Hei
Kate Atkinsonin romaani Elämä elämältä sopii etsimääsi kirjatyyppiin. Teoksen päähenkilölle Ursulalle kuvataan erilaisia vaihtoehtoisia elämiä.
Toinen ehdotus on Lauren Olivierin nuorten aikuisten kirja Kuin viimeistä päivää. Teoksen juonta kuvataan näin:
Yllätyksekseen Sam herää seuraavana aamuna ja huomaa elävänsä elämänsä viimeistä päivää loputtomana uusintojen sarjana. Yksi päivä on vastaus toiselle, kumoaa sen tai ottaa jonkin tyystin toisen suunnan. Seitsemän päivää muodostavat seitsemän vaihtoehtoista totuutta, jotka nivoutuvat sekä Samin että hänen läheisimpiensä tulevaisuuteen. Oikukas kohtalo paljastaa Samathalle asioita, jotka lyövät kaikki ällikällä – myös hänet itsensä. Eikä onnellinen loppu olekaan enää...
Hei!
Kirjastokortin saa paikan päällä kirjastossa kuvallisen henkilötodistuksen esittämällä. Varaaminen on mahdollista vasta, kun kirjastokortin olet saanut. Ilmeisesti olet käyttänyt jotakin muuta netissä olevaa palvelua, sillä suurin osa kirjaston tietokannoista vaatii vähintään voimassaolevan kirjastokortin numeron (+ salasanan).
Kaikki HelMet-kirjastojen lainattavat aineistot löytyvät HelMet-tiedonhaun kautta. Varaaminen tapahtuu verkon kautta sen jälkeen, kun on kirjautunut kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella PIN-koodilla. Jos kaipaat tarkempaa neuvontaa, käy lähimmässä kirjastossa, henkilökunta auttaa kyllä.
VHS-videoitten siirtämisestä DVD-levyille ota yhteyttä Kaupunkiverstaaseen.
Heikki Poroila
Vanhoja sanomalehtiä pääsee lukemaan mikrofilmeiltä, joita ainakin maakuntakirjastot ovat perinteisesti tarjonneet. Tosin ainakaan Seinäjoella ei Kainuun Sanomia ole tarjolla mikrofilminä, mutta todennäköisesti ainakin Oulusta, Kajaanista jne. lehti löytyy.
Toinen mahdollisuus on matkustaa paikkakunnalle, jolla sijaitsee joku Suomen ns. vapaakappalekirjastoista (Kansalliskirjasto Helsingissä, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto Joensuussa). Näissä kirjastoissa on käytettävissä Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien lukumahdollisuus myös vuotta 1929 uudemman aineiston osalta (vanhempi aineisto on vapaasti...
Tällaista tilastoa emme onnistuneet löytämään. Alla on linkki sivustolle, josta löytyy mm. Zimbabwessa salametsästettyjen norsujen määrä, mutta se kertoo vain vuosista 1980-1993, ja tosiaan vain salametsästyksestä:
http://www.poachingfacts.com/poaching-statistics/elephant-poaching-statistics/
Kyseessä saattaisi olla Juha Raision, Matti Kiviniemen ja Janne Penttisen Puut : laki ja käytännöt (Metsäkustannus, 2018).
"Teos kokoaa käytännönläheisesti taajamapuuston käsittelyä koskevan lakitiedon ja hyvät käytännöt. Kirja selvittää, miten velvollisuudet ja vastuut jakautuvat katujen varsilla, pihoissa ja naapurustossa. Se käsittelee tilanteet, joissa puita suojellaan tai toisaalta vaarallisina tai häiritsevinä poistetaan pihoilta, ulkoilualueilta tai liikenneväyliltä."
Tätä laulua Talviaamu, op. 54, nro 1 ei näytä verkosta videona löytyvän ja siitä on olemassa vain yksi äänite vanhalla LP-levyllä (Barcarole, Fuga p1984). Se löytyy kuitenkin onneksi monen kirjaston kokoelmasta, joten sen voi saada kaukolainaksi (HelMet, Joensuu, Kuopio, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku). Sitä, onko kaukolaina loppujen lopuksi maksuton, täytyy kysyä omasta kirjastosta.
Heikki Poroila
Hei,
Vanamo-kirjastoissa ei kysymääsi teosta ole saatavana. Katsoin myös Melinda ja Finna-palvelujen kautta, onko missään Suomen kirjastoissa, mutta vastaus on, että valitettavasti kirjaa ei Suomen kirjastoista saa.
Bothasta löytyi Turun yliopiston kirjaston kokoelmista teos Generaal Louis Botha op die natalse front 1899-1900, mutta se on afrikaansin kielinen.
South African history online -sivustolla on kerrottu Bothasta https://www.sahistory.org.za/people/louis-botha
Jos haluat tehdä Steynin kirjasta kaukolainapyynnön, voit tehdä sen verkkolomakkeen kautta. Löydät tietoa kaukolainan tekemisestä ja hinnoittelusta Vanamo-verkkokirjastosta https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat
Kaivattu aforismi vaikuttaisi napakalta kiteytykseltä ranskalaisen taloustieteilijän Boisguilbertin vuonna 1707 julkaistussa teoksessa Dissertation, sur la nature des richesses, de l'argent et des tributs, où l'on découvre la fausse idée qui règne dans le monde à l'égard de ces trois articles esittämistä ajatuksista. Hän näkee rahan "kaiken pyövelinä", joka "julistaa sodan koko ihmiskunnalle".
