Soluista ja tulehduksista löytyy kattavaa tietoa Solunetti-sivustolta, http://www.solunetti.fi/fi/patologia/tulehdus/. Sieltä ilmenee, että soluissa tapahtuu monentyyppisiä muutoksia tulehduksen aikana. Itse solun painosta ei puhuta, mutta jos esim. solu turpoaa ja siihen virtaa enemmän verta, voisi olettaa, että se painaisi enemmän. Ehdota, että kysyt asiaa joko lääkäriltä tai jonkun yliopiston lääketieteen laitokselta. Tässä on yksi kysymyspalvelu https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/osallistu/asiantuntijat-vastaavat
Kirjassa Helsinki: historiallinen kaupunkikartasto kerrotaan, että Helsingin torikaupasta on olemassa tarkkoja tietoja 1700-luvulta alkaen. Silakkamarkkinoiden perustamisen aikoina torimyyntiä harjoitettiin nykyisen Senaatintorin paikalla sijainneella Suurtorilla. Torikauppa siirrettiin Suurtorilta nykyiselle Kauppatorille 1810-luvulla.
Lähde:
Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto / toim. Marjatta Hietala, Martti Helminen, Merja Lahtinen (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009)
Hei!
Oregonin yliopiston professorin Jay Nollerin mukaan on mahdollista, että ruumiin sisään jäänyt siemen itää kasviksi. Tässä jutussa puhutaan ennen kaikkea viikunoista https://www.livescience.com/63667-fig-tree-grows-from-corpse. Toisaalta myös oliivin käsittelyt vaikuttavat sen itävyyteen https://www.ksml.fi/tanaan/10-niksi%C3%A4-Viherkasveja-hedelmien-siemenist%C3%A4/169456. On siis mahdollista, mutta ei todennäköistä, että säilötty oliivi itäisi ruumiin sisällä puuksi.
Sopiva kirja voisi olla tämä: Milloin? : oikealla hetkellä toimimisen taito / Daniel H. Pink. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista. Tosin ei ihan samantien, koska kirjaan on tällä hetkellä yli kolmesataa varausta, eli ajoituksessa on vielä parannettavaa.
"Joka kerta kun tartumme siihen totuuteen, että me olemme Jumalan rakkaita lapsia, elämämme laajenee ja syvenee." Näin alkaa 11. luvun (Keitä me olemme) osio Ei kellonajan uhreja Henry J. M. Nouwenin kirjassa Tässä ja nyt : pyhän kosketus arjessa (Kirjapaja, 1995) Taisto Niemisen suomentamana (s. 155).
Kirkes-kirjastojen lainaaja voi tehdä osoitteenmuutoksen ja nimen muutoksen paikan päällä kirjastossa. Vain sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron voit vaihtaa itse verkkokirjaston Oma tiedot –osiossa.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#asiakasmuutos
Stieg Larssonin Millennium-trilogia jatkuu David Lagercrantzin kirjoittamana. Larssonin perikunta ja kustannusyhtiö Norstedt valitsivat Lagercrantzin kirjoittamaan jatkoa suositulle trilogialle. Osat 4-6 ovat nimeltään Se mikä ei tapa, Tyttö joka etsi varjoaan ja Tyttö joka eli kahdesti.
Pohjoismaiselle dekkarille on tyypillistä erilaisten yhteiskunnallisten aiheiden käsittely rikostutkinnan rinnalla. Kirjoittajia on paljon, tässä muutama kollegan suosittelema: Henning Mankell, Leif GW Persson, Jens Lapidus.
Jännitävää luettavaa voi etsiä lisää Suomen dekkariseuran sivuilta. Sieltä löytyy linkkejä mm. jännityskirjallisuutta käsitteleviin kirjallisuusblogeihin http://dekkariseura.fi/. Myös Dekkarinetistä voi etsiä lisää...
Helmet-kirjastojen musiikkikokoelmasta löytyy useita levytyksiä ja nuotinnoksia kaikista teoksista. Voit selata näitä linkeistä. Kun löydät haluamasi version, paina varaus, kirjaudu sisään ja valitse kirjasto, josta haluat noutaa varauksesi.
Fantasie impromptu: https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/tImpromptut%2C+piano%2C+op66%2C+cis-molli+%2F+Chopin%2C+Fr{u00E9}d{u00E9}ric/timpromptut+piano+op66+cis+molli/1%2C12%2C96%2CB/exact&FF=timpromptut+piano+op66+cis+molli+chopin+frederic&1%2C77%2C
The Lark: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28zavoronok%29%20a%3A…
Kimalaisen lento: https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/tSkazka+o+Tsare+Saltane.+Poljot+{u0161}melja+%2F+Rimski-Korsakov%2C+...
