Marie Jonesin näytelmää Stones in his pockets (1996) ei ole julkaistu suomennoksena.
Englanninkielisenä teos on lainattavissa Taideyliopistojen Sörnäisten kampuskirjastosta, joka on kaikille avoin kirjasto.
Lisätietoa kirjastosta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.uniarts.fi/rakennukset-ja-tilat/taideyliopiston-sornaisten-…
https://uniarts.finna.fi/Record/uniarts.993233054206249
https://www.irishplayography.com/play.aspx?playid=30396
Helmetin italiankielisiä lastenkirjoja pääseet selaamaan tarkennetulla haulla. Aseta Hakusanaksi *, Aineistotyypiksi kirja, Kokoelmaksi lasten kokoelma ja Kieleksi italia. Saat tällaisen hakutuloksen. Tuloksia voi rajata lisää sivun vasemassa laidassa olevista suodattimista kuten Genre.
Kastraattilaulajia oli myös muissa maissa kuin Italiassa. Tiedämme, että heitä oli jo Bysantin valtakunnassa. 1550-luvulta alkaen kastraattilaulajia alkoi olla myös Länsi-Euroopan maissa, esimerkiksi Württembergin ruhtinaskunnassa, Wienissä ja Dresdenissä. On luultavaa, että he olivat alun perin italialaisia. Näyttää siltä, että kastrointia ja laulajien koulutusta tehtiin lähinnä Italiassa.
Kastraatio esti pojan normaalin kehityksen mieheksi, jolloin pojan kurkunpää ei myöskään kehittynyt luonnollisesti. Joskus tämä tarkoitti sitä, että murrosikää edeltävän ajan kirkas ja heleä ääni säilyi myös aikuisuuteen. Joskus pojan ääni katosi täysin. Ylipäätään toimenpide aiheutti aina suurta inhimillistä kärsimystä.
Lähde:
Vanherle, F. P.:...
Ilmari Jäämaasta ja Talvi-iltain tarinoiden suomennoksesta löytyi käytettävissä olevista lähteistä niukanlaisesti tietoa.
Lyhyet elämäkertatiedot Ilmari Jäämaasta löytyvät teoksesta Suomen elämäkerrasto (kirjoittanut Ilmari Heikinheimo, WSOY, 1955). Kansallisbiografiassa on hänestä kertova artikkeli, jonka saa luettavakseen maksua vastaan tai voi lukea kirjastossa, jossa on palvelun käyttöoikeus (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1619). Jäämaasta löytyy myös Wikipedia-artikkeli: (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_J%C3%A4%C3%A4maa).
Jäämaa syntyi Helsingissä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1934. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja toimi mm. opettajana, WSOY:n kirjallisena johtajana ja Nuori-Voima -...
En löytänyt vastausta Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjasta (1992), Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (1988) enkä Nykysuomen sanakirjasta (1961).
Seittu-niminen paikka löytyy Ilmajoelta. Sukututkijoiden Geneanet-sivuston mukaan Seittu-nimisiä ihmisiä löytyy paljon Ilmajoelta ja Vaasasta. Voit myös lähettää kysymyksesi Suomen sukututkimusseuralle.
Kaivattu kirja lienee Kirsti Ellilän Kesä kummitustalossa (Karisto, 1995).
"Koti tarkoitti rähjäistä, vuosikausia autiona ollutta talovanhusta Korpinkadulla. Peltsi, Bertta, Samu ja Takku valtasivat talon ja muuttivat sinne kuin kesäleirille, maalasivat seinät oranssiksi ja viihtyivät. Jokaisella heistä oli takanaan kipeitä ongelmia ja kaikki olivat paossa jotain – he elivät vain tätä päivää, huomisesta ei tiennyt kukaan. Bertta unelmoi teatterista, Samu halusi oman ravintolan, Takku tähtäsi klarinetteineen suureksi muusikoksi – vain Peltsi tunsi olevansa tyhjän päällä. 'Mä olin ikuisiksi ajoiksi tuomittu jäämään tumput suorina ihmettelemään, kun ihmiset, jotka oli mulle tärkeitä, häippäsi taivaan tuuliin.'"
"Mutta sitten Peltsi alkoi...
