Helmet-kokoelmasta löytyy jonkn verran CD-julkaisuja, joissa sinfonia- tai viihdeorkesterit esittävät pop- tai viihdemusiikia. Seuraavista julkaisuista saattaisi löytyä versioita haluamasi tyyppisistä lauluista:
The Beatles for Orchestra
Classic Rock - The Living Years
Erich Kunzel Cincinnati Pops Orchestra perform music of The Beatles
Pop classics in symphony
Pop symphonies
Rajaton sings ABBA with Lahti Symphony Orchestra
Symphonic Elvis
Score
As time goes by: the movie album
The Man with the harmonica : 16 romantic love songs
Eila Kallion teos Pallokaiutin : muistikuvia Radioteatterista (1979) on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Voitte tilata kirjan omaan lähikirjastoonne joko tekemällä itse teoksesta varauksen tai pyytämällä kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksen puolestanne.
Kallio: Pallokaiutin Helmetissä
Mikko Ivalon kirjasta Höyryveturit ja niiden hoito voisi löytyä tarvitsemaasi tietoa. Höyryveturit ja niiden hoito | Keski-kirjastot | Keski-Finna. En pääse nyt itse kirjaa tutkimaan. Kirja on Keuruun kirjastossa, joten jos asut muualla Keski-Suomen alueella kuin Keuruulla, muista tehdä seutuvaraus.
Kari Siimes: Suomen höyryveturit Suomen höyryveturit | Keski-kirjastot | Keski-Finna -kirjassa on myös tietoa hallintalaitteista ja tekniikasta.
Muita höyryvetureista kertovia kirjoja: höyryveturit | Hakutulokset | Keski-Finna.
Tässä vielä muutamia linkkejä, joista voisi olla hyötyä:
Etusivu | Suomen Rautatiemuseo
Pieksämäen Höyryveturiyhdistys (pmk-hoyryveturiyhdistys.fi). Pieksämäen Höyryveturiyhdistyksestä löytyy varmasti myös...
Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" alkaa: "Mikä on isänmaa, äiti?" Runo sisältyy ainakin kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (toimittaneet Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell; Valistus, 1962) ja kirjaan "Lasten kolmas lukukirja" (Urho Somerkivi, Engun Rauhamaa; Otava, 1959, 9. painos 1969). Lauri Pohjanpään kirjassa "Lastenrunoja" (Valistus, 1962) on runosta hieman erilainen versio, joka alkaa: "Sanohan minulle, äiti".
Olisikohan kyseessä Sankari-Porsaan uljas urotyö (Yrjö Ruutu 1953)? Ks. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au53ae5f88-67e8-4909-8eb7-3d26223c36e4
22.5.1862 syntynyt Karl Ferdinand Ahlqvist oli Uudenkirkon (T.l.) nimismiehenä vuosina 1921–26. Hän aloitti virassa toukokuussa 1921, kun maaherra "tehdystä anomuksesta" siirsi hänet Köyliöstä Uudenkirkon nimismiehen virkaan ja "viimeksimainitun piirin nimismiehen Jesiel Abram Aunion nimismieheksi Köyliön piiriin". Hänen seuraajakseen nimitettiin elokuussa 1926 Uno Waldemar Spoof. Spoofin lisäksi virkaa hakivat nimismies A. K. Karppinen Kauhavalta, varatuomari Santeri Pimentola Raippaluodosta, Tyko Havas Leppävirroilta, Berndt Stenberg Taivassalosta, Lenni Pirjola Virolahdelta, varatuomari N. J. Luukkala ja hovioikeuden auskultantti U. M. Lehmus sekä "kaksi henkilöä, jotka eivät halua nimeään sanomalehtiin". Kunnallisneuvosmiehenä Ahlqvist...
Vuosien 2020-2024 aikana ainakin seuraavat suomeksi ilmestyneet kaunokirjalliset teokset käsittelevät puutarhureita joko suoraan päähenkilön ammattina tai sitten puutarhanhoito on olennainen osa teoksen maailmaa muulla tavoin:Isaac, Catherine: Maailma on sinunFforde, Katie: Salainen puutarhaGråsjö, Frida: Täyden hääpalvelun majataloVargas, Fred: Ei takkaa, ei tupaaPanteleimon, metropoliitta: Jussi Rannan tapausMikkonen, Minna: Amelian luutMyllymäki, Mia: HuomistarhuriOnnepalu, Tonu: Valheiden katalogi/Englantilainen puutarhaBayliss, Jenny: Talvipuutarha Verkkokirjastosta samantyyppistä kirjallisuutta voi hakea esimerkiksi asiasanoilla "puutarhuri" ja "puutarhanhoito", tämän lisäksi aineisto kannattaa rajata vain...
Lähetin kysymyksesi Helsingin Kaupunginarkistoon palautejärjestelmän kautta. Kaupunginarkiston erikoistutkija Tuomas Virtanen selvitti asiaa ja tässä hänen vastauksensa:"Olen tutkinut näitä kaupungissa 1960-luvulla toimineita lasten kesäsiirtoloita, mutta en ole onnistunut löytämään sellaista, joka vastaisi kysyjän antamaa kuvausta. Kesäsiirtolatoiminta ei siis ole ollut suoraan kaupungin ylläpitämää vaan toimintaa ovat järjestäneet suomen- ja ruotsinkieliset opettajayhdistykset. Suomenkielisten koululaisten kesäsiirtolatoiminnasta on vastannut Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta, kun taas ruotsinkielisten lasten kesäsiirtolatoiminnan on järjestänyt Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneförening. Suomenkielisen...
