Näiden kahden asian välillä on aika vaikeaa nähdä kausaalista seuraavuutta tai edes korrelaatiota.
Suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Graham Priest, Logiikka
Richard Osborne, Filosofia aloittelijoille
Valitettavasti aivan kuvailuusi sopivaa kirjaa ei löytynyt.
Lähin osuma lienee satukokoelma Suuri satuaarteeni : Grimmin veljesten sekä Hans Christian Andersenin satuja (Kirjalito, 1996). Sen kansi on punainen, ja siinä on tyttö kauriinvasan kanssa. Kokoelmaan kuuluvat mainitsemistasi saduista Sammakoprinssi ja Tähkäpää (nimellä Kaalinpää), mutta ei Tuhkimoa. Kirjassa on useamman kuvittajan kuvitusta. Kirjan tiedot Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa: https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID… ja kansikuva esimerkiksi nettiantikvariaatin sivuilla: https://www.antikvaari.fi/k/rekiaro-ilkka-suom/suuri-satuaarteeni-grimm….
Kirjasammon sivuilla voi tehdä myös hakuja kansikuvan perusteella: https://www...
Helmet-kirjastoihin tilattuja elämäkertoja voi katsella uutuusluettelosta Helmet-uutuudet. Perinteisen aineistohaun Helmet-luettelo kautta voi myös etsiä kirjastoon tilattuja elämäkertoja kirjoittamalla hakukenttään elämäkerrat ja rajaamalla hakua "Tulossa kirjastoon" hakuehdolla. Näistä kirjoista on jo tehty tilaus kirjastoon, joten ne näkyvät tietokannassa ja ovat myös varattavissa.
Sellaisia elämäkertoja, jotka ovat vasta kirjastojen hankintalistoilla, ei valitettavasti voi selata etukäteen.
Yrjö-Koskinen määritteli fennomanian valtiollisena puolueena vuonna 1863 Helsingin Uutiset -lehdessä julkaisemassaan kirjoituksessa 'Suomi-kiihko valtiollisena puolueena'. Kun hän tässä esitti yhden jäsennellyimmistä ja ohjelmallisimmista fennomaanien toimien ja tavoitteiden perusteluista, oli kyseessä oikeastaan vain kolmen miehen, Yrjö-Koskisen, hänen veljensä Jaakko Forsmanin ja Agathon Meurmanin "triumviraatti" - ei puolue sanan varsinaisessa merkityksessä.
1870-luvulle tultaessa alettiin yhä yleisemmin puhua Suomalaisesta puolueesta, ja Yrjö-Koskinen käsitettiin alusta pitäen "puolueen" itseoikeutetuksi johtajaksi. Hänen asemansa perustui kuitenkin vain henkilökohtaiseen auktoriteettiin: tässä vaiheessa ryhmällä ei varsinaisesti...
Leivinuunien rakennuspiirustuksia löytyy, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…;
Tuon tyyppistä uunia en löytänyt kokoelmistamme, mutta ehdotan, että käännytte Museoviraston puoleen. Heiltä löytyy verkostakin korjauskortisto, jossa on ohjeita, https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/korjauskort… sekä tietoa tämäntyyppisistä asioista, https://www.museovirasto.fi/fi/yhteystiedot.
Lisää rakennusperinnemateriaalia on Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A73904
Lähetin kysymyksen eteenpäin HSL:n (Helsingin seudun liikenteen) tiedotusyksikköön ja minulle vastattiin, että "Näytöt saavat tiedot eri tavalla riippuen mallista. Esimerkiksi mainitut pienet näytöt linjalla 550 saavat tiedon radiotaajuuden kautta tai mobiiliyhteydellä 3G/4G kautta. Osa näytöistä on kytketty myös kiinteään tietoliikenneyhteyteen etenkin terminaalialueilla."
HSL : yhteystiedot: Yhteystiedot | HSL organisaationa | HSL | HSL.fi
Olisikohan kyseessä Jedd ja Todd Widerin dokumentti Luoja ties missä minä olen (God Knows Where I Am, 2016)?