Tilastokeskuksen Kuluttajahintatilastosta löytyy hintojen tuotetietoja vuodelta 1990. Siinä on ruokatarvikkeiden hintoja, mutta palvelut-kohdassa lounaisiin verrattavia hintoja ei muita kuin hot dog 9,04mk, sämpylä 10,32mk ja kahvi 4,24mk kuppi.
Hotelli- ja ravintolamuseossa on ruokalistoja, mutta heidän sivuillaan ei ole näkyvissä sellaisia listoja, joissa olisi hintoja. Museolla on tietopalvelu.
Finna.fi:stä etsimällä haulla ruokalistat ja aikarajaus 1985-1995 löytyy mm. kuva lounasravintolan listasta vuodelta 1990. Siinä on hinnatkin: kanakori ja lohkoperunat 36 markkaa, Holsteininleike ja ranskalaiset 51 markkaa, välikyljys ja kermaperunat 61 markkaa.
Tietoja ei löydy kätevästi mistään yhdestä lähteestä. Markku Johanssonin (s. 1949) sävellykset, jotka on julkaistu äänittenä ennen vuotta 2000 voi hakea varsin näppärästi Fenno-musiikkiarkiston sivulla. Siellä valitaan ensin henkilöhaku ja sitten tarkennuksena säveltäjä ellei halua myös hänen sovitustöitään tai muita tekijäkrediittejä mukaan. Näillä rajauksin listalla näkyy 136 Johanssonin sävellystä.
Musicfinland-sivustokokonaisuudesta puolestaan löytyvät Johanssonin sävellysten kustannettujen nuottien tiedot. Kirjauksia on 36 kpl. Tämä lista sisältää nuotinnoksia erilaisille yhtye- ja orkesterikokoonpanoille, joten laulukirjatyyppiset perusnuotit puuttuvat siitä.
Laajimman tulosjoukon saa aikaan Kansalliskirjaston Finna-haulla. Siinä...
Valitettavasti en löytänyt kuvaukseesi sopivaa teosta. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku kollega tunnistaa kirjan, niin palaan asiaan.
Japani on asettanut Suomelle vientikiellon hirvieläimille ja hirvieläimistä saataville tuotteille hirvieläinten TSE-taudin vuoksi.
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tuonti-ja-vienti/vienti-eun-ulkopuol…
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/ela…
Hei,
Voisiko kirja olla vuonna 1980 suomennettu A. J. Dawsonin "Urhoollinen Finn : kertomus irlanninsusikoiran elämästä"?
Julkaistu Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa, jossa on julkaistu myös tuo Londonin Valkohammas (sekä saman kirjailijan Jeri & Jerin veli, tosin nämä koirat ovat irlanninterrierejä).
Kyseessä voisi olla Astrid Lindgrenin Taina Tomera auttaa mummia (Kajsa Kavat hjälper mormor, 1958 ). Teoksessa on Ilon Wiklandin kuvitus ja se julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1963 Marja Makkosen suomennoksena.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
Taina Tomera auttaa mummia Kirjasammossa
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta arveltiin, että kyseessä voisi olla planeetta Venus, Jupiter tai Saturnus ja "liikehdintä" voisi viitata skintillaatioon eli tuikkimiseen. Ursasta myös neuvottiin, että havainnoista kannattaa ottaa ylös tarkka kellonaika sekä seurata liikkuuko kohde ja mihin suuntaan. Ursan sivuilta löytyy Taivaanvahti-palvelu, jonne voi ilmoittaa havaintojaan. Lisäys: kysyjä itse totesi kohteen olevan Jupiter.
Lisäksi Ilmatieteen laitoksen Kysymyksiä ja vastauksia -sivulla on asiantuntijan laatima yleistasoinen vastaus kysymykseen, minkälaisia valoilmiöitä taivaalla voi näkyä. Tiivistetysti vastauksen mukaan valoilmiöt voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnollisiin ja ihmisen...
