Jasmin on luontoaiheinen nimi, joka tulee koristepensas jasmiinista. Kukkasymboliikassa jasmiini on herkän kauneuden, rakkauden ja viehkeyden vertauskuva. Useissa kielissä nimi kirjoitetaan muodossa Yasmin.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Kyseessä on todennäköisesti Marianne Laaksosen ja Satu Toivosen laatima oppikirja Taitava leipoja (WSOY 2002). Kirjan saatavuuden voi tarkistaa linkistä:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.901198
Valitettavasti ei löytynyt tietoa, mistä Korpikallentie olisi varmuudella saanut nimensä. Asiaa eivät tienneet myöskään Asmalammen alueella pitkään asuneet kaksi henkilöä. Vastaavan niminen tie löytyy myös Lopelta.
Kuitenkin jos kyseessä olisi Kalle-nimisestä ihmisestä, olisi tien nimen kirjoittaminen nykyisessä muodossaan aika haasteellista oikeinkirjoituksellisesti: erisnimenä Kalle olisi aika välttämätöntä kirjoittaa isolla, esimerkiksi Korpi-Kallen tie.
Suomen murteiden sanakirja antaa kallelle mm. rinne-merkityksen. Tämä voisi olla luonteva selitys varsin suurten korkeuserojen Vaajakoskella.
Jevgeni Jevtushenkon runo Zaklinanie (kokoelmasta Jabloko, 1960) on englanniksi saanut nimen Incantation (engl. Stanley Kunitz, Anthony Kahn). Runo sisältyy esimerkiksi kokoelmiin Stolen apples (1973) ja The collected poems 1952 - 1990.
Stolen apples kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon sekä Kuopion varastokirjaston kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/vaari.1957210
Jevtushenkon runoutta englanniksi on luettavissa myös esimerkiksi Internet Archive -palvelussa. Myös The collected poems 1952 - 1990 löytyy sieltä.
https://archive.org/
Kirjastoista ei ole saatavana kirjansidontapalvelua. Internetistä löydät ko. palvelua hakusanalla "kirjansidontaa".
Kokemuksesta tiedän, ettei kirjansidonta tai -korjaus ole halpaa palvelua.
Tilastokeskuksen Kuluttajahintatilastosta löytyy hintojen tuotetietoja vuodelta 1990. Siinä on ruokatarvikkeiden hintoja, mutta palvelut-kohdassa lounaisiin verrattavia hintoja ei muita kuin hot dog 9,04mk, sämpylä 10,32mk ja kahvi 4,24mk kuppi.
Hotelli- ja ravintolamuseossa on ruokalistoja, mutta heidän sivuillaan ei ole näkyvissä sellaisia listoja, joissa olisi hintoja. Museolla on tietopalvelu.
Finna.fi:stä etsimällä haulla ruokalistat ja aikarajaus 1985-1995 löytyy mm. kuva lounasravintolan listasta vuodelta 1990. Siinä on hinnatkin: kanakori ja lohkoperunat 36 markkaa, Holsteininleike ja ranskalaiset 51 markkaa, välikyljys ja kermaperunat 61 markkaa.
Kaikkia maita kattavaa varsinaista tietoa tai tutkimusta tällaisesta en valitettavasti löytänyt enkä pysty tyhjentävää vastausta antamaan, mutta ehkä käytettävissä olevat tilastot antavat jonkinlaisen käsityksen asiasta.
Yksinkertaistaen ylikuluttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen kuluttaa luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua. Suurimmat syyt kulutukselle ovat energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto (WWF). Nettisivulla Open Data Platform on eri maiden luonnonvarojen kulutusta eli ekologista jalanjälkeä havainnollistava maailmankartta. Kartasta näkee kätevästi kunkin maan ekologisen ali- ja ylijäämän (eli ylikulutuksen tai reservin), ekologisen jalanjäljen per koko väestö...
Wikipedian mukaan kaappaaja Jorma Takalan kuolinilmoitus olisi Helsingin Sanomien numerossa 30.8.1986 sivulla 4. HS Aikakoneessa on periaatteessa digitilaajien katsottavissa Helsingin Sanomien numerot vuosilta 1889-1997, mutta jostain syystä vuoden 1986 elokuun numerot päättyvät 20. päivään. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna Helsingin Sanomat vuodesta 1904 ja kollega lähetti ystävällisesti kuvan kyseisestä sivusta. Runo on merkitty Inkeri Karvosen kirjoittamaksi ja kuuluu näin:
En kanna suruja, en huolta huomisen,
on joka hetki ainutkertainen.
Mä olen villiminkin villi poikanen,
jos kuonoon haavan saan kun taistelen,
en pelkää, valita tai vapise:
ei sovi semmoinen villiminkille.
Saima Harmajan runo...
Takamin Battle Royale -romaania ei ole suomennettu, mutta englanninkielistä käännöstä löytyy useista kirjastoista Suomessa. Halutessasi voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Kaukopalvelu on yleensä maksullista.
