Maailmansodista on kirjoitettu paljon. Tässä muutamia kirjaehdotuksia, joista löytyy tietoa molemmista sodista:
- Ensimmäinen ja toinen maailmansota (Otava, 1995) (ilmestynyt aiemmin nimellä Otavan suuri maailmanhistoria, osat 16 ja 17)
- Muutosten vuosisata 2: I maailmansota (WSOY, 1993)
- Muutosten vuosisata 5: II maailmansota (WSOY, 1994)
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivuston mukaan Siinä näkijä missä tekijä on käännetty ainoastaan ruotsiksi (Kommer upp i tö, 1974). Englannin kielellä Salamaa löytyy novellivalikoimasta Finnish short stories (1982), joka sisältää käännöksen novellista Juopot (The drunkards).
Hän on tämän valtuustokauden Laukaan kunnanvaltuutettu (ensimmäisen linkin kohdassa "Valtuutetut ja varavaltuutetut 2021-2025"), sekä myös Laukaan kunnanhallituksen jäsen (toisessa linkissä kohdassa "Kansanedustajan ilmoittamat sidonnaisuudet ja tulot").
https://www.laukaa.fi/asukkaat/kunta-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/kun…
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1531.aspx
Saimme tällaisen lukijan kommentin:Tulee mieleen ehdottaa Annina Holmbergin Matka makuniaan, joka on ilmestynyt 1995. Päähenkilöinä on kaksi sisarusta Veera ja Valdemar, jotka Lipstikkalähetti vie mausteiden maahan, jota hallitsee Kyrtti. Kyrtillä on alaisenaan rikkaruohoja, jotka tuhoavat Maustemaata. Kyrtillä on alaisenaan mm. ovela Suokorte.
Mielenosoitusten järjestämistä säätelee kokoontumislaki (530/1999).
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990530
Siinä ei ole erikseen säädöstä tai muuta rajoitusta käytetystä kielestä. Arabiankielisten iskulauseiden huutamista ei siis ole kielletty.
Helmet-kirjastokortti ja asiakastiedot poistetaan kirjaston rekisteristä, jos kortti on ollut käyttämättä kolme vuotta, eikä asiakkaalla ole selvittämättömiä asioista (kuten maksamattomia maksuja tai palauttamatonta aineistoa).
Antamanne kirjastokortin numero ei ole Helmet-kirjaston rekisterissä.
Uuden kirjastokortin hakemisen voi aloittaa täyttämällä ennakkorekisteröitymisen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(18…;
Ennakkorekisteröityminen ei ole pakollista, kirjastokortin hakeminen onnistuu yhtä hyvin myös tulemalla suoraan kirjastoon. Mukana pitää olla voimassa oleva, kuvallinen henkilötodistus.
Kirjastossa käyvät seuraavat henkilötodistukset:
EU-maiden henkilötodistukset
passi...
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, joten kannattaa kysyä suoraan kirjastosta, ottavatko he kirjalahjoituksia vastaan.
Monessa kirjastossa on myös kirjakierrätyspiste, johon voi jättää pienen määrän kirjoja toisia asiakkaita varten. Kirjakierrätyspisteet ja kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84917.
Ensimmäinen suomalainen satelliitti Aalto-1 lähetettiin avaruuteen vuonna 2017, kertoo Suomi 100 -satelliittiprojektin verkkosivu. Itse Suomi 100 -satelliitti pääsi lähtemään vasta vuonna 2018. Nämäkin satelliitit on viety avaruuteen yhteistyössä Intian ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomella ei vielä ole omaa teknologiaa avaruuslentoja varten.
Tarkkoja rahasummia, mitä avaruuteen lähettäminen maksaa, ei ole helposti saatavissa mistään. Viittaankin vain englanninkieliseen Wikipedia-artikkeliin "NASA Advanced Space Transportation Program", jonka mukaan vajaan puolen kilon (amerikkalainen pauna = 454 g) massan lähettäminen kiertoradalle maksaisi nykystandardeilla 10 000 dollaria (yli 9000 euroa). Kun Aalto-1:n massa on pyöreästi 4 kg, tulisi sen...
Valitettavasti satua ei löytynyt. Sellainen satu löytyi, jossa karhu oli maanviljelypuuhissa löytyi Iivo Härkösen Suomen kansan eläinsatuja -kirjasta, Karhu miehen kera maanviljelijänä (s. 23), mutta sutta ei, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/145146/Suomen_kansan_elainsatuja_ensimmainen_sarja_suomalaisia_satu.pdf;jsessionid=55081F07CE3E872150BC6561EAD3302E?sequence=1
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sadun?
