Kävin läpi useita suomalaista lasia käsitteleviä kirjoja ja selasin nettiä, mutta harmillisesti nyt ei ollut onnea. Tämän tyylisiä maljakoita on paljonkin. Isompi maljakko on tarran perusteella varmuudella kotimaista tuotantoa ja saattaa olla Riihimäen lasin valmistama maljakko. Tietoa valmistajasta ei kuitenkaan löytynyt, mutta maljakko saattaisi olla tämä Laatutavaran sivuilla oleva maljakko: https://laatutavara.com/tuote/28014/ Ainakin tämä voisi viitata Riihimäen lasiin, joten sitä voisi alkaa tutkia. Riihimäen lasilla on myös ollut tämän näköinen Tamara Aladinin vuonna 1963 suunnittelema 28 cm korkea maljakko (malli 1378), mutta kuvasta ei hahmota jalan mallia kunnolla. Kyseisen maljakon mustavalkoinen ja pieni kuva löytyy kirjasta...
Rukous löytyy suomennettuna teoksesta Polku jota kuljen (2009, toim. Katja Ritari, s. 62) nimellä Pyhän Patrickin rintahaarniska. Sama teksti näyttäisi löytyvän myös verkosta Katja Ritarin blogista: https://pyhiinvaelluksia.wordpress.com/2017/01/11/pyhan-patrickin-rintahaarniska/ Katja Ritari lienee aiheen keskeinen asiantuntija, joten hänen esittämäänsä käännöstä voinee pitää yleisesti hyväksyttävänä.
Hei,Singerin ompelukoneiden valmistusajankohtaa sarjanumeron mukaan voi tutkia alla olevasta nettisivustolta. Oletan että tuon numeron lisäksi sarjanumerossa on kirjain/kirjainpari.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Kustannusliike Karistolta kerrottiin, että "seitsemäs Georgia Nicolson -kirja ilmestyy tällä tietoa suomeksi ensi syksynä. Tarkemmasta ajankohdasta sen enempää kuin suomenkielisestä nimestäkään ei ole vielä tietoa." Englanninkielisenä pokkarina Startled by his furry shorts! -niminen kirja on jo myynnissä joissakin kirjakaupoissa.
Kysyimme asiaa v.2009 Espoon kaupunginmuseosta ja sieltä vastattiin tänään (2015): Tutkimus etenee hitaasti. Törmäsimme mainintaan hopeakannusta I. Kronqvistin vuonna 1934 julkaisemassa tutkielmassa ”Esbo kyrka - historia och målningar”, jossa se mainitaan kirkon inventaarien joukossa. Vuonna 1934 kannu oli siis kirkon hallussa. Lahjoittaja ei ole ”kotiseutuneuvos” Born, vaan Gunnarsin omistaja, salaneuvos Axel Ludvig Born, jonka veli, Backbyn omistaja Otto Born, joka noin 30 vuoden ajan hoiti keskeisiä kunnallisia luottamustehtäviä, toki myös mainitaan tässä tekstissä.
Kerttu Saalastin runo Valkea lakeus löytyy ainakin kirjasta Isohookana-Asunmaa, Tytti : Thteinen hyvä - paras hyvä : Kerttu Saalastin elämäkerta (2008) s. 10.
Kirja on palautunut Launeelle.
Palautukset Launeen kirjastoon on syytä jättää suoraan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina.
Postilaatikko on tarkoitettu postille, siihen ei saa jättää palautuksia.
Pääkirjastossa on palautusluukku, johon kirjoja voi palauttaa myös aukioloaikojen ulkopuolella.
Hei,
Emme löytäneet erityistä nimitystä serkun isälle.
Muista erityisistä sukulaisnimistä on tietoa artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Valitettavasti yhtään ainoata Richard Branson -aiheista kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu ja julkaistu tai kirjoitettu suoraan suomeksi. Englanniksi on tarjolla useita kirjoja, myös Bransonin omat muistelmat, suomeksi ei ensimmäistäkään.
Heikki Poroila
"Kirjastonjohtaja" on Helsingin kokoisessa kaupungissa yksittäisen kirjaston johtaja, jollainen on yhtä hyvin Oodilla kuin Roihuvuoren pienellä lähikirjastolla. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjastojen yhteisen johtajan titteli on "kirjastopalvelujen johtaja", jonka toimipaikka on Pasilan kirjastossa, missä kirjaston yleishallinto muutenkin sijaitsee. Pasilan kirjastoakaan ei silti kutsuta yleensä "pääkirjastoksi", vaan kaikilla kirjastoilla on oma nimensä. Käytännössä Pasilan kirjasto toki on Helsingin pääkirjasto.
Kirjastot kuuluvat Helsingissä kulttuuri- ja vapaa-ajan hallintoon, yhtenä kulttuurin palvelukokonaisuuden osana (muita ovat taidemuseo HAM ja kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja yleiset kulttuuripalvelut). Koko sektoria...
Hei!
Joel Lehtosen "Novelleja Decameronesta" - suomennos on ilmestynyt vasta vuonna 1914.
