Tuhannen markan juhlarahaa, joka juhlisi vuosien 1977–1992 ajanjaksoa ei löytynyt. Tarkoitat varmaankin Itsenäinen Suomi 75 v. 1917–1992 juhlarahaa. Linkeistä löytyy kyseinen kolikko hinta-arvioineen.
https://tinyurl.com/kokoelmat
https://tinyurl.com/Finmani
Jos Finnan kuvahaun etiketti näyttää tutulta, voisi kyseessä olla tämä pullote:
https://www.finna.fi/Record/tmk.160987898826300?sid=3318865821 (Kuva: Turun museokeskus)
Toinen, ilmeisesti saman tuotteen etiketti: https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/474211
Tässä tapauksessa lähteemme osoittautuivat kovin niukoiksi, eikä niitä tutkimalla löytynyt tietoa tästä viinistä. Lähinnä käytössämme on Alkon historiikkeja ja pari vanhempaa Alkon julkiasemaa alkoholijuomaopasta. Kysyimme siis tietoa Alkosta. Alkon Chat palvelua voit käyttää myös itse. https://www.alko.fi/asiointi-ja-palvelut
Ystävällinen palveluneuvoja selvitteli asiaa puolestamme Alkon arkistoista ja vastasi näin:"Löysin vanhoista hinnastoista tiedon, että yhtä...
Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana.
Marja Liljeqvist on suomentanut kirjan 9. luvun kolmanneksi viimeisen kappaleen seuraavasti:"Hyvä ja paha kasvavat kumpikin korkoa korolle. Siksi pienet päivittäiset ratkaisumme ovat niin äärettömän tärkeitä. Aivan pienikin hyvä teko, jonka tänään teemme, voi vallata meille jonkin strategisen aseman, niin että muutaman kuukauden päästä saatamme saada siitä käsin voittoja, jollaisista emme ole tähän asti uneksineetkaan. Aivan mitättömältä tuntuva seksuaalinen hairahdus tai kiukunpurkaus, johon tänään lankeamme, voi merkitä jonkin harjanteen, radan tai sillanpääaseman menetystä, niin että vihollinen voi tehdä siitä käsin meitä vastaan hyökkäyksen, joka olisi muuten ollut mahdoton." (Tätä on kristinusko, s. 186)Ruth Wathénin tulkinta ei...
Kirja tunnistettiin Cynthia Voigtin romaaniksi Matkalla kotiin, 1984. Se on ensimmäinen osa Tillermanin sisaruksista kertovaa kirjasarjaa. Seitsemänosaisesta englanninkielisestä sarjasta on suomeksi ilmestynyt kuusi.Matkalla kotiin Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au2ace945a-79c5-4b43-8fc0-d5f22905dc4a
Runo Kuolema ja kuolottomuus on peräisin Onervan aikanaan julkaisematta jääneistä runoista kootusta valikoimasta Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953–1963 (Otava, 2005).
Kuolemantuomion erinäisiä vaikutuksia on tutkittu paljon; näitä tutkimuksia löytää runsaasti esimerkiksi Google-scholarista (tässä esimerkkinä tekemäni haku).Eräs ennen vuotta 1997 tehdyn tutkimuksen tuloksia summaava ja arvioiva artikkeli on: Bailey, W. & Peterson, R. “Murder, Capital Punishment, and Deterrence: A Review of the Literature.” Teoksessa: The Death Penalty in America: Current Controversies. Toim. Hugo Adam Bedau. Oxford: Oxford University Press, 1997. 135-161. Kyseinen artikkeli arvioi myös nimenomaisesti sitä kysymystä, miten kuolemantuomion poistaminen on vaikuttanut erinäisen rikollisuuden määrään.Kuolemantuomion poistamisen vaikutuksista löytää tietoa myös esimerkiksi sivustolta https://deathpenaltyinfo.org/; kyseessä...
Ensimmäinen tarina on Carl Barksin käsikirjoittama ja piirtämä Rämeikön arvoitus (Mystery of the Swamp, 1944). Se on julkaistu Suomessa useita kertoja, ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehden numeroissa 37-39/1977 ja sittemmin monissa kokoelmateoksissa, mm. Minä Aku Ankka 2 -teoksessa (2016) ja albumisarjan Carl Barksin Aku Ankka osassa 7 (2024). Lisätietoja I.N.D.U.C.K.S.-tietokannassa: https://inducks.org/story.php?c=W+OS+++62-03.Toista sarjakuvaa en onnistunut jäljilttämään. Olisiko se tuttu jollekin sivuston lukijalle?
