Kirjasampo on mitä mainioin paikka löytää suomenkielista ja suomennettua kaunokirjallisuutta ympäri maailmaa. Kirjasammon hakuun voi syöttää erilaisia asiasanoja ja löytää niiden avulla yksittäisiä teoksia. Palvelussa on myös runsaasti erilaisia temaattisia kirjahyllyjä, joista voi löytää sopivaa luettavaa. Seuraavista kirjahyllyistä löytyy useita naiskirjailijoiden teoksia Suomesta ja ulkomailta.Käännöskirjallisuutta englannin kielialueen ulkopuolelta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/14225Suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1742?language=fi1970-luvun feministinen kirjallisuus Pohjoismaissa https://www.kirjasampo.fi/fi/node/12723Lukemalla maailman ympärihttps://www.kirjasampo.fi/fi/node...
Papalla on tainnut olla mielessään Reino Helismaan sanoittama laulu Voi kun olis' viulu! Siinä tukkisavotalle saapuu uusi mies, joka aina iltaisin kämpällä huokailee: "Voi, kun olis' viulu!" Muut tähän vähitellen hermostuvat ja päättävät porukalla hankkia huokailijalle tämän himoitseman soittimen. Kun mies sitten saa yllätyslahjan käsiinsä, hän sanoo: "Voi, kun osais soittaa!".
22.5.1862 syntynyt Karl Ferdinand Ahlqvist oli Uudenkirkon (T.l.) nimismiehenä vuosina 1921–26. Hän aloitti virassa toukokuussa 1921, kun maaherra "tehdystä anomuksesta" siirsi hänet Köyliöstä Uudenkirkon nimismiehen virkaan ja "viimeksimainitun piirin nimismiehen Jesiel Abram Aunion nimismieheksi Köyliön piiriin". Hänen seuraajakseen nimitettiin elokuussa 1926 Uno Waldemar Spoof. Spoofin lisäksi virkaa hakivat nimismies A. K. Karppinen Kauhavalta, varatuomari Santeri Pimentola Raippaluodosta, Tyko Havas Leppävirroilta, Berndt Stenberg Taivassalosta, Lenni Pirjola Virolahdelta, varatuomari N. J. Luukkala ja hovioikeuden auskultantti U. M. Lehmus sekä "kaksi henkilöä, jotka eivät halua nimeään sanomalehtiin". Kunnallisneuvosmiehenä Ahlqvist...
Kirjan julkaisemiselle ei sinänsä ole ikärajaa, esimerkiksi nuortenkirjailija Kaisa Ikola julkaisi ensimmäisen kirjansa 12-vuotiaana ja dekkarikirjailija Leena Lehtolainen julkaisi esikoisteoksensa saman ikäisenä. Kustantamot etsivät jatkuvasti laadukkaita käsikirjoituksia julkaistaviksi, joten uskoisin että laatu määrää, ei niinkään tekijän ikä, vaikkakaan oman kirjan saaminen kaupalliselle kustantamolle ei ole ihan läpihuutojuttu aikuisellekaan, lopulta vain hyvin pieni prosentti kaikista tarjotuista käsikirjoituksista julkaistaan. Kannattaakin siis sinnikkäästi kirjoittaa ja kehittyä kirjoittajana yhä taitavammaksi, luettaa omia tekstejä toisilla, osallistua vaikkapa kirjoittajakursseille tai lähettää omia tekstejä arvostelupalveluihin...
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt varmaa vastausta. Yksi vaihtoehto voisi olla tarina Kauhujen kartano (alk. Spook And Quackers). Se on ilmestynyt Suomessa vuonna 2005, joskaan ei Aku Ankka -lehdessä vaan Aku Ankan taskukirjassa numero 310 (Silmät selässä). Disney-sarjakuvista on olemassa tietokanta nimeltä I.N.D.U.C.K.S, josta tarinoita voi etsiä hahmojen tai hakusanojen perusteella. Kauhujen kartano -tarinan tiedot: https://inducks.org/story.php?c=D+2004-027
Hakusanalla georgiankielinen kirjallisuus löytyy Helmet-haulla kuusi teosta. Amiredzibi, Tsabua: Lainsuojaton 1 ja 2Dumbadze, Nodar: Ikuisuuden lakiPantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma sekä Käärmenuorukainen : gruusialaisia kansansatujaHakusanalla georgia ja rajauksella aihehakuun sekä alkukielelle venäjä, löytyy yksi kirja Alfejeva, Valerija:Pyhiinvaellus Dzvariin (ei saatavissa) sekä kaksi lehteä Novaja Gazeta. 1/2008 ja Novaja Gazeta. 4/2009.Jos jättää alkukielirajauksen pois, mutta rajaa tietokirjoihin, löytää 47 suomenkielistä kirjaa georgiasta (joista muutama tosin kertoo kuvataiteilijasta tai filosofista). Esim. Ville Ropposen Georgia ja Ville Haapasalon Makujen matka: Georgia. Linkki hakutulokseen.