Voisiko kyseessä olla Taisto Ahlgrenin tunnetuksi tekemä "Elon polkuja", jonka ensimmäinen säkeistö päättyy sanoihin "onnen aikaa en takaisin saa". Laulun sanoitukset ovat Pirkko Ahlgrenin käsialaa.
Näyttää siltä, ettei "Kuohujen kuninkaasta" ole julkaistu virallista nuotinnosta eikä epävirallisia soittoapuja löydy netistä. Ehkä kappaleen tekijät voivat auttaa.
Soivan Siilin kotisivu: http://www.soivasiili.fi
Ruotsalaisia on varmasti yhtä monenlaisia kuin kaikkien muidenkin maiden kansalaisia, mutta ainakin Ylen oppiminen -sivustolta löytyy tietoa ruotsalaisuudesta, johon kuuluu runsaasti juhlapyhiä ja ruokaperinteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/02/abbaa-ja-anjovista-ruotsalaisi…
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kyllä myös Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? -niminen sarja, joissa käsitellään suomalaisten stereotypioita ruotsalaisista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/03/allottavan-onnellisia-diskutee…;
Sansibarin suosituinta omasta kulttuuriperinnöstä kumpuavaa musiikkia on taarab. Se syntyi jo 1800-luvulla kun saarelle päätyneet turkkilaiset muusikot alkoivat imeä vaikutteita paikkallisista rytmeistä. Myöhemmin siihen antoivat vaikutteita myös intialainen musiikki ja elokuvamusiikki.
Taarabin legendaarisin esiintyjä oli laulaja Siti binti Saad, joka eli ja vaikutti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tyylin moderneja edustajia ovat mm. Culture Musical Club, Ikhwani Safaa Musical Club, East African Melody ja Zanzibar Stars Modern Taarab, Musiikkinäytteitä löytyy runsaasti verkosta.
Sansibarin musiikista on julkaistu laadukas moniosainen sarja Zanzibara, jonka osia löytyy mm. Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/...
Heikki Ojan Aikakirja 2013 -teoksen mukaan Yhdysvalloissa pidettiin vuonna 1872 kokous, jossa amerikkalaiset sopivat neljän aikavyöhykkeen käyttöönotosta. Vuonna 1884 pidettiin Yhdysvalloissa kansainvälinen kokous, jossa sovittiin nykyisistä aikavyöhykkeistä muissakin maissa. Koko maapallon pinta jaettiin pituuspiireillä kahteenkymmeneenneljään vyöhykkeeseen. Lisää aikavyöhykkeiden käyttöönotosta voi lukea Aikakirjan verkkoversiosta:
http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja3.68-109.pdf
Helsingin kaupunginkirjastolla on asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä useita artikkelitietokantoja. Aleksista löytyy viitteitä 12 sanomalehdestä (mm. Ilkasta) ja yli 200 aikakauslehdestä, Arto-tietokannassa on hivenen tieteellisempiä artikkeliviitteitä yli 700 lehdestä. Osa viitteistä on kokonaisina teksteinä suoraan ruudulta luettavissa. Ebscossa on englanninkielisiä lehtiartikkeleita. Ruotsinkielisiä artikkeleita voi etsiä Artikelsök- ja Mediearkivet-tietokannoista. Näitä tietokantoja voit käyttää kirjastojen työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Lisäksi henkilökunnan käytössä on Helsingin Sanomien arkisto. Oikea-aiheiset artikkelit löydät kirjoittamalla esim. hakemasi henkilön nimen hakuruutuun. Kysy virkailijoilta...
Sinun pitäisi ilmeisesti löytää tietoa lapsiperheiden lukuharrastuksesta 1800-1900-luvuilla? Netistä en löytänyt näin erikoista tietoa, enkä usko sieltä tällaista tutkimusta löytyvänkään. Aihe on myös aika vaikea koulutehtäväksi, joten olisiko mahdollista, että oppikirjoistasi löytyisi tietoa tällaisesta aiheesta? Tämän tyyppistä erikoistietoa pitäisi melkein etsiä yliopiston kirjastosta, ja kysellä neuvoa ehkä kirjallisuustieteen laitokselta. Vai tarkoitatko ehkä jotain muuta kirjoittaessasi "kirjallisuuden merkeissä"? Ongelmasi on tässä mittakaavassa melko vaikea selvitettävä näin Internetin kautta ilman tarkennuksia, joten minusta sinulle olisi kaikkein hyödyllisintä mennä lähikirjastoosi ja keskustella siellä kirjastonhoitajan kanssa...
