Kuusamon kaupunginkirjastossa on luettavissa kaikki Koillissanomat sekä sidottuina vuosikertoina että mikrofilmeinä vuodesta 1950 nykypäivään. Painetuista lehdistä puuttuvat vuodet 1952, 1953, 1954 sekä 1956.
Lehtiä säilytetään varastossa, mutta ne ovat tilattavissa lukusalilainaksi asiakaspalvelusta.
Fono.fi -äänitetietokannan http://www.fono.fi/ mukaan Tuulikki Elorannan esittämän kappaleen nimi on Aamuun käy sydän hämillään. Säveltäjä nimeämätön, sovitus Jani Uhleniuksen ja sanoitus Jarkko Laineen. Tuulikki Elorannan esitys on ilmestynyt alunperin Love Recordsin singlen a-puolena 1971 (Love LRS 1070), jonka b-puolena on Merimiehet, nainen, tuska
Tulossa olevat elämäkerrat, joita ei vielä ole tilattu kirjastoihin eikä niitä löydy kirjaston kokoelmista, löydät parhaiten eri kustantajien sivuja selailemalla. Myös esimerkiksi Booky.fi -sivun kautta voi selailla tulossa olevia elämäkertoja Henkilö ja sukuhistoria (booky.fi)
Aivan kaikkia kysymyksessä mainittuja elementtejä vastaavaa kirjaa ei valitettavasti vastaani tullut. Tutkimistani lähimmäs osunee Nina Peuran Yöpakkasia (Mäkelä, 2014). Siinä on päähenkilönä historianopettajan sijaiseksi perinteikkääseen kaupunkikouluun tuleva Hanna, ja kirja päättyy kevätjuhlapäivään. Ikea-huonekaluja en kirjasta kuitenkaan löytänyt: Hanna asuu kalustettuna vuokratussa huoneistossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1945956
Hei,
valitettavasti en löytänyt näiden runojen tekijää tai nimeä. Kävin läpi Helena Anhavan runoteoksia, jotka käsiini sain, mutta siellä ei ollut kyseisiä runoja.
Eeva Kilpikin noista tulee mieleen. Hänellä on paljon äitiin ja äitiyteen liittyviä runoja. Eeva Kilven kootuissa runoissa Perhonen ylittää tien ei kuitenkaan runoja löytynyt.
Kyseessä on P. Mustapään eli Martti Haavion kirjoittama ja Akseli Einolan kuvittama runokuvakirja Pekka Peloton. Kirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1935 ja siitä otettiin uusintapainos vuonna 1951.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Annille kävi hyvin, sillä Pekka pelasti hänet suden suusta. Näin kerrotaan myös artikkelissa, jossa kirjaa mainostettiin Sirkka-lehden numerossa 1/1936, sivulla 15. Voit lukea mainoksen Kansalliskirjaston digitoimasta Sirkka-lehden numerosta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/971194?term=Pekka%2…
HelMet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole lainkaan. Pääkaupunkiseudulla teosta on ...
Betoni on yleensä huokoista, mutta siinä voi olla ei-huokoista tiivistysainetta tai betonissa on voi olla (yksi) sileä puoli, joka on hyvin hiottu ja kiillotettu. Sisätiloissa betonissa saattaa säilyä piileviä sormenjälkiä rajattomasti (kuten paperissa).
Ilmeisesti sormenjälkien ottoa voi siis kokeilla, mutta niiden saaminen riippuu yllä mainituista betonin erityisominaisuuksista ja/tai olosuhteista (ulkona/sisällä).
https://findanyanswer.com/can-you-get-fingerprints-off-concrete
https://cementanswers.com/can-you-get-fingerprints-off-concrete/
Kirjasto ei pysty antamaan arviota kirjojen arvosta, suosittelemme kääntymään antikvariaattien puoleen arvon määrittelemisessä. Antikvaari.fi-sivustolta voi saada jonkinlaista aavistusta siitä, missä hinnoissa kirjat mahdollisesti liikkuvat. Panusta on sivustolla kaupan useita eri painoksia, kuten vaikkapa seuraavat kolme:
https://www.antikvaari.fi/k/aho-juhani/panu-kuvauksia-kristinuskon-ja-p…
https://www.antikvaari.fi/k/aho-juhani/panu-kuvauksia-kristinuskon-ja-p…
https://www.antikvaari.fi/k/aho-juhani/panu/0025b9fcdf7e793858dff3a9
Helmet-kortin saaminen ei edellytä sitä, että asuu pääkaupunkiseudulla. Voit siis saada Helmet-kortin, mutta asiakkaaksi rekisteröityminen edellyttää sitä, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä. Kirjastokortin ja tunnusluvun saat ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Pelkästään näillä tiedoilla ei ole mahdollista päätellä missä "jumi" on. Parhaiten asia selviää, jos soitat kirjastoon, annat kirjastokorttisi numeron ja kerrot mistä varauksesta on kyse. Henkilökunta voi silloin tarkastaa varauksesi tilanteen ja selvittää sen sinulle.
