Tätä tarinaa ei löytynyt. Tonttukuninkaan kuolemasta löytyy tarina, jossa metsästäjä ampuu vahingossa tonttukuningas Kyrien. Tästä syystä ennen avuliaat tontut katoavat eikä heitä enää nähdä, https://www.verhalenbank.nl/items/show/51277. En löytänyt tarinaa mistään käännettynä.
Tonttukirjoja löytyy kyllä
Tonttu : tonttusuvun tarinoita suuresta metsästä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1997
Pienet voisivat pitää Rudolf Koivun kauniisti kuvitetuita saduista, niiden joukossa Tonttukuninkaan 400-vuotispäivä,
Rudolf Koivun satukirja. Otava 1976
Peikon lahja : pohjoismaisia satuja ja tarinoita. Kansankulttuuri 1965 löytyisi Turun linnan tontusta tarina.
Kivoja kuvakirjoja tontuista esimerkiksi...
"Meren voimasta" ei ole julkaistu nuotinnosta.
"Arvaa kenet Pariisissa näin" on käännös Buffy Sainte-Marien sävellyksestä "Guess Who I Saw in Paris". Suomenkielisestä versiosta ei ole nuotinnosta, mutta alkuperäisestä löytyy pianosovitus nuottikokoelmalta The Buffy Sainte-Marie Songbook (Grosset & Dunlap, 1971). Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1012603
Hbl och VN finns på PressReader. Du kann läsa dem om du har Helmet-kortet och pin-koden.
Ta först adressen PressReader.com | Catalog
Klicka på Sign in (övre högra hörnet)
I menyn som öppnas väljer du Library Group.
I Select Library menyn väljer du Helmet Libraries:
I fältet Library card number matar du in bibliotekskortets nummer och din PIN-kod.
Klicka på förstoringsglaset och skriv Hufvudstadsbladet (inte Hbl) eller Västra Nyland (inte VN)
Oodin äänitysstudio ja Myllypuron mediakirjaston AV-studio on tarkoitettu omien äänityksien tekemistä varten. Varaamosta löydät tiloista lisää tietoa ja voit varata niitä käyttöösi:
Oodin äänitysstudio: https://varaamo.hel.fi/resources/av72kqfijbua?
Myllypuron AV-studio: https://varaamo.hel.fi/resources/avams4h47eya?
Ensimmäinen tunnettu 110-vuoden iän saavuttanut ihminen oli alankomaalainen Geert Adriaans Boomgaard (1788-1899):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geert_Adriaans_Boomgaard
Liekö sillan pituudelle määriteltävissä ehdotonta ylärajaa? Kaupunkien välinen etäisyys ei ainakaan ole syynä siihen, ettei Helsingin ja Tallinnan välille ole rakennettu siltaa: maailman pisin silta, Danyang–Kunshanin suuri silta Jinghun suurnopeusrautatiellä Pekingin ja Shanghain välillä, on nimittäin noin kaksi kertaa pitempi (164 kilometriä) kuin matka Helsingistä Tallinnaan (n. 80 km). Kesäkuussa 2011 avatun rautatien verrelle osuu myös maailman toiseksi pisin silta, 114-kilometrinen Langfangin–Qingxianin maasilta.
Lähde:
Guinness world records 2019
Pinta-alan mukaan Suomen suurin kunta on Inari.
Lähde: Kuntaliiton julkaisema tilasto kuntien pinta-aloista ja asukastiheyksistä
https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-…
Ison Britannian jalkapalloliitoista on kysytty ennenkin.
Kysy kirjastonhoitalalta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kansainvalisessa-urheilussa-on-toisinaan?language_content_entity=fi
Helmet-kirjastojen Kirjavarastossa Pasilassa on avoimet ovet joka keskiviikko 11.1. - 17.5. klo15 - 19.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää tietoa Kirjavarastosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Saksalaisten osalta netissä viitataan Gordon Williamsonin ja Darko Pavlovicin teokseen Grey Wolf: U-Boat Crewman of World War II. Teos ei ollut enää vapaasti saatavilla, mutta sitä oli referoitu sivustoilla seuraavasti: Toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa sallittiin yleensä vain siistit viikset, mutta kenttäoloissa tästä sallittiin poikkeuksia. Sukellusveneiden miehistöt kasvattivat yleensä parrat palveluksen aikana, mutta heidän odotettiin ajelevan ne pois heti kun tultiin satamaan. Riippuu siis varmaan kuvanottohetkestä, minkälainen miehistön partatilanne on ollut.
