Verkkohakujen perusteella näitä säkeitä käytetään saksankielisillä alueilla usein muistokirjoituksissa ja kuolinilmoituksissa. Tekijää ei mainita, toisinaan taas tekijästä todetaan, kuten tässä: https://www.bestattungen-berner.de/de/trauer/zitate-und-sprueche/ "Unbekannter Verfasser", tuntematon kirjoittaja.
Suomenkielistä jokseenkin vastaavaa käännöstä ei näyttäisi löytyvän.
Kysymyksessä on ilmeisesti sarja Lentoturmatutkinta (Air Crash Investigation) ja sen yhdeksännen tuotantokauden jakso "Kohde tuhottu" ("Target Is Destroyed"). Jakso on nähtävissä tällä hetkellä YouTubessa.
Lähde:
"Target Is Destroyed" (IMDB)
Ei tuo rakenne voi olla oikein. Asia on ilmaistava joko "ettei" tai "että....ei". On hyvin erikoista, jos sitä esiintyy usein sanomalehdissä. Kirjoitusvirhe on mielestäni ainoa järkeenkäypä selitys sille.
Lidia Poët oli tosiaan ensimmäinen italialaisnainen, joka toimi asianajajana. Netflix on julkaissut hänen elämäänsä löyhästi perustuvaa tv-sarjaa helmikuusta 2023 lähtien. Hänestä on tähän mennessä julkaistu ainoastaan italiankielistä kirjallisuutta, esim:
Clara Bounous: Lidia Poët : una donna moderna : dalla toga negata al cammino femminile nelle professioni giuridiche
Chiara Viale: Lidia e le altre : pari opportunità ieri e oggi : l'eredità di Lidia Poët
Ilaria Iannuzzi: Lidia Poët : la prima avvocata
Näitä kirjoja ei ole käännetty englanniksikaan, mutta tilanne voi toki muuttua lähiaikoina, kun kiinnostus Poëtin elämää kohtaan kasvaa myös kansainvälisesti.
Nansenhjelpen (Nansen Hjelp) oli norjalaisen Odd Nansenin perustama avustusjärjestö. Toiminta alkoi 1930-luvulla ja päättyi virallisesti 1945.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nansenhjelpen
Helsingin Sanomien aikakoneesta etsien löytyy 2.1.1940 lehdestä pikku-uutinen: "Norjalaisen avustusjärjestön retkikunta saapunut Suomeen". Lehti käytti järjestöstä nimeä Nansen-apu. Avustusjärjestön retkikuntaa johti Sigrid Hellesen-Lund ja toiminnan oli määrä alkaa Suomen Punaisen Ristin alaisena. Retkikunnan oppaana seurasi Oslosta Oslon-lähettiläämme puoliso rouva Vuolijoki.
Kirjallisuudesta ei ainakaan Finna-aineistohaun perusteella tunnu löytyvän aiheesta lähteitä. Suomen Punaisen Ristin toiminnasta on kirjoitettu laaja historiikki...
Tätä Tulipunaruusut-yhtyeen tunnetuksi tekemä laulua ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Kappaleen taustatietoja on koottu Suomalaisen musiikin kotisatama -blogisivustolle.
Lähteet:
Hakutulos Viola tietokannasta
Tietoja blogisivulla
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999
(fenno.musiikkiarkisto.fi)
Vuonna 1967 on julkaistu E. L. Konigsburgin kirjoittama From the mixed up files of Mrs. Basil Frankweiler, jossa juurikin kaksi lasta karkaa kotoa ja päätyy Metropolitan Museum of Art -nimiseen museoon.
Kirja on vuonna 1970 suomennettu nimellä Vanhan rouvan salaiset paperit, suomentajana Marikki Makkonen.
Kirja on luokiteltu YA-kirjallisuudeksi eli nuorille tai nuorille aikuisille suunnatuksi, mutta se voisi mahdollisesti olla tässä etsitty kirja.
