Kuvahakujen perusteella siivekäs voisi olla koivulude Ötökkätieto – Koivulude (otokkatieto.fi) ja kuoriainen vyöihrakuoriainen Vyöihrakuoriainen - Ötökkätieto – Vyöihrakuoriainen (otokkatieto.fi)Kirjastonhoitajalla ei ole kuitenkaan hyönteisasiantuntemusta, joten täysin varma ei voi olla.Voisit ottaa yhteyttä asiantuntijaan, esim. LuontoPortti - verkkolehti - Kysy luonnosta
Yleisten kirjastojen lainoja ei ole tilastoitu sukupuolittain. Linkki Suomen yleisten kirjastojen tilastoihin.Lainausjärjestelmistä voisi teoriassa saada lajiteltua lainat myös sukupuolen mukaan, mutta se vaatisi oman tutkimuksensa.
Kovakalvo eli sclera / skleera. Tavallisesti ihmiset kutsuvat sitä silmänvalkuaiseksi.https://www.terveyskirjasto.fi/ltt01762/kovakalvo?q=silm%C3%A4https://www.terveyskyla.fi/silmasairaudet/tietoa/silman-rakenne-ja-toim…
Keliakiayhteydessä gluteiinilla tarkoitetaan vehnän, rukiin, ohran ja niistä risteytettyjen viljalajien päävarastoproteiineja, prolamiineja. Näiden viljojen prolamiinit käsittävät 50-80 % jyvän kokonaisproteiinista." Linkki Sanna Luodon tutkielmaan 2011, s. 10Keliakialiiton sivuilta löytyy lista viljalajeista, jotka eivät sisällä gluteenia. Niitä ovat amarantti, fonio, hirssi, kaura, kvinoa, maissi, riisi, tattari ja teff. Linkki Keliakialiiton sivustolleSivustolla Oats and helth, on taulukko kauran proteiineista. Niihin kuuluu myös pieni määrä gluteiinia, mutta ilmeisesti sellaisessa muodossa, ettei se aiheuta ongelmia keliakikoille. Linkki sivustolle.National Library of Medicine sivuilla selitetään riisijauhon gluteiinittomuus sillä,...
Saimme tällaisen ehdotuksen: Voisiko kyseessä olla Elefanttiprinsessa (The Elephant Princess) vuodelta 2008.Valitettavasti etsimääsi sarjaa ei tunnistettu. Ehkä joku palstan lukijoista muistaisi sen?
Etsimäsi Seitsemän meren takana on Itä-Saksassa vuonna 1982 valmistunut Der Prinz hinter den sieben Meeren. Elokuva on esitetty TV2:ssa vuonna 1987.DEFA-Stiftung: Der Prinz hinter den sieben Meeren (lisätietoa ja traileri)
Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Laakkonen pohjautuu Nikolaus-nimen muunnoksiin. Toiseksi mahdolliseksi kannaksi mainitaan Blasius-nimi.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala (1993): Suomalaiset sukunimet. Otava.
Kotuksen Kielikellon artikkelissa käytetään muotoa hinta-laatusuhde, kysyntä-tarjontasuhde, Yhdyssanat - Kielikello. Toisaalta tuossa artikkelissa todetaan myös, että monijäseniset yhdyssanat, joissa rinnasteisten osien välissä tarvitaan yhdysmerkki, kannattaa selvyyden vuoksi purkaa sanaliitoiksi. Vaihtoehdoksi suositellaan kysynnän ja tarjonnan suhde sekä kysynnän ja tarjonnan suhde.
Lyhenne "fl oz" tulee sanoista "fluid ounce". Toisin kuin unssi, joka on painomitta, nesteunssi on tilavuuden mittayksikkö. On hyvä huomioida myös se, että Yhdysvaltain ja Iso-Britannian nesteunssit poikkeavat toisistaan jonkin verran: 1US fl oz = 1.04084 UK fl oz.Fluid ounce Definition & Meaning | Britannica Dictionary US Fluid Ounces to UK Fluid Ounces conversion
Kyseessä voisi olla Usko Laukkasen kirja Keiju ja peikot vuodelta 1977. Onnet-tietokannasta löytyy siitä seuraava kuvaus: "Metsänkeiju Orvokki ja metsänpeikot Puntti ja Sintti valmistautuvat talven viettoon. Peikot auttavat siipensä loukannutta keijua selviytymään talvesta." Kirjan eri painoksia on saatavilla kirjastoissa.Puntti ja Sintti palaavat oppimaan aakkoset Laukkasen kirjassa Metsänpeikot opintiellä, mutta tämä kirja julkaistiin vasta vuonna 1986. Myös sitä löytyy kirjastoista.
”Velisurmaaja” (tai ”Verinen poika”) on balladi, joka on eurooppalaisen kansanlaulun laji. Se on kertova, suullisesti periytynyt kansanlaulu, Asplundin sanoin: "Balladi on tapa kertoa tarina pukemalla se säe- ja sävelmäasuun" (s. 13). Suullisesti periytyneitä balladeja alettiin 1800-luvun loppupuolella julkaista arkkeina. ”Velisurmaaja” ilmestyi arkkina ensimmäisen kerran vuonna 1856. Balladista lajina on Anneli Asplundin kirjassa laaja selostus sen lisäksi, että siihen on koottu suuri määrä balladeja toisintoineen.”Velisurmaajan” tekstistä on Asplundin kirjassa 14 toisintoa. Niitä on tallennettu eri aikoina eri puolilta Suomea. Asplundin mukaan kansanomaisia toisintoja on tästä laulusta tallennettu suhteellisen vähän, koska se oli...