Kyseessä on nettirunoilijana tutuksi tulleen Elina Salmisen runo. Tämän runon löydät esimerkiksi Salmisen Instagram-postauksesta, tai joistakin hänen sivuiltaan löytyvistä tuotteista.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy myös runsaasti lisää Salmisen runoja: Helmet - Elina Salminen
Netistä ei löydy erillistä listaa suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjoista.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit etsiä kirjailijan nimellä tietyn kirjailijan sarjoja.
https://www.kirjasampo.fi/
Kysyit netistä löytyvää luetteloa kirjasarjoista, mutta mainitsen kuitenkin, että varsin hyvä apuneuvo etsiä kirjasarjoja on Ulla Monosen kokoama ja toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (2023). Teosta päivitetään parin vuoden välein ja aiemminkin ilmestyneet sarjakirjahakemistot ovat varsin kattavia. Jatko- ja sarjakirjahakemistossa on siis myös ulkomaisten kirjailijoiden kirjasarjoja.
Teoksesta on useita lainattavia kappaleita ja voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Mononen: Aikuisten jatko- ja sarjakirjat...
Vihjeet ovat aika tarkat, mutta muisti ei riitä aivan tuonne asti.Päättelin, että runon tai runoelman aiheena voisivat olla kivet. Tein tarkennetun haun aihesanoilla runot ja kivet. Rajasin hakutuloksen suomenkielisiin kirjoihin 1980-1999. Tulokseksi sain 8 kirjaa (aikuisten ja lasten aineistoa. Linkki Helmet hakuunOnnea oikean runon metsästykseen.
Hei,tässä muutama sellainen kirjasarja, joka voisi sopia kuvaukseesi:Kersti Bergrothin Mary Marck-salanimellä kirjoittama Eeva-sarjaAnni Swanin teokset Iris rukka ja Kaarinan kesäloma, näissä kuvataan samoja henkilöitä. Lisäksi Swanilla on lisäksi myös Sara ja Sarri-sarja.L. M. Alcottin Pikku naisia, joihin kuuluvat myös, Viimevuotiset ystävämme, Pikku miehiä ja Plumfieldin pojat.L. M. Montgomeryn kirjoittamat Anna- ja Emilia-sarjat.Astrid Lingrenin Marikki-sarjaSusan Coolidgen Katy-sarja
1940-luvulla toteutettiin paljon erilaisia keräyksiä. Paljon mediahuomiota kevättalvella 1948 sai Kansanavun keräys (ja siihen liittyvä YK:n lastenavun keräys). Kansanavun keräyksen yhteydessä myytiin rintamerkkiä, jossa on ehkä valkoiseksi kukaksi tulkittava kuva.Muita mahdollisia keräyksiä voisivat olla paperinkeräys sekä keräykset näkövammaisten, invalidien, SPR:n ja urheiluun liittyvien tavoitteiden hyväksi.Kansanapukeräys sanomalehdissä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kansanapu%20ker%C3%A4ys&startDate=1947-01-01&endDate=1948-12-31&orderBy=RELEVANCELastenapu: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=lastenapu%20ker%C3%A4ys&startDate=1947-01-01&endDate=1948-12-31&orderBy=RELEVANCEKansanavun...
Tarkoitatkohan alkuperäistä Robin Williamsin tähdittämää Jumanji-elokuvaa vuodelta 1995, jossa pelattiin lautapeliä, vai mahdollisesti sen jatko-osia Jumanji: Welcome to the Jungle (2017) tai Jumanji: The Next Level (2019), joissa pelaajat imeytyvät pelikonsolin ja avatariensa sisään? Ainakin jälkimmäisissä elokuvissa tosiaankin pudotaan hyvin korkealta maahan, kuten lentokoneesta ja niin edelleen. Missään vaiheessa elokuvissa en muista nähneeni mainintaa kuinka korkealta voi oikeastaan turvallisesti pudota. Täytynee ottaa huomioon että jälkimmäiset elokuvat perustuvat pelikonsolimaailmaan, joissa avatarit seikkailevat pelimaailmassa kun taas aivan ensimmäisessä Jumanji-elokuvassa pelilaudan tapahtumat tunkeutuvat ulos pelilaudalta...
Jouko Puhakan nuortenromaani Kaiskunkallio kestää (1959) löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista, Pasilan kirjavarastosta. Voit tilata kirjan lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.Kaiskunkallio kestää | Helmet-kirjastot | helmet.fiMyös muissa Suomen kirjastoissa teosta näyttää olevan saatavilla.Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