Lähde:
GoodReads: https://www.goodreads.com/book/show/3980.From_the_Mixed_Up_Files_of_Mrs_Basil_E_Frankweiler (Luettu 6.4.2023)
Sillikalat (Clupeiformes) muodostavat viuhkaeväisten kalojen lahkon. Lahkon lajit ovat avorakkoisia ja useimmilla on hopeanvärinen, sivusuunnasta litteä ruumis ja ravintona plankton. Ne muodostavat yleensä suuria parvia ja elävät pinnan läheisyydessä.
Sillit (Clupeidae) muodostavat yhden sillikalojen heimoista. Lajeilla ei ole suomuja pään kohdalla ja osa on täysin suomuttomia. Niillä on pienet hampaat tai ei niitä lainkaan. Suu on aivan kuonon kärjessä.
Lähteet:
Maailman luonto: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat. WSOY, 2000. S. 78 - 83.
https://en.wikipedia.org/wiki/Clupeiformes
https://en.wikipedia.org/wiki/Clupeidae
Disneyn elokuvaklassikko ei anna paljonkaan aineksia siinä ohimennen esiintyvän luurangon henkilöllisyyden selvittämiseksi. Kohtausta käsitelleet tutkijat ja siihen viitanneet kirjoittajat puhuvat tavallisimmin vain "vangista". Yksi merkittävä poikkeus on amerikkalainen elokuvahistorioitsija Douglas Brode, joka kirjassaan Multiculturalism and the mouse : race and sex in Disney entertainment yksilöi sen nimenomaan tarinan metsästäjäksi, kuitenkaan tekemättä tarkemmin selkoa siitä, mihin hän tulkintansa perustaa. Muitakin potentiaalisia tarjokkaita luurangoksi Lumikki-kirjoittelusta löytyy, kuten vaikkapa Lumikin isä tai joku, jota peili on ennen Lumikkia nimittänyt kaikkein kauneimmaksi.
Sitä paitsi, metsästäjäteoriassa on...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on yhteensä 50 henkilöä, joilla on sukunimi Uunimäki. Nykyisin Uunimäki-nimi on käytössä 32 henkilöllä, joista 14 on miehiä ja 18 on naisia. Aiemmin Uunimäki-nimi on ollut käytössä 8 henkilöllä, ja 10 Uunimäki-nimistä on kuollut.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Täällä kirjastossa emme valitettavasti ole pystyneet löytämään vastausta kysymyykseesi, joten ehdotan että käännyt Kotimaisten kielten keskuksen puoleen https://www.kotus.fi/
Kappale on Hullujussin Rope ja Kake vuodelta 1975. Laulu tosin alkaa sanoin "Ihmejätkät Intiasta, molemmilla hymy nasta", kysymyksen säkeet tulevat vasta tämän jälkeen.
Rope ja Kake - YouTube
Ilmailumuseon kokoelmissa on runsaasti Finnairin/Aeron aikatauluja, joissa on mukana lentojen hintatietoja. Voit tutustua kokoelmiin Ilmailumuseon Finna-hakupalvelussa. Esimerkiksi julkaisusta Lentoaikataulu; Aero Oy 4.4. - 2.10.1937 löytyy hinnasto sivulta 7 eteenpäin. Kaikkia aikatauluja ei välttämättä ole digitoitu kokonaisuudessaan. Mahdollisuutta päästä tutustumaan painettuihin aineistoihin tarkemmin voi kysyä museon kokoelmahenkilökunnalta. Ohjeet yhteydenottoon:
Laita viestiä henkilökunnalle nimeketietojen yhteydestä löytyvän Ota yhteyttä -napin kautta viimeistään viikkoa ennen aiottua vierailua.
Sovi kirjastokäynnistä: laita museolle joko täsmällinen pyyntö saada nähtäville yksittäisiä nimekkeitä tai avoin tiedustelu tietyn...