Suomi ja unkari kuuluvat samaan suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan ja laajemmin ottaen samojedikieletkin käsittävään uralilaiseen kielikuntaan. Suomi ja unkari ovat kuitenkin hyvin kaukaisia sukulaisia, yhtä kaukana toisistaan kuin esimerkiksi ruotsi ja kreikan kieli. (Lähde: Suomi-Unkari seuran verkkosivut)Espanja on varsin foneettinen kieli, eli lausuminen on hyvin lähellä kirjoitusta. Näin ollen espanjan ääntäminen on suomalaisille varsin vaivatonta, mikä saattaa helpottaa oppimisprosessia. (Lähde: Kielikoulu Nuevo Mundon verkkosivut)Samoin suomalaisen on mahdollisesti helpompi oppia italian alkeet kuin monien muiden kielten, koska sitä suurin piirtein kirjoitetaan samalla tavalla kuin puhutaan. Täten italian kieli on suomalaiselle...
Kirja on mahdollista lainata vain sille kortille, jolle kirja on varattu. Mutta jos esim. perheenjäsen tulee tiskiin ja haluaa lainata kirjan eri perheenjäsenen kortille, hänen pitäisi näyttää ko. varausta koskeva saapumisilmoitus-viesti, jolloin varauksen lainaaminen onnistuu vain asiakaspalvelutiskillä. Ei siis pitäisi olla mahdollista, että varaus joutuu vääriin käsiin.
Kansanedustajuus alkaa vaalituloksen vahvistamisesta, eli sinänsä valituksi tulleen myöntymistä ei edellytetä. Kansanedustajaksi valittu voi tietenkin kieltäytyä toimesta, mutta hänen tulee perustuslain 28 § mukaan hakea vapautusta toimestaan. Historia tuntee tapauksia, jossa erityisesti varasijalta eduskuntaan noussut on "kieltäytynyt" toimesta, eli jättänyt vapautuspyynnön heti. Toimesta vapauttamiselle pitää lain mukaan olla hyväksyttävä syy, joiksi on katsottu esimerkiksi toiseen luottamustehtävään siirtyminen. On tapauksia, joissa vapautusta ei ole myönnetty.Kansanedustajuudesta vapautetun tilalle nouseva on edustaja kauden loppuun asti (ellei hän itse hae vapautusta). Kansanedustajan toimen voi myös keskeyttää joko asevelvollisuuden...
Makupalat.fi:n on koottu sivustoja, joissa on e-kirjoja ja äänikirjoja, suomenkielistä kaunokirjallisuus ja suomenkieliset runot. Novelleja en löytänyt erikseen koottuna minnekään. Suomenkielinen kaunokirjallisuus -listauksessa on muutama novelli sekä erityisesti Klassikkokirjasto ja Project Gutenberg, joiden sisällöissä on myös novelleja. Jos myös äänikirjat käyvät Ylen äänikirjoja kannattaa tutkia.
Urheiluselostukset ovat kuuluneet Yleisradion ohjelmistoon käytännössä alusta asti. Niiden sisällyttäminen ohjelmistoon riittävän usein palveli myös radiovastaanotinten leviämistä. Ennen merkittäviä urheilutapahtumia oli havaittu radioiden menekin selvästi lisääntyvän. Ensimmäisiä urheiluradion suurtapauksia oli Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelun lähetys Helsingistä 7.–8.9.1929. Monen radionkuuntelijan mieleen Yleisradion alkuvuosien merkkitapahtumana on jäänyt Berliinin olympialaisten radiointi.Tekniset valmiudet suoriin urheiluselostukseen olivat hyvät. Urheilukilpailujen radioinnin lisääntymistä yleisradiotoiminnan alkuvuosina hillitsi lähinnä kilpailujen järjestäjien epäilys, että kilpailujen radiointi veisi yleisön kentältä....
Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä.
Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Laakkonen pohjautuu Nikolaus-nimen muunnoksiin. Toiseksi mahdolliseksi kannaksi mainitaan Blasius-nimi.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala (1993): Suomalaiset sukunimet. Otava.
Voisikohan etsimäsi teksti olla Einari Vuorelan runosta Yhteenmeno kokoelmasta Yön kasvot (1923)?Kyseistä runoa on etsitty palvelussamme aiemminkin. Runo päättyy näin: "Sinä tulit mulle / ja minä tulin sulle. / Meistäpä tulikin hyvät! / Mulla on kaksi vahvaa kättä, / sulla on silmät niin syvät."https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-meni-einari-vuorelan-runo?language_content_entity=fiRuno sisältyy myös esimerkiksi teokseen Einari Vuorela: Hiljaisuuden veräjille : valitut runo 1919 - 1975 (toim. Eila Kostamo, 1989)
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kohtaa Muumi-kirjoista. Verkkosivuistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kohdan Muumi-kirjoista tai ehkä sarjakuvista?