Pekka Tarkan kirjoittaman elämäkerran "Joel Lehtonen I: vuodet 1881 - 1917" mukaan Lehtonen halusi kääntää Decameronen kokonaan mutta Suomalaisuuden kirjallisuuden edistämisrahasto tahtoi kirjasta karsitun version - kansalle sopimattomat kertomukset tuli suomennoksesta poistaa. (Tarkka 2009, sivu 165)
Samassa Tarkan kirjassa kerrotaan myös varhaisemmasta anonyymistä suomennoksesta (Ei Lehtosen tekemä!), joka julkaistiin kolmessa osassa vuosina 1908 - 1910. Sen on julkaissut tamperelainen Luukkonen ja Kumpp. Kyseinen käännös on ilmeisesti tehty ruotsinnoksen pohjalta. (Tarkka 2009, sivu 165)
Helsingin kaupunginkirjastoista Museo-lehti tulee Pasilan kirjastoon, jossa sitä säilytetään kuluva ja kaksi edellistä vuotta. Tämä lehti on käsikirjastolehti, eli luettavissa vain Pasilan kirjastossa. Helmet-kirjastoista varattava ja kotiin lainattava lehti tulee Espoon Sellon (säilytetään kuluva ja kolme edellistä vuotta) ja Tapiolan (säilytetään kuluva ja kaksi edellistä vuotta, tilaus alkanut vuonna 2018) kirjastoihin. Nämä lehdet voi varata Helmetin kautta, ja noutaa haluamastaan Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28museo%29%20f%3A9%20l%3Afin__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Excel-muotoista tilastoa ei löytynyt, mutta kirkontilastot.fi-sivustolla voi valita esim. jäsentilaston 1999-2018 ja haluamansa seurakunnan:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=84
Kirkkoon kuuluvuus seurakunnittain prosentteina 2018 löytyy alta:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=103
Filosofia: Ranskalaisen filosofin Descartesin (1596-1650) kuuluisin lause on ”Ajattelen, siis olen”. Jo 1600- luvulla Descartes pohti teorioissaan henkisen ja ruumiillisen olemassaolon yhteyttä toisiinsa.
Psykologia: Ollessaan hereillä ihmisellä on tietoisuus, kun taas syvässä unessa hänellä ei ole tietoisuutta. Tiedostaminen on aktiivista toimintaa ja se perustuu kieleen. Hereillä ollessaan ihmisen mieli tuottaa koko ajan ajatuksia, jopa ajatusten virtaa, johon voimme vaikuttaa mm. toiminnallamme.
Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001.
Eagleman, David: Aivot. Ihmisen tarina
Pietikäinen, Joustava mieli
https...
Verkkokaupat voivat myydä vain sellaisia kirjoja, joita kustantajilla ja tukuilla on varastossa. Löysin ihan googlaamalla helposti kolme uusinta kirjaa eli ne kyllä pystyy ostamaan, jos ei yhdestä paikasta niin ainakin etsimällä sellaisen, joka niitä pitää tarjolla. Vanhempia kirjoja joutuu metsästämään omakseen antikvariaateista, kuten entisaikaankin. Nyt on kuitenkin käytettävissä divareitten verkkopalvelut, joista melko nopeasti näkee, onko jotain kirjaa tarjolla. Antikvariaatti.net on hyvä osoite aloittaa etsiminen, samoin Antikvaari ja Antikka.
Kirjastonhoitajana tietysti pohtii, eikö lainaaminen kirjastosta kuitenkin olisi nopeampi, helpompi ja halvempi tapa tutustua kasvatusajattelun muuttumiseen? KIrjastot ovat olemassa juuri sen...
Kyseinen kappale on ilmestynyt kahdella äänitteellä, "Pedro's Heavy Gentelemen: Doing" (vinyyli ja C-kasetti, julkaistu 1981) ja kokoelmalevyllä "Pedro's Heavy Gentlemen: Pedro's Heavy Gentlemen, Doing : 2 alkuperäistä" (CD, julkaistu 1992, sisältää kyseisen yhtyeen albumit Doing ja Pedro's Heavy Gentlemen). Äänitteiden kansissa tai tekstilipukkeissa ei ole laulujen sanoja eikä kappaleesta ole julkaistu nuottia. Sanoja ei löydy myöskään netistä, joten ainoa tapa saada sanat käyttöön on poimia ne levyltä. Molemmat äänitteet löytyvät kuitenkin Vaara-kirjastojen (vaara.finna.fi) kokoelmasta. CD-levy on saatavissa Joensuun pääkirjaston musiikkiosastolta ja LP-levy Lieksan kirjastosta ja niistä voi tehdä varauksen.
Googlaamalla löytyi tieto, että kirjaa saisi verkon kautta ostettua ainakin Kirjakauppa Bibliasta linkki https://www.biblia.fi/tuotteet.html?id=28361/284031. Suomalaisesta kirjakaupasta (verkkokauppa), Lasten keskuksesta (kustantaja) ja Bookysta tuotetta ei löytynyt.