Taiteilijaa ei löytynyt Kuvataiteilijamatrikkelista eikä Ars mundista. Kannattaa lähettää kuva taidearvioitsijoille esimerkiksi huutokauppoihin, esimerkiksi:
Bukowskis
Helander
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesääntö (1941) kertoo, että, ellei kaatuneita voitu evakuoida kotiseudulle, haudattiin heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai varta vasten vihittyyn sotilashautausmaahan. Kenttähautausmaista oli laadittava haudansijoin ja haudattujen numeroin varustettu tarkka kartta. Karttaa oli säilytettävä kaatuneiden evakuointikeskuksessa ja jäljennös siitä oli lähetettävä Kotijoukkojen esikunnalle.
Hämeen Kansa -lehdessä 23.9.1941 on haastateltu sotilaspastori Johannes Sillanpäätä kaatuneiden huoltoon liittyvistä kysymyksistä. Kenttähautausmaihin haudatuista kertoo Sillanpää seuraavaa: ”Kenttähautausten kautta ei ole tahdottu mitenkään riistää...
Makupalat.fi-kokoelmassa on useita arkistoja, josta voisi löytyä sopivia kuvia. Tekijänoikeudet on syytä tarkistaa, vaikka näistä useimmissa mainitaan, että joukossa on tekijänoikeusvapaata materiaalia.
Eurooppa:
Europeana, vastaava eurooppalainen kulttuuriperintöä ja muistiorganisaatioiden materiaaleja tallentava sisältö kuin Suomen Finna.fi, https://www.europeana.eu/fi
Saksa:
Deutsche Digitale Bibliothek, https://www.deutsche-digitale-bibliothek.de/
Ranska:
Gallica, https://gallica.bnf.fr
L'histoire par l'image, https://histoire-image.org/
Yhdysvallat:
Library of Congress, Digital Collections, https://www.loc.gov/collections/
New Your Public Library, Digital Collections, https://digitalcollections.nypl.org/...
Alan Ridingin ja Leslie Dunton-Downerin teoksessa Ooppera (2008, suom. Saana Ala-Antti ja Mirja Rytökari) on juonikuvaus yli 160 oopperasta.
Riding - Dunton-Downer: Ooppera Helmetissä
Myös teoksessa Sävelten maailma. 4 : Ooppera (Pekka Hako, Riitta-Liisa Paananen ja Jukka Isopuro, 1993) esitellään tunnettuja oopperoita taustatiedoin ja juonitiivistelmin.
Sävelten maailma. 4 : Ooppera Helmetissä
Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset ovat varmaan yhtä vanha ilmiö kuin internet itsekin. Niistä voi lukea lisää Rikosuhripäivystyksen sivuilta: Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset verkossa - Rikosuhripäivystys (riku.fi)
On monia syitä, miksi joku joutuu huijatuksi tällaisilla tapauksissa. Yksinäisyys on ainakin yksi pääasiallinen syy. Yhteys, läheisyyden kaipuu ja rakkauden ja ihastumisen huuma voivat useastikin vain ylittää hälytyskellot, joiden pitäisi soida, kun joku lähestyy sähköposteineen romanssimielessä aivan yllättäen. Rikosuhripäivystyksen sivu tiivistää syyt hyvin:
Rakkaushuijari
osaa käyttää hyväkseen uhrin hyvää tahtoa, yksinäisyyttä ja rakkauden kaipuuta
on vastustamaton versio...
Kysyit 90-luvulla lukemastasi kirjasta, jossa papan hattu joutuu hukkaan ja etsinnässä on monia vaiheita. Kirja kuulostaa ruotsalaisen Sven Nordqvistin Hattjakten-kirjalta, joka on ilmestynyt alkukielellä vuonna 1987 ja suomeksi 1989. Suomeksi kirja on ilmestynyt nimillä Hatun jäljillä ja Hattujahti.
Kirjassa vaarilla on hattu, jota hän ei ota koskaan päästään. Paitsi nukkuessaan. Eräänä aamuna herätessään vaari ei kuitenkaan löydä hattuaan mistään! Edes Salama-koira ei ole huomannut mitään. Vaarin ei auta muu kuin lähteä hattujahtiin ja siitä alkaakin melkoinen seikkailu. Hattujahti on humoristinen ja vauhdikas tarina.
