän veljeksen uusin saksankielinen käännös on vuodelta 2014 (kääntäjä Gisbert Jänicke).LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
