Kysyit 90-luvulla lukemastasi kirjasta, jossa papan hattu joutuu hukkaan ja etsinnässä on monia vaiheita. Kirja kuulostaa ruotsalaisen Sven Nordqvistin Hattjakten-kirjalta, joka on ilmestynyt alkukielellä vuonna 1987 ja suomeksi 1989. Suomeksi kirja on ilmestynyt nimillä Hatun jäljillä ja Hattujahti.
Kirjassa vaarilla on hattu, jota hän ei ota koskaan päästään. Paitsi nukkuessaan. Eräänä aamuna herätessään vaari ei kuitenkaan löydä hattuaan mistään! Edes Salama-koira ei ole huomannut mitään. Vaarin ei auta muu kuin lähteä hattujahtiin ja siitä alkaakin melkoinen seikkailu. Hattujahti on humoristinen ja vauhdikas tarina.
Ei löydy tietoa kyseisestä sanasta painetuista suomenkielen sanakirjoista.Voitte tiedustella sanan aluperästä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämältä sana-palvelulta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta
Maakuntatunnuksia on valittu eri tavoin ja pitkällä aikavälillä (1980-luvulta 2010-luvulle). Esimerkiksi Uudenmaan liiton sivuilla, sanotaan että Uudenmaan maakuntatunnukset on valittu äänestämällä. Myös kaikki maakuntajärvet on äänestetty vuonna 2011. Valinnan on voinut tehdä myös mm. asiantuntijaraati tai maakuntahallitus. Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntaeläimen (valkohäntäkauris) on valinnut Maakuntahallitus. Maakuntakukat puolestaan nimesi vuonna 1982 Suomen Kotien Kukkasrahaston ja Suomalaisuuden liiton asettama maakuntakukkatoimikunta. Linnut on valinnut Lintuntieteellisten yhdistysten liitto (LYL, nykyinen BirdLife Suomi) vuonna 1985 yleisöäänestyksen perusteella. Mitään yhtenäistä tapaa tai valitsijatahoa ei siis ole ollut. ...
Aluksi suosittelisin Tapani Baggen kolmiosaista Kaisa-sarjaa. Kirjat ovat helppolukuisia. Kirjoista on julkaistu myös yhteisnide. Kirjoissa reipas Kaisa-tyttö elää isänsä kanssa kahdestaan, mutta hänellä on ystäviä, joiden kanssa voi puuhata monenlaista. Kirjat ovat ilmestyneet alunperin 200-luvun alussa. Yhteisnide on vuodelta 2014. Helmet-viite :https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2155521?sid=4774718798Kirjastotätinä suosittelisin mielelläni myös kuvakirjaa Kirjasto-Kaisa . Tämä on käännöskirja, joka kertoo ahkerasta lukijasta. Kirjan teksti on Gillian Shields, kuvitus Francesca Chessa, suomennos Terhi Leskinen.
Veljelä sijaitsi Laatokan Karjalassa, "suuren, kauniin Jänisjärven rannalla Ruskealan pitäjässä", Kirkkolahden kylässä. "Talo, jossa lähes 15 ha maata, siitä 4 viljeltyä, loput metsää. Tuparakennus, jossa tupa ja kaksi kamaria, kivinavetta viidelle lehmälle, aittarakennus, sauna, –– ." Talo siirtyi Wreden omistukseen kesäkuussa 1914. (Ester Ståhlberg, Mathilda Wreden testamentti)Våra kvinnor -lehdessä lokakuussa 1925 julkaistun artikkelin Med Mathilda Wrede till Karelen mukaan Matkaselän rautatieasemalta oli 2,5 peninkulman matka Veljelään (" -- vi nådde Matkaselkä, där vi skulle stiga av för att med häst fortsätta den 2,5 mil långa vägen till Veljelä").Ewa Reinius, Med Mathilda Wrede till Karelen | 28.10.1925 Våra Kvinnor no 20 -...
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Houre kokoelmasta Paljain jaloin (1929).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Paljain jaloin -kokoelmasta (s. 21).https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100644/Paljain_jaloin_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=yRuno sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen valikoimaan Runoja (1932).https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdfUuno Kailaan Paljain jaloin (1928) HelmetissäUuno Kailaan Paljain jaloin (2005) Helmetissä
Radioaseman rakentaminen alkoi huhtikuussa 1941. Sähkön muuntoasema valmistui ja kytkettiin Imatran Voiman linjaan 25.1. 1942. Aseman rakennukset valmistuivat kesällä 1942. Maston pystytys tapahtui kolmen viikon aikana kesällä 1943. Pellesmäen AM-yleisradioasema aloitti koelaähetykset 25.9. 1943. Asema valmistui lopullisesti 5.12. 1943.Yleisradiotoiminta Pellesmäellä päättyi 1.2.1980, jolloin AM-asema lähetti viimeisen lähetyksensä. Lähde: Savut mastojen ympärillä. Totta ja tarua Kurkimäen, Pellesmäen, Sotkaniemen ja Vehmasmäen kyliltä. Vehmasmäen Nuorisoseura r.y. 1996
Kysymykseen on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksen löydät täältä:Keitä romanialaisia kirjailijoita, paitsi Z.Stancu? on käânnetty suomeksi?