Yhdysvaltain laivastossa palvelleiden odotettiin 1800-luvun lopulta 1960-luvun lopulle pitävän hiukset, parrat ja viikset lyhyinä ja siisteinä, mutta tähän oli...
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin ja tiedustella, onko vanhoja pääsykoekysymyksiä saatavana jostain.
hakijapalvelut (at) seamk.fi
Google vastaa vastauksella, jonka se on kääntänyt englannista:
Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan tiedon käsittelyyn liittyviä toimintoja eli muun muassa havaitsemista, ajattelua ja muistamista. hyödyntää havaintoja työssä ja arjessa selviämiseen. Neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa ohimeneviä tai pysyviä muutoksia kognitiiviseen suoriutumiseen.
Kognitiivisella heikkenemisellä tarkoitetaan näiden taitojen huononemista.
Varmaankin lähinnä vettä. Hikoilu pienentää ihon kautta elimistön suolavarastoja, joten nesteytystä voi tehostaa elektrolyyttiliuoksella, joka nopeuttaa elimistön palautumista rasituksesta. Elektrolyyttejä sisältävän liuoksen avulla vesi imeytyy 2-3 kertaa tehokkaammin kehoon, kuin pelkästään vettä nautittaessa. Urheilujuomiin kivennäisaineita on jo valmiiksi lisätty korvaamaan rasituksessa menetettyjä.
https://www.mediuutiset.fi/uutiset/helteella-pitaa-tankata-vetta-ja-suo…
https://nosht.com/fi/blogs/learn/salt-and-sports-why-how-much-and-from-…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Urheilujuoma
Kalanti mainitaan Ståhlbergien vuoden 1919 kesänviettopaikkana myös Marjaliisa ja Seppo Hentilän kirjassa Tasavallan ensimmäiset : presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg. Ståhlberg lomaili kuuden lapsensa kanssa: Ester Hällström ei vielä tässä vaiheessa ottanut osaa perheen lomanviettoon. Ståhlberg ja Ester olivat tapailleet epäsäännöllisesti läpi talven ja kevään 1919, mutta vakinaisemmaksi heidän seurustelunsa muuttui vasta vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Pari avioitui 7.6.1920.
Ståhlberg-elämäkerturi Sakari Virkkunen sijoittaa perheen kesäpaikan 1919 Kalannin asemesta Sauvon Karunaan: "Tämänaamuinen kirjekin oli Ainolta, joka nuorempien lasten kanssa oli mennyt kesäksi vuokrattuun Karunan kartanoon. Paikka oli...
Voisikohan kyseessä olla Maijaliisa Dieckmannin satukokoelma Elli-enkeli ja tiukutossut (Gummerus, 1988)? Kirjan kansikuva löytyy esim. Googlen kuvahaulla.
Lastenkirjoja voi hakea ja selailla esim. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa: https://lki.verkkokirjasto.fi/etusivu
Hei,
Ainakin silloisen senaattorin Kyösti Kallion sovintopuhe Nivalassa keväällä 1918 voisi olla tämän lähde.
“Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.
Aale Tynnin Kootuista runoista tätä ei näyttäisi löytyvän.Eikä hän ikänsä puolesta olisi voinut sitä ainakaan tuoreeltaan sodan päätyttyä kirjoittaa - toisin kuin Kyösti Kallio. Tietysti ajatus oli ajankohtainen talvisodankin alla, jolloin oli yhdistettävä kansan rivit yhteistä vihollista vastaan.
Kuvia voi etsiä esimerkiksi näiltä sivuilta:
Helsinkikuvia.fi Helsinki-aiheisia valokuvia Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista.
Tässä muutama kuvaehdokas:
Kuvanäkymä (helsinkikuvia.fi)
Kuvanäkymä (helsinkikuvia.fi)
Tiedot sotilaista löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Suomen Rakuunarykmentin asiakirjat on luetteloitu tunnuksella M-243 - M-261. Rakuunarykmentin aineistoja pääsee selaamaan esimerkiksi kaikkien aineistokokonaisuuksien aakkosellisesta listauksesta M-kirjaimen kohdalta (esimerkki aineistoista: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=7059291174). Aineistoja ei ilmeisesti ole digitoitu, vaan niitä pääsee katsomaan alkuperäisinä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, jonka tutkijasaliin ne pitää siis etukäteen tilata.
Koska asiakirjoihin tutustuminen vaikuttaa melko monimutkaiselta, suosittelen ottamaan yhteyttä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikkaan ja selvittämään, voiko henkilökunta etsiä tiettyä henkilöä...