Kappaleen nimi on "Alfa, Romeo". Kappaleen on säveltänyt, sanoittanut ja esittänyt artisti nimeltään Paajanen. Hänen oikea nimensä on Mauno Paajanen (s. 1960). Kappale on julkaistu vuonna 1979 studioalbumilla "Psyko".
Peter Sandström, Olli Jalonen ja Leena Parkkinen voisivat olla sopivia kirjailijoita. Tommi Kinnusen sukuromaanit Neljäntienristeys ja Lopotti, Laura Lähteenmäen Korkea, ulkomaisista Alice Munro ja John Williams, erityisesti Stoner. Lisäksi löysin tällaisen listan suosituksia aiemmasta vastauksesta, niissä on metsä keskeisessä osassa:
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Robert Holdstock: Alkumetsä
Essi Kummu: Karhun kuolema
Peter Handke: Intohimoisesta sienestäjästä
Siri Kolu: Metsänpimeä
Katja Törmänen: Karhun morsian
Helena Waris: Uniin piirretty polku
Veikko Huovinen: Puukansan tarina
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Hei! Kyllä Reykjavík kirjoitetaan yleensä suomenkielisissä teksteissä muodossa Reykjavik. Asiasta kannattaa kuitenkin tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, verkko-osoitteesta https://www.kotus.fi/ Ystävällisin terveisin
Kyseessä lienee isohangokkaan (Cerura vinula) toukka. Pikkutoukka on musta. Parin nahanvaihdon jälkeen toukka on muuttunut vihreäksi ja sen selkäpuolella on valkoreunainen purppuranvioletti ”satulakuvio”. Hieman ennen koteloitumistaan toukka muuttuu ruskeanvioletiksi.Suomen perhoset Isohangokas - Suomen Perhoset (suomen-perhoset.fi) Isohangokas perhosen toukka (suomenluonto.fi) LuontoPortti - verkkolehti - Minkä toukka?
Voisikohan kyseessä olla Timo Turusen laulama "Pieni ystäväin" vuodelta 1991?Laulussa lauletaan mm. näin: "Sä oot mun pieni rakas ystäväin,juosta kanssas mä sain lailla tuulen.Niin lämmin tunne herää sisälläin,kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen."Kappale on sen verran vanha, että meillä Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole siihen liittyvää materiaalia. Kappale on kuunneltavissa esim. YouTubessa.
Kansalliskirjasto on digitoinut aapisia vapaasti luettaviksi. Uusimmat niistä on julkaistu 1970-luvun alussa. Voit järjestää aapiset esim. julkaisuajan mukaan (uusimmat tai vanhimmat ensin). Ehkä niiden joukosta löytyy etsimäsi aapinen.Kansalliskirjaston digitoitu aapiskokoelma:https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341&orderBy=DATE_DESCLastenkirjainstituutin sivulla on linkki myös Luetteloon Lastenkirjainstituutin aapisista ja linkki Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan -näyttelyn luetteloon:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kirjakokoelma/lasten-ja-nuortenkirjallisuus/aapiset-ja-lukukirjat
Vesa Volotisen kirjan Tietoliikenne : televerkot ja päätelaitteet (WSOY, 2000) osiosta Hakuverkot löytyy tiivis esitys henkilö- eli kaukohakupalveluiden vaiheista. Kysymyksessä mainitun kaltaisia palveluja tarjosivat 1980-luvun puolivälissä käyttöön otettu valtakunnallinen kaukohakujärjestelmä Kauha ja 90-luvulla toiminut koko Euroopan kattanut digitaalinen hakujärjestelmä ERMES.Ensimmäiset henkilöhakujärjestelmät olivat yritys- ja kiinteistökohtaisia langallisia järjestelmiä. Seuraavassa vaiheessa kehitettiin hakuperiaatteeltaan langattomia kiinteistöittäisiä henkilöhakujärjestelmiä. Kiinteistöittäisten hakujärjestelmien jälkeen otettiin käyttöön alueelliset ja valtakunnalliset kaukohakuverkot. HPY käynnisti 450 MHz:n taajuusalueella...
Helmet-kirjastojen askartelutapahtumat löytyvät Helmet-palvelusivustolta valikosta Tapahtumat. Kirjoita Tapahtuman nimi tai paikka -laatikkoon sana askartelu, niin saat lista tulevista askartelutapahtumista. Voit toki rajata hakua vielä lastentapahtumiin.https://helmet.finna.fi/Content/tapahtumathttps://helmet.finna.fi/