Tekstiili- ja teknistä käsityötä opetetaan kyllä muuallakin Euroopassa, mutta ne ovat usein osa jotain erillistä oppiainetta, kuten kotitaloutta tai taidetta. Erillisenä aineena niitä opetetaan Suomen lisäksi lähinnä Skandinaviassa ja Baltian maissa, toki maille ominaisin, hieman erilaisin tavoittein ja menetelmin. Lähteitä ja lisälukemista:Kokko, Sirpa & Räisänen, Riitta: Craft education in sustaining and developing craft traditions Reflections from Finnish craft teacher education (2019, Techne series - Research in Sloyd Education and Craft Science A)Gulliksen, M. S. & Johansson, M. (eds.) (2008). Nuläge och framåtblickar - om undervisning och forskning inom det nordiska slöjdfältet. NordFo Nordisk Forum för Forskning och...
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi tiedustella, onko joku henkilö kuollut. Tietoja ei luovuteta kaikille, vaan siihen vaaditaan hyväksyttävä syy. Kenen tahansa tietoja ei voi luovuteta kysyjälle. Tiedot myös ovat maksullisia. Lue lisää: Kuolintodistukset | Tilastokeskus Muut todistukset | Digi- ja väestötietovirasto
Kyseessä on todennäköisesti kansansatu nimeltä Peukaloinen. Satu löytyy mm. Charles Perrault'n satukokoelmasta Hanhiemon satuja. Jättiläiseltä karkaavien lasten teemaa käsitellään myös useissa muissa saduissa, kuten Raul Roineen teoksesta Suomen kansan suuri satukirja löytyvästä sadusta Veli ja sisar.Peukaloinen-sadussa vanhemmat jättävät lapset metsään oman onnensa nojaan. Älykäs Peukaloinen-poika kuulee vanhempien suunnitelmat ja jättää kodin ja metsän välille valkoisia pikkukiviä. Lapset, seitsemän veljestä, seuraavat kiviä takaisin kotiin. Toisella kerralla, kun vanhemmat jättävät lapset metsään, Peukaloinen käyttää leivänmuruja, mutta linnut syövät ne. Tämän vuoksi lapset eivät enää löydä tietä kotiin ja päätyvät ihmislihaa syövän...
Suomeksi niitä on tullut aika vähän. Kirjaston tietokannassa niistä käytetään termiä runoromaanit. Tässä on valmis haku Outi-verkkokirjastossa aiheella runoromaanit, rajattuna aikuisten kirjoihin. Ne eivät aina ole ihan samaan tapaan kirjoitettuja kuin nuorten säeromaanit ja voivat olla kokeellisempia. Anne Carsonin Punaisen elämäkerta (Autobiography of Red) on laajasti suositeltu ja se onkin juuri tullut suomeksi.Jotkut nuorille suunnatuista säeromaaneista sopivat hyvin aikuisillekin, suosittelen esimerkiksi Jacqueline Woodsonin Ruskea tyttö unelmoi -kirjaa.Jos englanniksi lukeminen sujuu, netistä voi etsiä lisää haulla verse novels for adults. Niitä ei välttämättä ole kirjastojen kokoelmissa.
Lastennäytelmiä alakouluikäisille löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista: Ilona Tiainen: Tehdäänkö esitys : käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2013) Ilona Tiainen: Näytelläänkö taas : uusia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2015) Pekka Kämäräinen: Pesäkisa : näytelmiä, tarinoita ja runoja esi- ja alakoulujen arkeen ja juhlaan (2016) Jonna Wikström: Näytelmiä Satulaatikon saduista (2008) Pipo silmillä : lastennäytelmiä (2008) Harri István Mäki: Hölö Mörkö ja muita hupinäytelmiä koululaisille (2024) Kirsti Koivulan kokoamat ja julkaisemat teokset Yhdessä esiintymään, Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä juhlaan, Yhdessä kouluteatteriin ja Yhdessä...
Syytä sille, miksi Kaari Utrion kirjoista ei ole tehty elokuvia, voidaan vain arvailla. Yksi syy voi olla, että historiallisten miljöiden toteuttaminen vaatii elokuva- ja tv-tuotannossa melko suuren rahoituksen ja resurssit. Suomalainen elokuvateollisuus on kuitenkin aika pientä.
