Suomessa saunomisen auktoriteettina voidaan pitää Suomen Sauna-seuraa, joka julkaisee Sauna-lehteä. Kannattaa varmaan käydä sen osoitteessa http://www.sauna.fi, josta löytyy paljon linkkejä. - Löylyveden lämmön vaikutus saunan makoisuuteen on ehkä jonkin verran makuasia. Erkki Helamaan vuonna 1999 ilmestyneessä kirjassa Kiuas saunan sydän sanotaan: "Lämmin löylyvesi, mieluimmin lähes kiehuva, säästää kiukaan tulikuumia kiviä ennenaikaiselta rapautumiselta." Kirjoissa jatetään yleensä löylynheittoveden lämpötilasuositus kertomatta.
Hoitamiseen ja hoitotyöhön liittyviä lauluja on mainitsemiesi Pieni Sairaanhoitaja- ja Viimeinen sairaanhoitaja-laukujen lisäksi ainakin Lulu/Amberla, Pieni karhunpoika, Loiskis laulaa Sankarihommia-levyllä 'Minä alan kuitenkin lähihoitajaksi, siinä hommassa mä aion tosi taitavaksi', Valkea sisar , säv. ja san. Maja, Martti.
Tilastokeskuksen Asuntoyhteisöjen taloustilasto 2006 -julkaisun mukaan asunto-osakeyhtiöiden perusjoukkoon kuuluu noin 73 000 yhtiötä (v. 2005). Lähelle arvioi Taloyhtiö.net (http://www.taloyhtio.net/lakitieto/lainsaadanto/asuminen/default.html ) : noin 70 000 yhtiötä. Sivujen mukaan niissä asuu yhteensä noin 1,8 miljoonaa ihmistä hieman yli 600000 asunnossa. - Suomen virallisen tilaston julkaisussa Rakennukset, asunnot ja asuinolot 2006 on taulukko Rakennukset omistajalajien mukaan vuosina 1980 - 2006. Muun muassa vuonna 2006 asunto-osakeyhtiön tai -osuuskunnan omistamia rakennuksia oli 133 148. Tilastojulkaisuja voi lukea kirjastoissa.
Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa Suomen poliisipäällystö -matrikkeli vuosilta -38, -66, -80 ja -95. Suomen tullilaitoksen matrikkeli on vain vuosilta 1908-1911 (julkaistu 1911) sekä Suomen tullivirkamiesliiton julkaisema Tullilaitoksen nimikirja vuosilta -34, -47, -58.
Kaupunginkirjastojen kokoelmissa kyseisiä matrikkeleja on niukanlaisesti, pääkaupunkiseudulla kannattaakin ottaa yhteyttä Sisäisen turvallisuuden kirjastoon (entinen Poliisiopiston kirjasto, Miestentie 2 02150 Espoo, puh. 09-88383400).
Ruhvana-sanan merkityksen selvittämiseksi sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston maksuttomaan palvelunumeroon (09)7094991 (ma-pe klo 9-14). Toimiston sivut löytyvät myös internetistä http://www.domlang.fi/huolto/kielitoimisto.html
Almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan seuraavaa:
'Jos nimi ei ole almanakassa, nimipäivä määräytyy kantanimen mukaan.'
Kustaa Vilkunan kirjan 'Etunimet' mukaan nimen alkuosana on muinaissaksan adal, adel 'jalo', mikä on hyvin tavallinen saksalaisissa naisennimissä (esim. Adelgunde, Adelheid, Adelhilde). Sakari Topeliuksen 8-osaisen 'Lukemisia Lapsille' -teoksen 'Adalmiinan helmi' -sadun prinsessan kaimoja kutsuttiin lyhyesti nimillä Aada, Aata, Minna ja Miina.
Näiden tietojen perusteella Adalmiina voi viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta Aadan, Aulin ja Aulikin kanssa. Vuosina 1908 - 1928 16.12. nimipäiväänsä vietti Adele.
Lisää nimipäivätietoutta löytyy seuraavista linkeistä:
Wikipedia - Vapaa tietosanakirja
http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Fennicasta (Suomen kansallisbibliografiasta) löytyi tämä 26 kirjan luettelo:
Absurdin suurvalta : elämää neuvostojärjestelmässä / Lauri Vahtre ; [suomentanut Turun yliopiston viron kielen opiskelijoiden käännöstyöryhmä: Anna-Maria Rantanen ... et al.]. 2010
Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus : rikosromaani vanhasta Tallinnasta / Indrek Hargla ; suom. Jouko Vanhanen. 2011
Atarma : elämäni Siperiassa / Ronald Rüütel ; [suomennos: Arvi ja Outi Tamminen]. 2010
Epätavallinen ja uhkaava luonto / [Mehis Heinsaar ; suomentanut Hannu Oittinen ; kuvittanut Priit Pärn]. 2011
Et ole yksin. VIII / Luule Viilma ; [suomentanut Mare Muhonen]. 2010
Hopeinen aarrearkku : salaseura Divarin toinen tapaus / Mika Keränen ; suomentanut Kaisu...