Dokumentti kertoo Linda Bishopin tarinan. Bishop löydettiin menehtyneenä autiotalosta New Hampshiressa, vieressään päiväkirja. Bishop kärsi vakavista mielenterveyden ongelmista ja selviytyi talven ajan autiotalossa omenoita syöden ja sadevettä juoden. Päiväkirjaansa Bishop kirjoitti ainakin piilottelustaan autiotalossa sekä kuvittelemastaan aviomiehestä.
Dokumentti esitettiin Ylellä alkuvuodesta 2018.
https://en.wikipedia.org/wiki/God_Knows_Where_I_Am
Pro graduja tai muita opinnäytetöitä Linda Olssonista en löytänyt. Hakupalvelu Finnan (finna.fi) avulla löytyy muutama lehtiartikkeli. Finnan etusivulta kohdan Muita aineistoja alta löytyy mahdollisuus rajata haku lehtiin ja artikkeleihin. Haulla "Linda Olsson" löytyi yksi kirja-arvostelu ja kaksi haastattelua. Lehdet ovat Sydän 52 (2009): 5, Kotivinkki 2009: 15 ja Apu 2015: 18.
Jos sinulla on Vanamo-kirjastojen kirjastokortti ja pin-koodi, voit lisäksi hakea ruotsin- ja englanninkielisiä artikkeleita PressReader -lehtitietokannasta. Vanamo-kotisivuilta kohdasta https://www.vanamokirjastot.fi/e-lehdet?refId=yh3gfK&culture=fi löydät ohjeen ja linkin, jolla pääset PressReaderiin kotikoneeltasi. Sivulla olevan suurennuslasi-...
Kiitos palautteesta.
Olisi todella tarpeellista, että kaikki maksuihin liittyvät rajoitukset olisivat näkyvissä myös verkkosivuilla.
Jos kerrot kirjaston nimen, yritän vaikuttaa asiaan.
Ainakin Turun seurakunnille ja Turun seudun vanhustuelle voi lahjoittaa puhtaita villalankoja.
https://www.turunseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/rahahuolet/vaateapu-karderoopi/lahjoita
Haluatko tukea toimintaamme? | Turun Seudun Vanhustuki ry
Elokuva voisi ehkä olla D.H. Lawrencen kirjoittaman Lady Chatterleyn rakastaja -kirjan filmatisointi vuodelta 1981. Ilmestyessään kohua herättäneestä kirjasta on tehty useita filmatisointeja eri maissa. Tarinassa invalidisoituneen sir Clifford Chatterleyn kanssa naimisissa oleva Lady Constance rakastuu riistanvartija Oliveriin.
Kirjastoista ei ole saatavana kirjansidontapalvelua. Internetistä löydät ko. palvelua hakusanalla "kirjansidontaa".
Kokemuksesta tiedän, ettei kirjansidonta tai -korjaus ole halpaa palvelua.
Sirpa Tabetin romaanista Ovi (1989) tehtiin tv-sarja Kadonnut veli vuonna 1995. Sarjan ohjasi Hannu Seikkula MTV3-kanavalle.
Sarjasta ei olet tehty tallennetta lainattavaksi. Se ei myöskään ole nähtävissä Radio ja tv-arkiston katselupisteillä.
Sinun kannattaa esittää sarjasta MTV3:lle uusintatoive.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
http://www.eliaskirjailijat.fi/kirjailija.asp?kentta=kaikki&id_henkilo=…
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Halkolan 75-vuotisjuhlapäivän kunniaksi vuonna 2020 Iltalehdessä julkaistun jutun kuvituksena ollut kotialbumin valokuva Halkolasta ja Melasniemestä on otettu kesällä 1976. Sama kuva sisältyy Pirkko Vekkelin elämäkertateokseen Kristiina Halkola : jos rakastat (Minerva, 2011).
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa Rovaniemellä asui 71–76-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 819 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/ae6ae864-12d4-437e-86a3-f36be595c6bf
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Vuotta 2022 koskevat lopulliset väestörakennetilastot julkaistaan 31.3.2023.
