Eri koirarotujen luuston rakenne vaihtelee enemmän kuin millään muulla nisäkäslajilla. Osa piirteistä on tullut jo kauan sitten kesyyntymisprosessin aikana, mutta osa johtuu siitä, että ihminen on vaikuttanut hyödyllisiksi tai miellyttäväksi koettuihin piirteisiin jalostamalla niitä. Joidenkin rotujen jalostuksessa suositaan lyhyttä töpöhäntää, kun taas toisilla parempana pidetään kippuralla olevaa korkkiruuvihäntää tai jopa hännättömyyttä. Metsästyskoirat tarvitsevat saaliin perässä juostessaan ja nopeitakin käännöksiä tehdessään häntää tasapainottamaan liikettä enemmän kuin vaikkapa seurakoirat. Arktiset rekikoirat tarvitsevat pitkää häntää kasvojen suojaamiseen nukkuessaan lumessa. Riippuu siis koiran "käyttötarkoituksestakin", mitä...
Sitaatti on Mymmelin tuumailuista kirjassa Muumilaakson marraskuu.”Lyhyt raivokas ukonilma oli tehnyt Mymmelin aivan sähköiseksi. Hänen tukkansa kipunoi ja säärien ja käsivarsien jokainen pieni haiven sojotti pystyssä ja värisi. Nyt minä olen villeydestä pakahtumaisillani, Mymmeli ajatteli. Voisin tehdä mitä tahansa enkä kumminkaan tee yhtään mitään. Voi miten hauskaa on tehdä ihan mitä haluaa.”Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu, WSOY 2014, s. 87; suomentanut Kaarina Helakisa; suomennoksen tarkistanut Päivi KiveläMuutamassa verkkolähteessä kyseinen lause on laitettu Muumipapan nimiin. En tiedä, voisiko tosiaan olla niin, että myös Muumipappa olisi sanonut tai miettinyt näin samoin sanoin.
Finna-haku löytää 377 nuottia kappaleen nimellä hakemalla. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=Up+where+we+belong%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22
Blanka kirjastoissa (joihin Parainen kuuluu) on Finnan mukaan 8 nuottia, joissa laulun voisi löytää. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding%3A%220%2FBlanka%2F%22&lookfor=Up+where+we+belong%22&type=AllFields
En löytänyt suomalaisten kirjastojen aineistoluetteloista mainintoja Mannisen Theokritos-suomennoksista. Tarkistin myös Marianna Tynin suomennoksen (Gaudeamus 1974) ja "Kansojen kirjallisuus 1" (WSOY 1974) teoksen. Kummassakaan ei mainittu Mannisen käännöstä.
Mannisen mahdollinen käännös pitäisi kyllä tulla näkyville Finna-haualla, joka kattaa myös yliopistokirjastojen kokoelmat ja mm. erilaiset pienpainatteet. Seuraavassa on linkki Finnaan ja sisältää kaikki suomenkieliset teokset, jotka liittyvä jollakin tavalla Theokritokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=theokri…
24.12.1961 Kotkan Sunilassa oli tuolla päivämäärällä 1-19.6 astetta pakkasta eli lämpötilassa oli todella paljon vaihtelua päivän aikana. Sademääräksi on ilmoitettu 1.1mm ja lumensyvyys 8cm
Kotkan Rankissa oli tuolloin lämpötila -0.2 ja -16 asteen välillä, sademäärä 1,1mm ja lumensyvyys 3cm.
"Meren voimasta" ei ole julkaistu nuotinnosta.
"Arvaa kenet Pariisissa näin" on käännös Buffy Sainte-Marien sävellyksestä "Guess Who I Saw in Paris". Suomenkielisestä versiosta ei ole nuotinnosta, mutta alkuperäisestä löytyy pianosovitus nuottikokoelmalta The Buffy Sainte-Marie Songbook (Grosset & Dunlap, 1971). Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1012603
Kysymäsi aapinen on nimeltään Lasten oma aapinen. Tekijät ovat Somerkivi, Tynell ja Airola.