Kyseessä on jätemylly. Sen aukko on tiskialtaassa. Myllyn tarkoitus on jauhaa ruuantähteet niin pieneksi, että ne voidaan huuhtoa viemäristä alas. Jätemylly on Yhdysvalloissa tavallinen, muualla maailmassa harvinainen. Onko siinä sitten järkeä? On oikeasti vaikeaa laskea sen käytön kaikkia seurauksia jätehuollon, kasvihuonekaasujen muodostumisen tai muun ympäristönsuojelun kannalta. Tarkemmin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4temylly
Voisiko teos olla näiden Kirjasammon kirjojen joukossa, joiden tapahtumapaikkana on Dresden: Roul Tunley: Pako Dresdenistä, Mňačko, Ladislav; Dresdenin yö? Kurt Vonnegutin Teurastamo 5, joka kuvaa pommituksia, on ollut kouluissa lukemistona.
Se voisi olla muistelmateos, esimerkiksi Victor Klemprerin päiväkirjat on käännetty suomeksikin: Haluan todistaa : päiväkirjat 1933-1945 / Klemperer, Victor, kirjoittaja ; Kinnunen, Matti, kääntäjä, 2001.
Netistä löytyi muutama tuore vertailu virvoitusjuomayhtiöistä liikevaihdon mukaan:
Zippia.com: The 15 Largest Soda Brands in The World
BizVibe.com: The Current State of the Top 10 Soft Drink Companies in 2022
Tilastopalvelu Statistasta löytyy paljon erilaisia virvoitusjuomateollisuuteen liittyviä vertailuja, mutta suurin osa on valitettavasti maksumuurin takana.
Francisco Umbralin kirjoittama Lorca, kirottu runoilija (Lorca, poeta maldito, suom. Tarja Roinila ja Terhi Suutarinen, 2005) on ainoa suomennettu Federico Carcía Lorcan elämäkerta.
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden Outi-kirjastoissa.
https://outi.finna.fi/Record/outi.702920
Voit tallentaa teoksia muistilistoille myöhempää lainausta varten. Tässä ohjeet muistilistalle tallentamiseen:
Kirjaudu Omiin tietoihisi. Etsi haluamasi teokset ja tallenna ne koriin. Napsauta painiketta Näytä korin sisältö. Avaa pudotusvalikko [Valitse lista], valitse sopiva vaihtoehto ja napsauta painiketta Tallenna muistilistaan. Jos valitset vaihtoehdon Luo uusi lista, anna listalle nimi ja kuvaus ja napsauta painiketta Jatka.
Voit tallentaa teoksia muistilistaan myös suoraan hakutuloslistoista. Merkitse rasti(t) sivun vasemmassa laidassa oleviin ruutuihin, valitse pudotusvalikosta haluamasi muistilista ja napsauta painiketta Tallenna muistilistaan.
Voit tarkastella muistilistojasi kirjautumalla Omiin tietoihisi ja napsauttamalla...
Tilastokeskuksen Kuluttajahintatilastosta löytyy hintojen tuotetietoja vuodelta 1990. Siinä on ruokatarvikkeiden hintoja, mutta palvelut-kohdassa lounaisiin verrattavia hintoja ei muita kuin hot dog 9,04mk, sämpylä 10,32mk ja kahvi 4,24mk kuppi.
Hotelli- ja ravintolamuseossa on ruokalistoja, mutta heidän sivuillaan ei ole näkyvissä sellaisia listoja, joissa olisi hintoja. Museolla on tietopalvelu.
Finna.fi:stä etsimällä haulla ruokalistat ja aikarajaus 1985-1995 löytyy mm. kuva lounasravintolan listasta vuodelta 1990. Siinä on hinnatkin: kanakori ja lohkoperunat 36 markkaa, Holsteininleike ja ranskalaiset 51 markkaa, välikyljys ja kermaperunat 61 markkaa.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa Rovaniemellä asui 71–76-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 819 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/ae6ae864-12d4-437e-86a3-f36be595c6bf
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Vuotta 2022 koskevat lopulliset väestörakennetilastot julkaistaan 31.3.2023.
Väestön ennakkotilaston mukaan vuoden 2022 lopussa Rovaniemellä asui 72–77-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 719 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/efd4ffa5-2a00-4262-acee-5262712624de
Väestön ennakkotilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vamuu
Ohjeita tietokantataulukoiden käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/...
Saksalaisten osalta netissä viitataan Gordon Williamsonin ja Darko Pavlovicin teokseen Grey Wolf: U-Boat Crewman of World War II. Teos ei ollut enää vapaasti saatavilla, mutta sitä oli referoitu sivustoilla seuraavasti: Toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa sallittiin yleensä vain siistit viikset, mutta kenttäoloissa tästä sallittiin poikkeuksia. Sukellusveneiden miehistöt kasvattivat yleensä parrat palveluksen aikana, mutta heidän odotettiin ajelevan ne pois heti kun tultiin satamaan. Riippuu siis varmaan kuvanottohetkestä, minkälainen miehistön partatilanne on ollut.
Yhdysvaltain laivastossa palvelleiden odotettiin 1800-luvun lopulta 1960-luvun lopulle pitävän hiukset, parrat ja viikset lyhyinä ja siisteinä, mutta tähän oli...