Saimme tällaisen ehdotuksen: Voisiko kyseessä olla Elefanttiprinsessa (The Elephant Princess) vuodelta 2008.Valitettavasti etsimääsi sarjaa ei tunnistettu. Ehkä joku palstan lukijoista muistaisi sen?
Kyseessä on todennäköisesti kansansatu nimeltä Peukaloinen. Satu löytyy mm. Charles Perrault'n satukokoelmasta Hanhiemon satuja. Jättiläiseltä karkaavien lasten teemaa käsitellään myös useissa muissa saduissa, kuten Raul Roineen teoksesta Suomen kansan suuri satukirja löytyvästä sadusta Veli ja sisar.Peukaloinen-sadussa vanhemmat jättävät lapset metsään oman onnensa nojaan. Älykäs Peukaloinen-poika kuulee vanhempien suunnitelmat ja jättää kodin ja metsän välille valkoisia pikkukiviä. Lapset, seitsemän veljestä, seuraavat kiviä takaisin kotiin. Toisella kerralla, kun vanhemmat jättävät lapset metsään, Peukaloinen käyttää leivänmuruja, mutta linnut syövät ne. Tämän vuoksi lapset eivät enää löydä tietä kotiin ja päätyvät ihmislihaa syövän...
Suomeksi niitä on tullut aika vähän. Kirjaston tietokannassa niistä käytetään termiä runoromaanit. Tässä on valmis haku Outi-verkkokirjastossa aiheella runoromaanit, rajattuna aikuisten kirjoihin. Ne eivät aina ole ihan samaan tapaan kirjoitettuja kuin nuorten säeromaanit ja voivat olla kokeellisempia. Anne Carsonin Punaisen elämäkerta (Autobiography of Red) on laajasti suositeltu ja se onkin juuri tullut suomeksi.Jotkut nuorille suunnatuista säeromaaneista sopivat hyvin aikuisillekin, suosittelen esimerkiksi Jacqueline Woodsonin Ruskea tyttö unelmoi -kirjaa.Jos englanniksi lukeminen sujuu, netistä voi etsiä lisää haulla verse novels for adults. Niitä ei välttämättä ole kirjastojen kokoelmissa.
Kyseessä on ilmeisesti sanaleikki, netistä löytyy myös muoto "Hilja Haahti hangella hiljaa hiihti". Esimerkiksi Vauva.fi-sivustolla on kerätty samantapaisia hauskoja sanaleikkejä, kuten "Hilja sanoi Hiljalle hiljaa, niin hiljaa ettei Hilja kuullut kuinka hiljaa Hilja sanoi Hiljalle hiljaa".
Tässä ainakin muutamia lukemisen arvoisia espanjalaisia kirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu: Antonio Muñoz MolinaMilena BusquetsJavier Marias Arturo Perez-ReverteJuan Manuel de PradaAdelaida Garcia MoralesEduardo Mendoza
Vanhin Suomesta löydetty esine on vuonna 1913 löydetty Antrean verkko, ajalta noin 8540 eaa.-https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/kansallismuseon-julkaisuja. Otsikon The Best of the National Museum of Finland allaJääkausi päättyi Suomessa noin 9 000 eaa., minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen. Silloin alkoi Mesoliittinen kivikausi, joka kesti noin 8850–5200 eaa.Varhaiset asuttajat metsästivät ensin hylkeitä ja peuroja, jälkimmäisistä eli Suomessa kaksi lajia, tunturi- ja metsäpeura. Myöhemmin hylkeen- ja hirvenpyynti olivat tärkeimmät metsästyselinkeinot.-Jääkauden jälkeinen asutus; Museovirasto-https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi_Suomessa)-https://www.tiedonportailla.fi/...
Lähisukulainen-termiä ei käytetä virallisissa yhteyksissä. Sen sijaan puhutaan lähiomaisesta. Kelan terminologisen sanaston mukaan "lähiomaisia ovat esimerkiksi puolisot, vanhemmat, isovanhemmat, lapset ja sisarukset sekä adoptiovanhemmat ja -lapset". Siten serkkuja ei lasketa lähiomaisiksi.Lähde: https://sanastot.suomi.fiToisaalta tällä palstalla on aiemmin vastattu kysymykseen serkusten verisukulaisuudesta. Tuolloin lähteenä on ollut Kielitoimiston sanakirja, jonka mukaan verisukulainen on henkilö, joka polveutuu samasta kantavanhemmasta. Vastauksessa kerrotaan, että "verisukulaisiin ei siis lueta sukulaisia avioliiton tai adoption kautta. Koska serkuksilla on samat isovanhemmat, ovat he myös verisukulaisia keskenään."Lähteet: https://...
Hei! Kaarina Laurentin teos Topelius saturunoilijana ei tunne Suolankantaja -nimistä näytelmää. Sellainen löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren Neljäs lukukirjani -teoksesta (WSOY 1954) ja näytelmä perustuu Grimmin satuun.
Terveisin
Marja Ikäläinen
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Lasten- ja nuortenosasto