O-kirjain sivun tekstit menevät näin :
Ollin laiva
Laivan nimi on Oiva.
Oiva on Ollin laiva.
Teksti menee näin kirjan 5. painoksessa, joka on ilmestynyt 1962.
Hei!
Maanmittauslaitoksen sivuilla löytyy palvelu http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/. Sieltä voi valita millaisen kartan ja miltä alueelta haluaa ja miltä ajalta. Näytti pikaisen kokeilun perusteella olevan helppokäyttöinen palvelu.
Finelistä löytyy tietoa ravintoaineista. Sen mukaan ravintokuiduksi kutsutaan imeytymättömiä hiilihydraatteja, joita ovat mm. selluloosa, hemiselluloosa, ligniini, kasvikumit ja pektiini, https://fineli.fi/fineli/fi/ravintotekijat/2168.
Voit etsiä Finnasta koulujen historiikkeja hakemalla esimerkiksi yleisesti aiheella kouluhistoriikit. Voit tarkentaa sivun vasemmasta reunasta aiheen mukaan esimerkiksi hakusanoilla kansakoulut tai yhteiskoulut tai peruskoulu tai lukiot tai korkeakoulut jne. riippuen minkälaisesta koulusta kyse. Rajaamalla tuloksen "verkossa saatavilla" löytää ainakin osasta suoran linkin historiikkiin.
Finna https://finna.fi/
Esimerkkejä:
Seinäjoen teknillisen koulutuksen historiikki https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98534/B112.pdf?sequence=1…
Etelä-Satakunnan kauppaoppilaitoksen historiikki https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/79485/ESKOLin_Historiikki…
Kalevan koulu https://digi.kirjastot.fi/files/original/...
Happisäiliön räjähdys Apollo 13:n huoltomoduulissa kuulosti komentomoduulissa olevien astronauttien mukaan "aika kovalta pamaukselta", joka "kaikui läpi metallisen rakenteen". Tarkempaa määritystä äänenvoimakkauudelle en ole löytänyt.
Elokuvaa Apollo 13 varten räjähdys lavastettiin ilmeisesti yhdistelmällä pienoismalleja ja tietokoneella luotua kuvaa. Elokuvan tekemisestä kertovassa dokumentissa The Lost Moon mainitaan, että kohtauksessa pyrittiin dramaattisuuteen ja totuudenmukaisuuteen, mutta vapauksia otettiin. Siinä ei kerrota, miten räjähdysäänitehoste luotiin. Oletettavasti tehosteessa käytettiin useita eri äänilähteitä, joita yhdisteltiin ja muokattiin taajuuskorjaimilla, kaiuilla ja muilla tehosteilla....
Turun kaupunginkirjastosta ja sen lähikirjastoista on digitoitu useita kuvia, mutta ne sijoittuvat eri vuosikymmenille. Ohessa ulkokuva pääkirjastosta, joka on merkitty vuosille 1930-1962, mutta julkisivuhan ei ole muuttunut tältä ajalta.
Turun pääkirjasto; ulkokuva; arkkitehtuurikuva | Turun museokeskus | Finna.fi
Tässä sisäkuva pääkirjaston lastenosastolta v. 1963
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston lastenosasto | kirjastot.fi | Finna.fi
Muutamia kuvia lähikirjastoista:
Nummen kirjasto 1960-luvulla https://finna.fi/Record/digi.124274?imgid=1
Vasaramäen kirjasto 1960-luvulla https://finna.fi/Record/digi.124269?imgid=1
Tässä vielä eri aikakausiin sijoittuneita kuvia Turun kaupunginkirjastosta Turun kaupunginkirjaston historiaa ·...
Tätä on kysytty usein aikaisemminkin. Siteeraan vanhempaa vastausta.