Fazer ja Love ovat julkaisseet yhteistyössä kappaleesta nuotin nimellä Minä kaipaan Espalle takaisin (tieto löytyi hakuteoksesta Suomessa kustannetut sävelteokset). Kannattaisi kysyä suoraan julkaisijalta löytyisikö heiltä tietoja siitä, millä nuottikokoelmalla kappale on. Käytössämme olevista tietokannoista ei mainintoja löytynyt. Pasilan hyllyssä olevista Chydeniuksen nuottikokoelmista ei ollut apua myöskään. Lähetän kysymyksen edelleen tietopalvelulistalle!
Internetistä löytyy paljon (pääasiassa englanninkielisiä) sivustoja, jotka nimeävät Dostojevskin tämän sitaatin lähteeksi: "To live without hope is to cease to live." Tarkempaa lähdeviitettä ei yksikään kuitenkaan tarjoa.
Master Russian -keskustelupalstalla (http://masterrussian.net/f14/dostoyevsky-quote-please-14281/) on mielenkiintoinen keskustelu tästä nimenomaisesta sitaatista - venäjäntaitoisilta ja Dostojevskiin perehtyneiltä kommentoijilta ei liikene kovinkaan vankkaa tukea sille, että Dostojevski ainakaan sanatarkasti näin olisi missään teoksessaan kirjoittanut. Täältä löytyy kuitenkin yksi samanhenkinen tekstikatkelma Dostojevskin kirjasta Muistelmia kuolleesta talosta (suomeksi "koska ilman toivoa on mahdotonta elää -- ainoakaan...
Bussi-sana tulee latinan sanasta 'omnibus', joka tarkoittaa 'kaikille'. Sanan alkuosa tulee sanasta 'omnis' ('joka, jokainen', monikossa 'kaikki') ja sanan loppuosa -bus on datiivin pääte.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. SKS, 1992.
Heikel: Latinalais-suomalainen sanakirja. Otava, 1935.
Inna-nimestä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Internetin kautta löytyvässä Behind the Name-palvelussa sanotaan, että se on venäläinen naisen nimi. Sen merkitystä ei tiedetä. (http://www.behindthename.com/). Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet (Weilin+Göös 1982) sanotaan, että Inna-nimen voi katsoa kuuluvan niihin nimiin, jotka ovat kytkettävissä vanhempien tai muiden lähisukulaisten nimiin (esim. Anni-nimi toisinpäin). Kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) esitetään Inna-nimen voivan olla muunnos Inasta tai Inkasta. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY 1999) Innaa pidetään myös lyhentymänä Innocentiasta (lat. viaton, nuhteeton). Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta, www-osoite https://192.49.222.187/...
Viinietikassa raaka-aineena on puna-, valko- tai omenaviini, jonka alkoholi muuttuu etikka-happobakteerikäymisessä etikaksi. Tislauksella tarkoitetaan menetelmää, jossa nestettä keitetään ja siitä syntynyt höyry tiivistetään jäähdyttimisessä uudelleen nesteeksi. Tislaus perustuu nesteiden kiehumispisteiden eroihin. Jos tislausjakeet halutaan puhtaina erilleen ja jos käytetään yksinkertaista tislauslaitteistoa se vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä ja täytyy toistaa monta kertaa. Teollisuudessa etikan tislaus tapahtuu kuumentamalla se höyryksi ja kondensoimalla se takaisin nesteeksi. Laboratoriossa tislaukseen käytetään yleensä tislauskolonnia, jossa aineet höyrystyvät ja tiivistyvät useita kertoja, jolloin kolonnassa tapahtuu itse...
Suomessa ilmestyvistä ammattilehdistä ei ole olemassa yhtenäistä luetteloa. Erilaisia ammatti- ja järjestölehtiä ilmestyy Suomessa yli 2000 vuosittain. Aikakauslehtien Liitto (Lönnrot.k. 11, puh.: 2287 7280) julkaisee omaa jäsenlehtiensä luetteloa nimeltään "Aikakauslehdistö" , josta löytyy n. 400 aikakauslehteä aakkosissa lehden nimen mukaan. Jokaisen lehden kohdalla on maininta, onko kyseessä ammatti- ja järjestölehti vai yleisaikakauslehti. Helsingin kaupungin pääkirjaston, Töölön, Kallion ja Itäkeskuksen kirjastojen käsikirjastossa on kyseinen luettelo (vuodelta 1997) nähtävänä.
Alla on ehdotuksia venäjän alkeiden opiskeluun soveltuvasta aineistosta. Mikäli aineistoa ei ole saatavilla Vaasan kaupunginkirjastosta, voit pyytää sitä kirjaston kautta kaukolainaksi. Tässä on linkki Vaasan kaupunginkirjaston aineistotietokantaan, josta voit myös itse hakea aineistoa asiasanalla "venäjän kieli": http://verkkokirjasto.vaasa.fi:8000/Vaasa?formid=find2
Yleisradion Tallennemyynnin julkaisemia videoita:
Kapusta master - venäjän alkeet
Pozaluista 1-4 - venäjän peruskurssi aikuisille
Zakuska - venäjän kielen aakkoskurssi
Cd-romeja:
Kapusta - venäjän alkeet (YLE, 1995)
Neronin, A.: Venäjää aakkosista puheeksi (Avrora, 2000)
Nironen, Eeva: Venäjän alkeet (Avrora, 2002)
Opi venäjää : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille...
Kyseessä on peli nimeltä Lawn Bowling (Lawn Bowls), jota pelataan viheriöllä. Kenttä on jaettu ratoihin, joita on yleensä 8. Peliä voi pelata neljällä eri tavalla: kaksinpelinä, nelinpelinä, kolmen joukkueena tai neljän joukkueena. Pelin kulku on seuraava: aluksi pieni valkoinen pallo eli maalipallo (”jack”) vieritetään radan pintaa pitkin keskiöön. Sitten pelaajat vierittävät vuorotellen kuulia tavoitteena päästä mahdollisimman lähelle maalipalloa. Tämä vaatii taitoa, sillä kuulien epäkeskisyys (epäsymmetrisyys) aiheuttaa suunnasta poikkeamista. Pelaajan on valittava sopiva tähtäyslinja ja tunnettava nurmen ominaisuudet (”feel the green”). Parhaassa tapauksessa kuula osuu maalipalloon, joka siirtyy vastustajan harmiksi lähemmäksi omia...
O: tarina on Pauline Rèagen alun perin vuonna 1954 julkaistu eroottinen, sadomasokistinen romaani. Ranskalaisteos on käännetty useille kielille, muun muassa suomeksi. Seppo Tuokon käännöstä on saatavilla Helsingin kaupunginkirjastoista.
Lisätietoa romaanista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Story_of_O
Pauline Rèage on pseudonyymi, jonka taakse kätkeytyi Anne Desclos -niminen journalisti ja kirjailija:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dominique_Aury
Etunimien alkuperää käsittelevien kirjojen mukaan etunimet Sinja, Sinje ja Sinna ovat Sina-nimen muunnoksia.
Itäiseen nimiperinteeseen liittyvän ortodoksisen kristillisyyden ja kulttuurin piirissä Sina ja Sinja -nimet on johdettu pitemmistä pyhimys- ja marttyyrinimistä Sinaida ja Zinaida tai Zenaida.
Ortodoksikalenterissa Sinaidan ja siten myös Sinan ja Sinjan nimipäivä on 11.10, joka lokakuun 11. voisi siis olla hyvä ehdokas myös Sinjan nimipäiväksi Suomessa. Alunperin kreikankielestä johdettu Sinaida/Zinaida-nimi on tarkoittanut Zeus-jumalan näköistä tai Zeuksen tytärtä.
Läntiseen nimiperinteeseen liittyvässä yleisimmin Suomessa käytetyssä nimipäiväkalenterissa Sinjalla tai Sinalla ei tosiaan ole omaa nimipäivää.
Sinan ajatellaan...
Tässä ehdotuksemme:
Kotimaista proosaa:
Hotakainen, Kari: Iisakin kirkko
Köngäs, Heidi: Luvattu
Malkamäki, Sari: Urheat pienet naiset
Nopola, Sinikka: Ei tehrä tästä ny numeroo
Waltari, Mika: Parhaat pienoisromaanit (Ei koskaan huomispäivää, Fine van Brooklyn, Sellaista ei tapahdu, Kultakutri tai Koiranheisipuu) ovat ilmestyneet myös samassa niteessä
Kotimaisista runoutta, esimerkiksi:
Hän asuu vierashuonetta, valikoima rakkausrunoja. Lahden Runomaraton 2007
Laaksonen, Heli: Pulu uis, Raparperisyrän tai Sulavoi.
Käännösproosaa:
Coelho, Paulo: Alkemisti, ilmestynyt myös nimellä Santiagon unelmat ; tai Paholainen ja neiti Prym
Orwell, George: Eläinten vallankumous
Schmitt, Eri-Emmanuel: Oscar ja Roosamamma, Herra Imbrahim ja koraanin...
Tämä ei ole kattava vastaus, vaan poimintoja eri maista.
Yleinen tapa on, että kadun tai tien numerot ovat toisella puolella parillisia ja toisella parittomia. Mutta kumpi puoli numeroinnin kasvusuuntaan katsottaessa on parillinen ja kumpi pariton vaihtelee saman maan kaupunkienkin kesken, koska asia on usein paikallisen perinteen määrittämä. Suomalainen käytäntö näyttääkin harvinaisen yhdenmukaiselta.
Ruotsissa, Itävallassa, Ranskassa ja Australiassa parittomat numerot ovat usein vasemmalla puolella katua, mutta poikkeuksiakin löytyy. Norjan, Saksan, Unkarin ja Yhdysvaltain kaupungeissa on molempia käytäntöjä.
Saksassa on myös toinen, harvinaisempi numerointitapa. Siinä numerot kasvavat toista...
