Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan (WSOY 2004, 222) huora-sana on germaaninen laina, joka on samaa juurta kuin latinan adjektiivi cārus ('rakas', 'kallis', 'haluttu'). Tutkijat eivät ole onnistuneet määrittämään tarkasti lainan ikää. Suomen kirjakielessä huora-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Suomen sodasta on kirjoitettu useita kirjoja, ja se mitkä niistä ovat sinulle käyttökelpoisia riippuu siitä mihin tarkoitukseen ja kuinka kuinka laajasti tietoa tarvitset.
Perustietoa Suomen sodasta löydät Suomen historian yleisteoksista. Asiaa on mielestäni käsitelty hyvin esim. Pentti Virrankosken kirjassa Suomen historia 1 ( 2001), jonka luvussa Sota joka erotti Suomen ja Ruotsin kerrotaan lyhyesti sekä sodan kulusta että kansan mielialoista. – Hannele Wirilanderin kirjoittamassa Mikkelin Pitäjän historiassa (1982) sotatapahtumia tarkastellaan eteläsavolaisten näkökulmasta, ja kirjassa on myös luku Savon prikaatin historiasta. – Myös Seppo Saurin teoksesta Suomalaisten suuret taistelut (1993) selviävät Suomen sodan vaiheet.
Jos...
Johan (Jean) Julius Christian Sibeliuksen tuotanto käsittää n. 550 teosta. Merkittävä osa Sibeliuksen tuotannosta on kirjoitettu orkestereille, mutta Sibelius tunnetaan myös pienimuotoisempien teosten säveltäjänä.
Suurelle yleisölle todennäköisesti tutuinpia Sibeliuksen teoksista ovat Finlandia op. 26 (1899)sekä viulukonsertto d op. 47.
Internetistä löytyy monta hyvää linkkiä Sibeliuksesta ja hänen tuotannostaan . Tässä muutama: http://www.jeansibelius.net/elamakertaetu.cgi
http://www.abo.fi/fak/hf/musik/Sibelius/FI/
http://www.sibelius.fi/
Näiden sähköisten linkkien lisäksi kannattaa ehdottomasti tutustua seuraavaan teokseen: Otavan iso musiikkitietosanakirja osa 5 (ISBN 951-1-05295-0)
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hytönen viittaa sääskeen, itikkaan. Viime vuosisadalla sukunimen Hytönen esiintymisaluetta on ollut Keski-Suomi ja Savo. Hytönen sukunimen eri muotoja on ollut Hytöinen, Hyttöinen, Hyttyinen, Hyttinen.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (1992)
Kaupunginkirjaston kokoemista löytyvät mm. seuraavat teokset: Sharpe, Simon: SAP R/3. 1998, Mäkelä, Pekka: Projektijohtaminen - toiminnanohjaus verkostotaloudessa. 1995.
Kokeile myös näitä nettiosoitteita:
http://www.sap.com
http://www.sap.com/finland/company/index.htm
http://www.icl.fi/toiminnanohjaus/erp.htm.
Kirjastossa käydessäsi voit myös pyytää artikkelihakua aiheesta. Kauppakorkeakoulun kirjastossa aiheesta löytyy tietysti enemmän.
Televisiosarja, jonka ohjasi Kaarlo Hiltunen ja jonka pääosaa näytteli Lauri Leino valmistui 1971. Kajaanin kirjastosta osasivat vastata, että kuvaukset on tehty Kuhmossa, Lentualla ja monessa muussa paikassa Kuhmossa.
Irjala oli ollut rälssitilana vapautettu maaverosta kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelusta vastaan. Käytettävissä olevista kartanokirjoista eikä verkosta löytynyt vastausta kysymykseen miksi kartanoa kutsuttiin kasarmiksi. Voisikohan nimitys juontaa jurensa rälssiajoilta? Kirjastoissa on jonkin verran kartanokirjoja, joita kannattaa tiedustella niistä etenkin jos niiden tietoja ei ole aineistoluettelossa. Esim. teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat (1939)on Irjalan kartanosta kirjoitettu sivulla 192. Kirjaan voi tutustua mm. Sellon kirjastossa Leppävaarassa ja sen sivuista voi ottaa valokopioita.