Kirjojen saatavuutta eri kirjastoissa voi tutkia esim. Finna-palvelun kautta: https://www.finna.fi/
Suomessa ei ole sensuuria, joka kieltäisi kirjoja.
Etsitty kirja on Gerald Durrellin Ihmeellinen lentoretki maapallon ympäri.
"Vastustamattoman valloittava kirja isoeno Lancelotin, Emman ja pikkuveljien Ivarin ja Conradin matkasta maailman ympäri."
Sarjaan ei ole vielä ilmestynyt neljättä osaa. En löytänyt tietoa siitä, milloin uusi osa olisi ilmestymässä. Ylen artikkelissa (2019) kirjoitetaan: "Oksasen kirjailijuutta määrittää kuitenkin vahvasti side Viroon. Joka kerta, kun Oksanen julkaisee, lukijat odottavat Viro-kvartetin päätösosaa, jossa esiin pääsisi taas Oksasen historiallinen kerronta. Sen aika on tulossa - ehkä seuraavaksi." https://yle.fi/a/3-10977393
Oletettavasti kvartettiin on siis tulossa jatkoa.
Sofi Oksasen kustantamo on Kustannusosakeyhtiö Otava/Like Kustannus, mistä voit halutessasi kysyä lisätietoa.
https://www.sofioksanen.fi/yhteystiedot
Voisikohan kyseessä olla Maijaliisa Dieckmannin satukokoelma Elli-enkeli ja tiukutossut (Gummerus, 1988)? Kirjan kansikuva löytyy esim. Googlen kuvahaulla.
Lastenkirjoja voi hakea ja selailla esim. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa: https://lki.verkkokirjasto.fi/etusivu
Kattavin kirja aiheesta on varmaankin Aki Pulkkasen Gunilla ja kummat kertomukset. Kirjasta löytyy myös kattava lähdeluettelo, jonka avulla voit löytää vielä lisätietoja.
Kempeleen alueen kummitustietoa löytyy Satu Ekmarkin kirjasta Perinnettä Kempeleestä.
Kaleva on haastatellut Aki Pulkkasta Pohjois-Pohjanmaan kummitusperinteestä.
Kirjastoissa on myös omaa digitukea, johon voit varata tunnin opastusajan. Voit valita sopivan kirjaston sijainnin tai sopivien aikojen perusteella. Linkki ajanvaraukseen :
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Digituki/Digitukea_ajanvarauksella_Helsingin_kirj(243100)
Myös tietotekniikkayhdistys Enter ry järjestää maksutonta vertaisopastusta kirjastoissa. Tietoa opastuksista löydät Enterin omalta sivulta : https://www.entersenior.fi/opastus/lahiopastus/helsinki/
Osaan opastuksista on ajanvaraus. Sivun alussa on listattu paikat, joissa opastukseen pääsee ilman ajanvarausta.
Kyseessä on "Kuunari Sellofan", jonka sävelsi Toivo Kärki ja sanoitti Reino Helismaa. Sävellyksen on levyttänyt ainakin Pirteät Pelimannit, laulajana Jukka Lönnqvist. Tallenne julkaistiin vuonna 1953 "Amurin aallot"-singlen B-puolena sekä vuonna 1954 LP-kokoelmalla Toivelauluja 14. Se on tällä hetkellä kuultavissa myös YouTubesta. Kappaleesta on julkaistu nuotinnos kokoelmassa Reino Helismaan lauluja 8.
Dodie Smithin alkuperäisteoksen The Hundred and One Dalmatians uusimmassa suomennoksessa Sata ja yksi dalmatiankoiraa (Art House 2024, suom. Ilkka Äärelä) Hell Hall on suomennettu Hornanhalliksi. Aiemmassa Aila Nissisen suomennoksessa Satayksi dalmatiankoiraa vuodelta 1966 on käytetty nimitystä Hellhalli.
Disneyn vuonna 1961 ilmestyneestä animaatioelokuvasta 101 dalmatialaista on ilmestynyt useita kuvakirjaversioita. Tarkistin myös niistä joitakin käsiini saamiani ja niissä kartanon nimi oli jätetty pois ja paikasta käytettiin esimerkiksi nimitystä Cruella de Vilin kartano.
Päähän tarttunut mainoslaulu on Saukin kynäilemä Avainasemassa vuodelta 1965. Sen esitti Katri Helena Pentti Lasasen yhtyeen säestämänä.
Kappale on kuultavissa kokoelma-CD:llä Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää.
Fono.fi
Rahojen rytmiä ja 55 muuta mainosiskelmää | PIKI-kirjastot | piki.fi (finna.fi)
Kyseessä lienee Pentti Haanpään novelli Päntän äijän vajoaminen. Se on julkaistu useissa eri kokoelmissa, joista tuorein on Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018).