"Valtatie n:o 5 työntyy Selkoseen" Iijoki-sarjan neljännessä kirjassa Täysi tuntiraha. Tiemestari ei kelpuuta "noin pientä poikaa", kun Herkko ja Kalle käyvät pyrkimässä töihin kirjan toisessa luvussa. Myöhemmin yhdeksännen luvun jaksossa Keisarin hevosmies Kalle sitten pääsee maantietyömaalle ajamaan Ahoniemen isännän ("Itäpään Keisarin") hevosta.
Valkaman historia ei vaikuta olevan kovinkaan hyvin dokumentoitu: aikajanassa on useita aukkopaikkoja ja monet löytyneistäkin tiedonmurusista on varustettu huomautuksin "ilmeisesti" ja "todennäköisesti". Maarekisterin mukaan Valkama oli aikoinaan Messukylän kylän Säälän talon tila.Reino Seppäsen mainitsema "venäläisen varuskunnan upseerikerho" lienee pelkkää huhupuhetta – ainakaan tällaisesta ei ole minkäänlaisia viitteitä Tampereen venäläissotilaita käsittelevissä lähteissä. Lauri Jalkasen kirja Tsaarin kenraalin saappaanjäljissä nimenomaisesti mainitsee, ettei Tampereella ollut "Europeiskajan kaltaista kallista houkutinta". Pietarissa "[e]tenkin everstit ja heitä korkeammat upseerit elivät puolet elämästään upseerikerhoilla ja...
Suomessa on n. 3500 tunnistettua kärpäslajia, joiden koko vaihtelee muutamasta millimetristä kolmeen senttiin.
Niitä yhdistää täydellinen muodonvaihdos: muna toukka, kotelo, aikuinen.
Kärpästen anatomiaa ei ole esitelty kovin tarkasti hyönteiskirjoissa. Kukkakärpäsiä on tutkittu Suomessa perusteellisimmin
ja uroskärpäsen genitaaleista löytyi jopa kaaviokuva. Kukkakärpäsuroksella on siitin.
Lähteet:
Suomen eläimet 4 (Weilin+Göös, 1985)
Antti Haarto ja Sakari Kerppola: Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja (Keuruu, 2007)
Pirjo Tuomisen Villit vedet teoksesta löytyy tällä hetkellä pääkirjastossa varastokappale ja Rileyn Vaarallinen kirje-teokseen on varauksia 271 kpl:ta.
Valitettavasti tietoa tontista ei löytynyt. Kannattaa kuitenkin vielä kääntyä Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Lomake sivulla https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Oodissa on perinteiset rummut vain tuossa tilassa. Voit etsiä muiden kirjastojen varattavia tiloja Varaamosta, https://varaamo.hel.fi/search?search=Rummut. Ainakin myös Entressessä ja Maunulassa on perinteiset rummut.
Stadin AO:n sivuilla kerrotaan, että opiskelijaksi voi hakea joustavasti ympäri vuoden. Jatkuvan haun kulloinkin haussa olevat koulutukset ilmoitetaan kuukausittain ammattiopiston sivuilla. Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku järjestetään 22.2.–22.3.2022. Hakukohteisiin ei ole pääsy- ja soveltuvuuskokeita.
Elintarvikealan perustutkinto https://stadinao.fi/perustutkinnot/elintarvikealan-perustutkinto/
Tutkinnon sisällöstä ja vaatimuksista https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/kooste/6749302
Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen https://stadinao.fi/hae-opiskelijaksi/yhteishaku/
Jatkuvan haun sivut https://stadinao.fi/hae-opiskelijaksi/jatkuva-haku/
Sari Hautamäki kertoo tämän vuotisessa opinnäytetyössään "Istuminen ei tapa, mutta liikkumattomuus vie ennenaikaiseen hautaan" seuraavaa:"10 000 askeleen suositusta on käytetty monessa yhteydessä helposti mieleen jäävänä, terveydelle riittävänä aktiivisuustasona. (UKK-instituutti 2019) Sen terveydellisen vaikutuksen perustaa ei ole kuitenkaan tieteellisesti todistettu (Lee ym. 2019) ja alkuperää pidetään kaupallisena, japanilaisen askelmittarin nimestä ”Manpokei” ("10 000 askelmetriä” japaniksi) alkunsa saaneena oivalluksena (Tudor-Locke & Bassett 2004). Käytössä olevien mittauslaitteiden lisäännyttyä on entistä enemmän kiinnitetty huomiota myös askelten intensiteettiin. On löydetty selviä viitteitä siitä, että rauhallisia askelia...
Tuorein saatavilla oleva tieto on vuoden 2020 lopusta. Tilastokeskuksen mukaan Lauttasaaren postinumeroalueella asui tuolloin 5 henkilöä, jotka olivat 100 vuotta täyttäneitä tai tätä vanhempia vuoden 2020 lopussa. Lisäksi Lauttasaaressa asui 5 henkilöä, jotka olivat iältään 99-vuotiaita.