Väestön ennakkotilaston mukaan vuoden 2022 lopussa Rovaniemellä asui 72–77-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 719 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/efd4ffa5-2a00-4262-acee-5262712624de
Väestön ennakkotilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vamuu
Ohjeita tietokantataulukoiden käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/...
1960- ja 1970- luvut olivat Suomessa maaltamuuton ja kaupungistumisen aikaa. Myös maaseudun poikien elämää kuvasi hienosti kirjailija Uolevi Nojonen, jonka teoksen "Askeetti ei saa komplekseja" muistan lainanneeni kirjastosta piikkutyttönä. En kyllä tajunnnut kirjan nimeä. Se vain kuulosti hauskalta. Kirjan sisältökin jäi hämäräksi. Siinä oli koululaisdemokratiaa jne. 70-luku oli tiedostavaa aikaa, omilla henkilökohtaisilla ongelmillakin saattoi olla yhteiskunnallinen ulottuvuus.
70-luku päättyi kuitenkin nostalgisesti 50-luvun ihannointiin.
Anni Polvan Tiinan huolet olivat niin arkisenoloisia, että häntä tuskin voi ongelmanuoreksi kutsua.
Jos ongelmanuoreksi mielletään nuori, jolla on ikään kuuluvan...
Etsimäsi kaltaista kirjallisuutta löytyy paljonkin, erilaisia onnettomuuksista ja luonnonkatastrofeista selviytyneiden kokemuksia, vuorikiipeilijöiden ja naparetkeilijöiden ynnä muiden äärioloihin joutuneiden tarinoita. Enemmän kyseistä lajityyppiä löytyy englanniksi kuin suomeksi ja suurin osa on toki aikuisille suunnattua. Mutta lapsesta toki riippuu (ja myös kirjasta) millaista jaksaa lukea tai kuunnella ja mikä on sitten liian jännää. Mutta laitan tähän muutamia kollegoiden kanssa mietittyjä suomenkielisiä vinkkejä mahdollisesti sopivista teoksista ja voithan itse vaikka vielä selailla hieman kirjoja ennen kuin tarjoat 10-vuotiaalle, että ovatko liian jänniä vai juuri sopivia hänelle!
Pia Strömstad & Trond Bredesen: 10...
Tällaisia "orjahuutokauppoja" tosiaan järjestettiin erilaisten tapahtumien yhteydessä ainakin 1960-luvulta alkaen. Pakinoitsija Arijoutsi (Heikki Sakari Marttila) kirjoitti ilmiöstä Helsingin Sanomissa vuonna 1963. Hän oli poikennut Ateneumissa, jossa Taideteollisuusopiston oppilaat ja opettajat möivät osaamistaan 8 tunnin ajaksi eniten maksavan käyttöön. Näin kerättiin rahaa opiskelijoiden Puolan retken matkakassaan. Varoja kertyikin jutun mukaan huomattava summa. Arijoutsi kehitteli kolumnissaan ajatusta kirjailijoiden luovuuden markkinoinnista samaan tapaan esimerkiksi avustusrahastoiden kartuttamiseen.
Hesarin arkistoista löytyy runsaasti esimerkkejä vastaavista tempauksista. Jo 1962 oli Kokemäellä paikallinen Lions-klubi järjestänyt...
Indica ja japonica ovat viljelysriisin eri alalajeja. Niitä kasvatetaan eri maantieteellisillä alueilla, joihin nimet viittaavat.
Indica-lajikkeita kasvatetaan pääasiassa subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla Intiassa, Pakistanissa, Filippiineillä, Kiinan eteläosissa ja Afrikassa. Niiden katsotaan olevan lähtöisin Intian alueelta.
Japonica- tai sinica-lajikkeet menestyvät lauhkeassa ilmastossa ja vuoristoisimmalla alueilla. Niitä on kasvatettu ennen kaikkea Japanissa, Koreassa ja Kiinan pohjoisosissa. Niiden alkuperä on Kiinassa, Jangtsejoen suistossa.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riisi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oryza_sativa_subsp._indica
https://www.majordifferences.com/2013/11/...