Voit tutkia yksittäisen helmet-kirjaston lehtivalikoimaa helmet-aineistohausta näin: kirjoita Helmet-hakuruutuun sana aikakauslehdet, rajaa tulosta kohdasta Aineisto (Lehti) ja kohdasta Sijainti (Kirjasto). Tässä tulos esim. Arabianrannan kirjaston aikakauslehdistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Saikakauslehdet__Ff%3Afacet…
Aleksi-tietokannan viitteet siirrettiin Artoon vuonna 2018. Arton viitteet löytyvät nykyään Finnasta, ks. https://finna.fi/ - Helinä Viitasesta tosin ei Finnan kautta löytynyt kuin yksi juttu: https://finna.fi/Record/arto.014061696?sid=2913037675. Etsimällä lehtien omilta verkkosivuilta löytää hieman enemmän lyhyitä juttuja Viitasesta, esimerkkinä haku Iltalehdestä: https://www.iltalehti.fi/henkilot/Helin%C3%A4%20Viitanen . Kannattaa kokeilla myös Suomen Kuvalehden näköislehteä https://suomenkuvalehti.fi/haku/ tekemällä haku "Helinä Viitanen".
Larin-Kyöstin runo Kirkonaidalla on kokoelmasta Sydänpäivän lauluja, joka ilmestyi vuonna 1916.
Kokoelma on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa. Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923177?page=167
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://finna.fi/Record/vaski.291656?sid=2948030367
https://finna.fi/
Google vastaa vastauksella, jonka se on kääntänyt englannista:
Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan tiedon käsittelyyn liittyviä toimintoja eli muun muassa havaitsemista, ajattelua ja muistamista. hyödyntää havaintoja työssä ja arjessa selviämiseen. Neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa ohimeneviä tai pysyviä muutoksia kognitiiviseen suoriutumiseen.
Kognitiivisella heikkenemisellä tarkoitetaan näiden taitojen huononemista.
Löysin tietoa Urpo Pylvänäisestä harmillisen vähän.
Elinajaksi löysin tiedon 12.3.1931-8.4.1981. En kuitenkaan tietoa siitä, että missä hän on syntynyt ja kuollut. Löysin myös maininnan, että hän olisi toiminut Helsingin sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa konserttikanteleen soiton opettajana. En kuitenkaan tähänkään löytänyt mitään vuosilukuja.
Kantele-lehden numerossa 23 (2001 vuoden numero 4), on useamman sivun artikkeli nimeltään "Kuten hän itse sanoi: Kantelemies Urpo Pylvänäinen". Tätä lehteä ei kuitenkaan löydy meidän kokoelmistamme eikä sitä ole luettavana verkossa, joten en päässyt sitä tutkimaan. Lehti näyttäisi kuitenkin löytyvän esimerkiksi Turun Yliopiston Feeniks-kirjastosta. Sitä ei saa lainaan kotiin, mutta sitä...
Ikävä kyllä lainaukselle ei löytynyt tekijää. Tyyliltään se muistuttaa esimerkiksi Tommy Tabermannin tuotantoa, mutta runoa ei löytynyt ainakaan niistä teoksista, joita kirjastossamme oli saatavana.
Jospa joku lukijoista osaisi auttaa?
Kyseessä voisi olla Timo Parvelan kirja Sanoo isä (Tammi, 2001). Sille on ilmestynyt myös jatko-osa Mitäs siihen sanot, isä? vuonna 2002.
Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auae6cf19d-d6d1-4581-9cc5-6…
Olisikohan kyseessä ehkä Junichiro Tanizakin Makiokan sisarukset? Kirja ilmestyi alun perin japaniksi vuosina 1943–48.
Makiokan sisarukset | Kirjasampo
Antti Majander, Junichiro Tanizakin pääteoksen Makiokan sisarusten suomennos on kirjasyksyn tapaus. – HS 5.10.1991