Georges Simenon kirjoissa komisario Maigret´n Louise-rouva tarjoilee miehelleen ranskalaisen keittiön parhaita paloja. Rex Stoutin kirjassa kirjassa Liian monta kokkia (1972) Nero Wolfen paljastaa muutaman ruokaohjeen, joilla on leuhkinut jo pitkään.Monissa uudemmissa dekkareissa on myös ruoka keskeisessä roolissa. Dekkarigulinaristi on esimerkiksi Donna Leonin kirjojen Guido Brunetti. Kirjojen pohjalta on koottu keittokirja ”Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettiin tapaan”. Samoin Outi Pakkasen dekkareiden Anna Laine on tunnettu ruoanlaittaja. Hänen ruokajutuistaan on myös julkaistu reseptikirja. Dekkareita, joissa on ruokaohjeita voi hakea Kirjasammon avulla. https://www.kirjasampo.fi/
Kielitoimiston ohjepankissa on käsitelty laajasti omistusliitteen käyttöä erilaisissa tapauksissa. Ohjeessa todetaan näin: "Tavallisesti omistusliite ei voi viitata passiivimuotoisen verbin (kuten syödään) persoonaan ’joku’. Siksi sellaiset lauseet kuin 'Huoneessa syödään eväitään' eivät ole selviä. Kuitenkin olotilaa kuvaavissa huolissaan-, pahoillaan-tyyppisissä ilmauksissa omistusliite on passiivilauseissakin mahdollinen." Esimerkkeinä on annettu mm. lauseet "Tullissa ollaan huolissaan lisääntyneestä lääkkeiden nettitilaamisesta. ~ Tullissa ollaan huolestuneita. ~ Tulli on huolissaan." Näin ollen antamasi esimerkkilauseesi "Kiinassa ollaan huolissaan" on mahdollinen.Toinen lauseesi "Onnistuakseen tarvitaan lisää henkilökuntaa"...
Heli Laaksonen olisi hyvinkin voinut esittää tällaisen ajatuksen, ehkä muodossa "mailma o kauhia kauhistelemattaki". Tutkin kirjastomme hyllyssä olevat Heli Laaksosen teokset: Aapine, Aurinko. Porkkana. Vesi., Luonnos ja Maapuupäiv, mutta ainakaan niissä ei kysymääsi lausetta ollut. Kyseisiä teoksia ja muita Heli Laaksosen runokirjoja voit varata Helmet-kirjastoista, tässä on linkki teoslistaan heli laaksonen runot | Hakutulokset | helmet.fiJospa joku palstamme lukija tunnistaa, mistä runosta on kyse?
Runo "Let them" on Cassie Phillipsin kirjoittama ja julkaistu alun perin sosiaalisessa mediassa. Runoa on levitetty laajasti, ja monissa yhteyksissä sen tekijätiedot on jätetty pois. Lähteet:Just Let Them. A comforting poem by Cassie Phillips | by Ina | MediumArmy wife claims Mel Robbins stole her idea 'Let them' bookCassie Phillips (@cassie.phillips.letthem) • Instagram-kuvat ja -videot
En onnistunut löytämään varmaa tietoa Degaliin merkityksestä. Arvelen sen kuitenkin viittaavan Dhigaliin, joka on rokkarin suussa muuntunut hieman toisenlaiseen, mutta äänteellisesti samankaltaiseen muotoon. Dhigali on saari ja paratiisimainen lomakohde Malediivien Raa Atollilla. Kappaleessa mainitaan myös muita kaukokohteita, kuten Pariisi, New York ja Nairobi. Tulkintani mukaan Digaliin lähtemisessä on siis kyse polttavasta kaukokaipuusta, jonka tyydyttämiseksi "rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".Sanojen "Degaliin" ja "rahoihin" välissä oleva tauko on kappaleessa todella lyhyt, mikä synnyttää helposti mielikuvan Degaliin rahoista. Siihen tulisi kuitenkin ajatella pilkku: "Degaliin, rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281…
Helsingin kaupunginkirjastolla on asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä useita artikkelitietokantoja. Aleksista löytyy viitteitä 12 sanomalehdestä (mm. Ilkasta) ja yli 200 aikakauslehdestä, Arto-tietokannassa on hivenen tieteellisempiä artikkeliviitteitä yli 700 lehdestä. Osa viitteistä on kokonaisina teksteinä suoraan ruudulta luettavissa. Ebscossa on englanninkielisiä lehtiartikkeleita. Ruotsinkielisiä artikkeleita voi etsiä Artikelsök- ja Mediearkivet-tietokannoista. Näitä tietokantoja voit käyttää kirjastojen työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Lisäksi henkilökunnan käytössä on Helsingin Sanomien arkisto. Oikea-aiheiset artikkelit löydät kirjoittamalla esim. hakemasi henkilön nimen hakuruutuun. Kysy virkailijoilta...
Sinun pitäisi ilmeisesti löytää tietoa lapsiperheiden lukuharrastuksesta 1800-1900-luvuilla? Netistä en löytänyt näin erikoista tietoa, enkä usko sieltä tällaista tutkimusta löytyvänkään. Aihe on myös aika vaikea koulutehtäväksi, joten olisiko mahdollista, että oppikirjoistasi löytyisi tietoa tällaisesta aiheesta? Tämän tyyppistä erikoistietoa pitäisi melkein etsiä yliopiston kirjastosta, ja kysellä neuvoa ehkä kirjallisuustieteen laitokselta. Vai tarkoitatko ehkä jotain muuta kirjoittaessasi "kirjallisuuden merkeissä"? Ongelmasi on tässä mittakaavassa melko vaikea selvitettävä näin Internetin kautta ilman tarkennuksia, joten minusta sinulle olisi kaikkein hyödyllisintä mennä lähikirjastoosi ja keskustella siellä kirjastonhoitajan kanssa...