"Fingerporillinen" eli sormustimellisen verran ei ole aivan täsmällinen mittayksikkö, koska sormustimia on eri kokoa (oman isoäitini ompelulaatikossa oli ainakin kahta eri kokoa) aivan kuten neulan käyttäjillä on erikokoisia sormia. Oma kuparista tehty, miehen pikkusormeen juuri ja juuri mahtuva sormustimeni on 20 milliä mitkä ja halkaisija on 10-15 milliä (suuaukko on hiukan soikea). Mittalusikalla ja vedellä tekemäni mittauksen perusteella tällä sormustimella mitattuna "fingerporillinen" on noin 5 millilitraa eli teelusikallinen, ei siis kovinkaan paljon.
Historiasta voi löytyä hyvinkin täsmällisiä vastineita käsitteelle, koska sitä lienee käytetty viinan anniskelussa vakavammassakin mielessä. Mutta yleisessä puheenparressa "...
Kiitos ja kiitoksia tarkoittavat samaa ja niillä on siis sama alkuperä.
Kiitos on sanan yksikkömuoto, kiitoksia taas monikko. Kielitoimiston sanakirja
Janne Saarikivi pohtii tutkielmassaan sivulla 276 sanan Kiitos etymologiaa. https://edition.fi/suomalaisugrilainenseura/catalog/view/11/1/130-1
Voisiko kyseessä olla Aulikki Oksasen teos Isosisko ja pikkuveli. Toinen mahdollinen teos voisi olla Barbro Lindgrenin Isosisko ja pikkuveli maailmalla. Teoksesta Grimmin satukirja (ISBN 951-0-09286-X) löytyy satu nimeltä Pikku veli ja Pikku sisar. Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta: http://www.helmet.fi
Kyllä kyseessä on Kultainen aapinen, jonka tekijät ovat Martti Haavio, Aale Tynni ja A. Hinkkanen. Kuvituksen on tehnyt Maija Karma. Siitä löytyy kuudes painos, jonka takakanteen on kirjoitettu tuo teksti Kotien suosituin aapinen 6. painos - 300. tuhat. Kustantaja on WSOY ja ISBN-numero 951-0-06409-2. Kirjaa löytyy useasta yleisestä kirjastosta, jos haluat sen lainaan.
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska elokuvien oikeuksien haltijat päättävät itsenäisesti siitä, tehdäänkö elokuvasta DVD- tai BD-versio vuokra- ja myyntimarkkinoille. Nyrkkisääntö näyttää olevan, että julkaisua kannattaa odottaa vasta sen jälkeen, kun elokuva poistuu teattereista, sillä oikeudenhaltijat eivät halua myynnin vähentävän teatterikäyntien määrää. Aikaisemmin myynti-DVD:tä joutui odottamaan vielä pitempään, kun myös vuokramarkkinat haluttiin hyödyntää ennen myyntiä. Nykyään vuokraus on niin vähäistä, ettei tätä viivettä yleensä enää ole.
Suosituimmat elokuvat tulevat siis yksityismyyntiin myöhemmin kuin sellaiset elokuvat, jotka poistuvat teatterilevityksestä ripeästi. Kysymyksessä mainitun elokuvan kohdalla...
Kappale Lazzarella (Säv. Domenico Modugno) sisältyy nuottikokoelmiin, jotka löytyvät myös Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta:
Hitit : iskelmän 50-luku
Suosittuja ikivihreitä 2.
Näihin sisältyvät sanat ja sointumerkit.
Suomen kirjallisuus VI sisältää kahdeksansivuisen luvun Lauri Viidasta ja hänen tuotannostaan.Mukana on lyhyt arvio runosta Luominen. WSOY:n julkaisemassa Viidan Koottujen runojen (ens. painos 1966, 10. 1999) alussa on pitkä Marjukka Kaasalaisen artikkeli Lauri Viita runoilijana. Kannattaa tutustua myös Viidan puolison Aila Meriluodon teokseen Lauri Viita - legenda jo eläessään (WSOY 1974).
Pentti Lempiäisen teoksessa Suuri etunimikirja sanotaan Ronin olevan lyhentymä Hieronymuksen rinnakkaismuodosta Jeronimus. Lisäksi Roni voi olla Ronaldin ja sen muunnosten kutsumamuoto.Suomen almanakassa Roni on samana päivänä, jona ruotsinkielisessä almanakassa oli ennestään nimi Ronald. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Ronin nimeen Sofronios.Nimillä ei kuitenkaan ole sisällöllistä tai historiallista yhteyttä.
Veli Nurmisen teoksessa
Kallion kirkko. - Kirjaneliö, 1977
ei seinämaalauksista juurikaan löydy tietoa. Kirjasen lopussa on kuitenkin luettelo 'Kirkon rakentajista', jossa mainitaan koristemaalari Carl Slotten nimi. Carl Slotten (1878-1946) helsinkiläinen liike 'Carl Slotte Stuccattur & Måleriaffär' oli arkkitehti Lars Sonckin luottoyhteistyökumppani ja oli hieman varhemmin osallistunut myös Tampereen tuomiokirkon maalaus- ja koristelurakkaan. Tammisaarelaissyntyinen Slotte oli alkuaan työskennellyt Vuorion maalariliikkeessä. Myöhemmin hän oli täydentänyt taitojaan opiskelemalla Ruotsissa ja Italiassa ja oli koristetaiteen menetelmien johtava tuntija maassamme. Vuonna 1907 hän oli ilmoittanut hallitsevansa mm. seuraavat menetelmät:...
Kun korona-rajoitukset taas hellittävät, voit tuoda Aku ankkoja kirjastojen kierrätyskärryihin ja -hyllyihin. Tällä hetkellä kierrätyskirjat on siirretty useimmissa kirjastoissa pois näkösältä, koska asioinnin turvavälejä ei voida pitää hyllyä tutkiessa.
Sanja on alkuperältään epäselvä naisennimi. Sen mallina ovat voineet toimia rakenteeltaan samanlaiset nimet, kuten Anja, Senja, Sonja tai Tanja. Kyseessä voi olla myös muunnos nimestä Sanna tai Sandra. Lisäksi alkuperäksi on tarjottu slaavilaisia sanja- ja senja-loppuisia nimiä. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Sanja on yhdistetty Aleksandraan. Ensimmäiset Sanjat nimettiin 1920-luvulla.
Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Ihan tuollaista lorua emme onnistuneet löytämään. Kirsi Kunnaksella on runo nimeltä Mursu, Marsu ja mersu, joka alkaa näin:
"Mursu ja Marsu lähtivät mersulla
jonnekin huvittelemaan."
Afrikan rallista siinä ei kylläkään puhuta mitään. Voisiko se kuitenkin olla etsimänne? Runo löytyy Kunnaksen kirjoista Tapahtui Tiitiäisen maassa ja Tiitiäisen tuluskukkaro.
Filosofian lisensiaatti on englanniksi Licentiate of Philosophy ja lyhenne Lic.Phil. Tieto löytyi Translatumin sivulta: http://www.translatum.fi/index.php?id=36 . Mistään suomalaisesta lähteestä en löytänyt luetteloa yliopistotutkinnoista ja niistä käytetyistä englanninkielisistä lyhenteistä. Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden tiedekunnan tutkinnot on käännetty englanniksi ja heidän sivullaan käytetään samaa lyhennettä(Lic.Phil.)Lyhenteitä on käytetty myös muodoissa ilman pisteitä LicPhil tai L.Phil tai LPhil joissakin lähteissä.
Wikipedian sivulla on käytetty myös lyhenteitä Ph.L tai PhL filosofian lisensiaatin oppiarvosta (Licentiate of Philosophy)http://en.wikipedia.org/wiki/Graduate_degree . Ovatko ne sitten enemmän...