Itsenäisyysjulistusta on pohtinut mm. Ari Helo kirjassaan Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys : sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät Federalistikirjoitukset ja Yhdysvaltain perustuslaki lisäyksineen. (Gaudeamus 2014).Markku Henriksson on koonnut Yhdysvaltain historian yksiin kansiin teoksessaan Tähtilipun maa : Yhdysvaltain alueen historia. (Tammi 2021). Aiheesta hän kertoo myös kirjassaan Amerikan Yhdysvaltojen historia. (2022)Jeffersonin elämäkerta löytyisi ruotsiksi ja englanniksi. Linkki Helmet hakuun.Suomeksi netissä Linkki Wikipedia.org
Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen kirjassa ”Badding : Rauli Somerjoen elämä ja laulut” (Sputnik, 1996, s. 135-136) on kerrottu ”Paratiisi”-laulun syntyhistoriasta. Arja Tiainen, jolta sanat oli tilattu, lähetti Rauli Somerjoelle kaksi kertovaa säkeistöä ja kertosäkeen varustettuna kommentilla: ”saat korjata jos ei mee”. Kirjassa on Tiaisen alkuperäinen teksti ja Somerjoen tekstiin tekemät korjaukset ja lisäykset. Esimerkiksi mainitsemasi kohdan alkuperäisessä tekstissä ”Meri vaahtosi kuin lahden A.” Kolmannen säkeistön Somerjoki kirjoitti itse.Jukka Rajalan kirjassa ”Kaita polku : Rauli Badding Somerjoen tarina” (Kustannusosakeyhtiö Siltala, [2018], s. 120-121) kerrotaan, että Somerjoki soitti Tiaiselle ja pyysi tätä kirjoittamaan...
Riihimäen kirjastosta löytyy lapsille ja nuorille monenlaista urheilukirjasarjaa. Näitä täällä on vuosia luettu ja vinkattu.
Nuorille:
Marja Aho: Cheertytöt (Jessiina harrastaa cheerleedingiä)
Henna Helmi: Miisa-sarja (kertoo taitoluistelevasta tytöstä)
Anneli Kanto: Futistyttö (maahanmuuttajataustainen Oona pelaa jalkapalloa Tulikärpäset joukkueessa)
Gunnar Nordström: Kiekkotähti-sarja (kertoo NHL-kiekosta. kirjoittajana ruotsalainen urheilutoimittaja, teksti asiantuntevaa. Mukana mainintoja myös suomalaispelaajista. Tosin jo vanhempi sarja)
Kalle Veirto: Tähtiketju-sarja (Innokas ja taitava jääkiekkoilija Jonne muuttaa Pohjois-Suomesta Lahteen. Joukkueeseen pääseminen uudella paikkakunnalla ei ole silti helppoa)
Mika...
Rebecca Lavellen lauluista ei ole saatavissa nuottikirjaa kaupoista tai kirjastoista. Yksittäisiä kappaleita löytyy verkon maksullisista ja maksuttomista nuottipalveluista.
Artistin musiikkia on käytetty McLeodin tyttäret -sarjassa.
9/11-kirjoittelussa puhutaan tavallisimmin suurpiirteisesti kaksoistorneissa olleista "tuhansista" tai "kymmenistä tuhansista" tietokoneista. Tarkimmissa vastaani tulleissa arvioissa luku on 50 000. Tällainen määrä esitetään mm. vuonna 2006 valmistuneessa BBC:n tuottamassa dokumenttielokuvassa Fallout 9/11.
https://www.imdb.com/title/tt3552368/?ref_=fn_al_tt_1
Discogs-äänitetietokannan mukaan Jujun "Yks lisää" -kappaleen on tuottanut Jazzy-O eli Jani Ojala, joka on myös kappaleen säveltäjä.
Discogs-äänitetietokanta: https://www.discogs.com
Hei,
valitettavasti en löytänyt näiden runojen tekijää tai nimeä. Kävin läpi Helena Anhavan runoteoksia, jotka käsiini sain, mutta siellä ei ollut kyseisiä runoja.
Eeva Kilpikin noista tulee mieleen. Hänellä on paljon äitiin ja äitiyteen liittyviä runoja. Eeva Kilven kootuissa runoissa Perhonen ylittää tien ei kuitenkaan runoja löytynyt.
Sissipataljoona 4:sta löytyy tietoa esimerkiksi WSOY:n 1970-luvun lopulla julkaisemasta Talvisodan historia 1-4 -sarjasta . Osan 4 lopussa on lista suomalaisista joukko-osastoissa ja merkintä, mistä kirjasarjan osasta ja miltä sivuilta löytyy tiedot kustakin osastosta. Sissipataljoona 4:sta tieto näyttää löytyvän kirjasarjan osasta 3 ja sieltä löytyy myös osaston komentaja-tiedot.