" -- l'idée et l'usage criminel qu'on s'est fait de l'argent -- est devenu le bourreau de toutes choses, -- " (s. 413)
"Mais il y a de l'argent criminel, -- qui, après avoir déclaré la guerre aux particuliers, ou plutôt à tout le genre humain, -- " (s. 418)
https://fr.wikisource.org/wiki/Dissertation,_sur_la_nature_des_richesses,_de_l%E2%80%...
Hei!
Kyselin asiaa Maanmittauslaitokselta ja sieltä vastattiin näin:
Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä, eli rekisteriä maapohjasta. Kiinteistörekisteristä ei siis ilmene rakennusten omistuksia. Rakennusten ja paikkojen osoitteet ovat myös eri asia kun "kiinteistön" osoite. Kiinteistön, eli maapohjan tunnisteena toimii kiinteistötunnus. Kunnat taas voivat kertoa enemmän rakennusten osoitteista.
Kuntien puoleen tai Väestörekisterikeskuksen puoleen tulisi siis kääntyä rakennusten omistustiedoissa. Alla linkki Väestörekisterin sivuille, jossa infoa rakennusten tiedoista.
https://vrk.fi/rakennustiedot
--
Ystävällisin terveisin,
Janina Liikanen
Asiakaspalvelu
Maanmittauslaitos
valtakunnallinen asiakaspalvelu: 029...
Kustaa Vilkunan lisäksi suomalaisen kansanperinteen tutkimuksen klassikkoja ovat mm. Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri (1975) ja Ilmar Talven Suomen kansankulttuuri (1979). Perusteellinen teos aiheesta on Vanhat merkkipäivät, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1948 ja josta on otettu useita uusia painoksia vuosikymmenten varrella.
Aiheesta on julkaistu todella paljon kirjoja. Koko vuoden kiertoa esittelevät esimerkiksi Sirpa Karjalaisen Juhlan aika (1994), Juhannus ajallaan: juhlia vapusta kekriin (2004) sekä Juhlat alkakoot!: vuotuisia tapoja ja perinteitä (2005). Uudemmasta päästä voisi mainita esim. kirjasarjan Suomen kevät, Suomen kesä, Suomen syksy ja Suomen talvi.
Lapsia...
Hunni Attilan valtaannousuun liitettiin tarina, jonka mukaan muuan paimen löysi ruohikkoon haudatun miekan ja vei sen Attilalle. Attila julisti, että miekka oli kadoksissa ollut hunnien sodanjumalan miekka. Tämä antoi Attilalle jumalallisen oikeutuksen valtaan ja veljensä syrjäyttämiselle vallasta. Tarina löytyy esim. Tiede-lehdin artikkelista, https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/hunnikuningas_attila_sa…
Pasilan kirjasto on luettavana vauhdin maailma -lehtiä vuodesta 1980 lähtien. 70-luvun lehtiä voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin. Lehtiä ei lainata.
Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Pasilan kirjasto https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Oletan Parkkisen tarkoittavan, että Puotilan Leikkimäen alapuolella, maan alla, olisi työkone. Väite saattaa pitää paikkansa, mutta varmaa tietoa en löytänyt. Ajattelin, että asiaan voisi liittyä mahdollisesti Puotilan alla olevat metrotunnelit, minne olisi jäänyt hylätty työkone. Tarkistin Helsingin Sanomien arkistosta kaksi artikkelia koskien metrotunneleita (Helsinki löysi arkistojen kätköistä kartat 60-luvun huimista metrosuunnitelmista (1.5.2015) sekä Helsingin alla kummittelee neljä haamuasemaa – HS tutustui kummajaisiin (15.2.2015)), mutta kummassakaan ei ollut mainintaa Puotilan alla olevista tunneleista.
Ehkä joku lukijoista tietää vastauksen?
Hei! Turun kaupunginkirjaston valikoimasta löytyy videotallenteet (VHS) Es espanol kielikurssin kirjoille 1-3. Tallenteet on saatavissa muihin kirjastoihin kaukolainapyynnöllä.
Teoksessa Ydinvoima ja innovaatiot (2008) käsitellään myös toriumia (s. 23-27). Kirjan saatavuus selviää Vaskista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.631957 mutta se on luettavissa myös PDF-muodossa Energiateollisuus ry:n verkkosivuilla https://energia.fi/files/276/ydinvoima_ja_innovaatiot.pdf
Kysyin neuvoa koodarikollegalta, hän vastasi näin: vähän riippuu kysyjän teknisistä taidoista. Suoralta kädeltä voisin jo sanoa koodarina, että suosittelisin ehdottomasti d3.js tapaista tai sitten Google Charts:ia.
Tämmöisen editorin onnistuin löytämään. Tällä voi tehdä "web" version tilasto myöskin: https://live.amcharts.com/
Animoidun tilaston voi tuottaa käsinkin. Jos ei tarvitse varsinaista tilastogeneraattoria, vaan päämääränä on saada palkkianimaatio, voi käyttää työkaluna erillistä animointiohjelmaa, kuten https://webdesigner.withgoogle.cm
Keravan kirjaston sivuilla kerrotaan, että uusia varauksia aineistoon ei sulkuaikana voi tehdä.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto
