Antti Salmisen väitöskirja on nimeltään From abyss into nothingness : five essays on Paul Celan's poetics (Tampereen yliopisto, humanistinen tiedekunta 2010). Se on saatavilla Tampereen yliopiston kirjastosta, mutta ei kaupunginkirjastosta. Ks. yliopiston kirjaston tietokanta, https://shorturl.at/mnxHP.
Kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluu artikkelikokoelma Kirjallisuus ja filosofia : rinnakkaisuuksia, risteyksiä, ristiriitoja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012), joka sisältää Antti Salmisen artikkelin Paul Celan, Martin Heidegger ja myyttinen ristiriita.
Helmet-kirjastoilla ei ole yhteistä hakukanavaa tai harjoitteluohjelmaa korkeakouluopiskelijoille. Harjoitteluun voi hakea joko Espoon, Helsingin, Kauniaisten tai Vantaan kaupunginkirjastoon tai vaikka kaikkiin erikseen, mutta ei Helmet-alueelle yhteisesti.
Voit milloin tahansa ottaa asian tiimoilta yhteyttä sellaiseen kirjastoon tai kirjastoihin, johon olisit kiinnostunut menemään harjoitteluun. Harjoittelijoita rekrytoidaan tilanteiden mukaan, ei tiettyyn aikaan vuodesta. Kirjaston johdon nimet ja yhteystiedot löytyvät kirjastojen omilta sivuilta Helmet.fistä.
Helsingissä harjoittelija työskentelee harjoittelunsa aikana tyypillisesti useammassa kirjastossa jollakin tietyllä alueella. Jos haet harjoitteluun vaikkapa...
Hei!
Kirkes-kirjastoista löytyy paljon erilaisia esineitä, mutta verenpainemittaria ei ole lainattavana.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&limit=20
Linkistä löytyy kaikki Kirkes-kirjastojen esineet.
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/nuotit-sua-liikaa-rakastan-anita?from=term/262394&language_content_entity=fi
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander...
Tässä listä Finna-hakupalvelusta löytyvistä suomeksi julkaistuista englannin kielen kuvasanakirjoista. Valitettavasti on kuitenkin mahdoton sanoa, onko lista täydellinen. Tarkemmat bibliografiset tiedota löytyvät Finnasta, https://www.finna.fi/.
1000 sanaa ruotsia ja englantia (2011)
Amery, Heather: Ensimmäinen englannin kirjani (1996)
Amery, Heather: Tuhat sanaa englanniksi (2011)
Antonelli, Antonella: Magic English : kuvasanakirja (2005)
Barac, Violeta Raluca: Dictionar in imagini = Kuvasanakirja = Picture dictionary (1999)
Barbetti, Yvette: Kuvasanakirja : suomi-englanti (1994)
Buhl, Dorte Maria: Opitaan englantia : koululaisen sanakirja (2007)
Burton, Terry: Ensimmäinen sanakirjani : suomi-englanti (2003)
Cunliffe, John: Englanti-...
Valitettavasti satua ei löytynyt. Sellainen satu löytyi, jossa karhu oli maanviljelypuuhissa löytyi Iivo Härkösen Suomen kansan eläinsatuja -kirjasta, Karhu miehen kera maanviljelijänä (s. 23), mutta sutta ei, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/145146/Suomen_kansan_elainsatuja_ensimmainen_sarja_suomalaisia_satu.pdf;jsessionid=55081F07CE3E872150BC6561EAD3302E?sequence=1
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sadun?
Sekä pihlaja että orapihlajat kuuluvat samaan ruusukasvien (Rosaceae) heimon Amydaloideae-alaheimon tribukseen (Maleae), mutta eri sukuihin. Orapihlajan lähimpiä sukulaisia ovat mispelit ja tuhkapensaat.https://luontoportti.com/t/959/pihlajahttps://luontoportti.com/t/1453/aitaorapihlajahttps://luontoportti.com/t/1312/tylppoorapihlaja Lähteet: Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja. 4, Munuaisjäkälä - siemenvalkuainen Kasvit. [1], Sanikkisia, havupuita, kukkakasveja Suuri kasvikirja. 2
Ilmiön - tai oletetun ilmiön - nimi on retrokausaliteetti. Asiaa ovat pohtineet lähinnä filosofit ja fyysikot. Esimerkiksi Huw Price on käsitellyt aihetta teoksessaan Time's Arrow and Archimedes' Point (kirja löytyy mm. Turun yliopiston kirjastosta). Lisää aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelista https://en.wikipedia.org/wiki/Retrocausality
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitykset ovat seuraavat:40c. Toisen silmän sokeus tai molempien silmien alentunut näkökyky (amblyopia) aikaisemman sairauden seurauksena. Toisen silmän näkö 0-0,3, toisen 0,7-1,0, näkökenttä säännöllinen.80a2. Yläraajan hankittu vika, lyhentyminen, surkastuminen tai epämuotoisuus (Deformitas et atrophia acquisita, traumatica, fractura).
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 4.10.2014. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-sohlman-on-peraisin?language_content_entity=fiVoit etsiä tietoa sukunimestä myös sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sohlman.htmlMyös Suomen sukututkimusseuran postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa. https://www.genealogia.fi/
Makupalat.fi:n on koottu sivustoja, joissa on e-kirjoja ja äänikirjoja, suomenkielistä kaunokirjallisuus ja suomenkieliset runot. Novelleja en löytänyt erikseen koottuna minnekään. Suomenkielinen kaunokirjallisuus -listauksessa on muutama novelli sekä erityisesti Klassikkokirjasto ja Project Gutenberg, joiden sisällöissä on myös novelleja. Jos myös äänikirjat käyvät Ylen äänikirjoja kannattaa tutkia.
Ensimmäiseen kysymykseesi ehdotan, että voisit kokeilla ainakin seuraavanlaisilla asiasanayhdistelmillä: 'maahanmuuttajatausta' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'monikulttuurisuus' ja 'novellit' tai 'runot' tai 'etninen identiteetti' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'siirtolaiskirjallisuus' ja voit lisätä esimerkiksi 'nuoret' tai 'nuoret aikuiset' tai 'aikuistuminen' näihin vielä perään. Kannattaa kokeilla tosiaan vähän erilaisilla yhdistelmillä, sillä teoksia on asiasanoitettu järjestelmään hieman eri tavoin. Voit myös katsoa näillä asiasanoilla löytämistäsi teoksista, millaisia asiasanoja niissä on ja hakea vielä niilläkin. Ja toki jos etsit ihan johonkin ei-länsimaiseen maahan sijoitettua kaunokirjallisuutta, niin voi hakea tämän maan tai...
Nuottikokoelmassa "Sotaveteraanien perinnelaulut" (isbn: 951-9141-20-0) on Kalervo Hämäläisen laulu "Tuntematon sotilas". Nuotinnos on mieskuorolle (TTBB) ja se sisältää myös sointumerkit. Kappaleen on sovittanut Arvo Kuikka. Nuottia on saatavilla useassa Keski-kirjastossa. Jyväskylän kaupunginkirjaston kappale on varastossa, ja siihen voi tehdä varauksen verkkokirjastossa.951-9141-20-0 | Hakutulokset | Keski-Finna Jos haluat noutaa varaamasi nuotin jostain toisen kunnan kirjaston toimipisteestä, tee silloin "seutuvaraus".
Sukunimeä Hölsti en löytänyt mistään saatavilla olevista sukunimioppaasta.Myöskään nettihaku ei löydä Hölsti-nimeä Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä yleisimpien sukunimien listasta.Kyseessä on ehkä paikallishistoriaan liittyvä nimi, josta voisi löytyä lisätietoa Luumäen kirjastosta.
Tarkoitat varmasti seuraavaa kirjaa, vaikka sen nimi ja julkaisuvuosi poikkeavatkin hieman antamistasi tiedoista:
Liikemaailman pikku jättiläinen : liikemaailman tietokirja / toim. Jorma Pohjanpalo
Porvoo, WSOY
1946
Vuonna 1947 kirjasta otettiin toinen painos, mutta sitä ei ole meidän kokoelmassamme.
