Kyseessä lienee Miina Supisen romaani Kultainen peura (2024).https://otava.fi/kirjat/kultainen-peura/https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1717312?sid=4843240528
Saamelaista mytologiaa on etsitty tällä palstalla aikaisemminkin, täällä kollegan vastaus. Tämän lisäksi suosittelen seuraavia teoksia:Turi, Johan: Kertomus saamelaisistaItkonen, T.I.: Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osat 1 ja 2Lehtola, Veli-Pekka, Piela, Ulla ja Snellman, Hanna (toim.): Saamenmaa: kulttuuritieteellisiä näkökulmia (tässä kirjassa erityisesti Tiina Äikkään artikkeli Tupakoivat, laulavat ja liikkuvat kivet. Kommunikointia seitojen kanssa.) Kaunokirjallisuuden puolella saamelaisia kansantarinoita löytyy muun muassa näistä teoksista:Vuolab, Kerttu: Valon airutAikio, Annukka ja Aikio, Samuli: Lentonoidan poika Saamelaisten historiasta yleisesti suosittelen seuraavia Veli-Pekka Lehtolan teoksia:...
En löytänyt mitään tiettyjä lähteitä, joissa olisi nimetty nimenomaan tunnettuja henkilöitä, jotka olivat sotalapsina. Seuraava lista on koottu eri lähteistä:näyttelijä Marjukka Halttunen Näyttelijä Marjukka Halttunen: "En ymmärtänyt, miksi äiti lähetti pois" | Kodin Kuvalehtinäyttelijä Heidi Krohn Lappukaulatyttö | Keski-kirjastot | Keski-Finnakirjailija Heikki Hietamies Heikki Hietamies ja lapsuus pula-aikana | Apumuusikko Juhani Aaltonen, vuorineuvos Martin Saarikangas ja muusikko Lasse Liemola (lähde: Höök: Jotta edes lapset säästyisivät, 2007). Muistaisiko joku lukijamme muita?
Etunimille, ja sanoille muutenkin, tehdään kielissä usein erilaisia hellittely- tai muita muotoja. Naisten etunimien pääte -ina juontuu latinan deminutiivista, eli ns. pienennysmuodosta. Esimerkiksi Anna-nimistä tyttöä voitiin kutsua Pikku-Annaksi, eli ”Anninaksi”. Vastaavasti suomen kielessä voidaan mieltää deminutiiviksi nen-pääte esimerkiksi sanoissa ”tyttönen” (pieni tyttö) tai ”lapsonen” (pieni lapsi). Muita suomen pienennysmuodon päätteitä ovat -kka, -ke, ja kaksoismuoto -kkanen, kuten sanoissa ”piirakka” (pieni piiras), ”linnake” (pieni linna) ja ”lapsukainen” (pieni lapsi). Ylemmän esimerkin Anniinan, tai Anninan), suomalainen vastine voisi siis olla ”Annukka” (Pikku-Anna).Lähde: Kielitiede:deminutiivi – Tieteen termipankki
Hei,Kyseessä lienee nämä kirjat. Grönlantiin sijoittuvaa humoristista krijallisuutta ei ole kovin paljon. Silmäilin yhtä osaa, joka oli hyllyssä ja juuri tuon tyyppisiä tarinoita kirjoissa on.Riel, Jørn: Kertomuksia isieni talosta: 1, Hupaisa juttu koristaa kasvot. Suomentanut Arto & Kirsti Ingervo. Jyväskylä: Gummerus, 1973.Riel, Jørn: Kertomuksia isieni talosta: 2, Meidän herramme ketunloukku. Suomentanut Arto & Kirsti Ingervo. Jyväskylä: Gummerus, 1974.Riel, Jørn: Kertomuksia isieni talosta 3, Ensitapauksen juhla. Suomentanut Arto & Kirsti Ingervo. Jyväskylä: Gummerus, 1975.
Nibelungeinlaulu on suomennettu ainakin kahdesti. Toivo Lyyn (1934) ja Osmo Pekosen (2023) suomennokset ovat käännetty suoraan keskiyläsaksasta. Näissä molemmissa suomennoksissa teoksen nimi on käännetty samalla tavalla: Nibelungeinlaulu. Viitatessa etenkin näihin käännöksiin on perusteltua kirjoittaa nimi yhdyssanana.Lähteet:Osmo Pekonen, Nibelungeinlaulu, 2023V. I. Mikkonen, Saksalaisten kansalliseepos suomeksi, Suomalainen Suomi 3/1935 s. 177
Kyllä, olemme siirtyneet uuteen varaustennouto systeemiin. Siinä jokaiseen kirjaan lisätään paperilappu, jossa on päivittäin vaihtuva kirjain ja käsittelyjärjestyksessä etenevä numero.
Totta, että järjestelmä kuluttaa paperia. Paperinsäästössä Helsinki on selvästi edellä Espoota.
Voit lähettää meille virallista palautetta asiasta joko koko Helmet kirjastolle tai vain Espoolle. https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Eduskunnan sivuilta löytyy haku, josta voi etsiä Miina Sillanpään toimintaa eduskunnassa. Siihen tulostuvat uudemmat ja vanhemmat asiakirjat, joten kannattaa lähteä tutkimaan vanhin ensin -rajauksella, https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/vaskiresults.aspx#Default=%7B%…. Saimme neuvoa kommentoijalta: täysistuntojen pöytäkirjoista löytyvät myös puheenvuorot. Lisäksi edustajiin on viitattu pöytäkirjoissa muod. Ed., joten tässä hakutulos Ed. Sillanpää, https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/vaskiresults.aspx#Default=%7B%….
Kannattaa kuitenkin myös kysyä lisää Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta, jossa osataan kertoa myös Eduskunnan arkiston käytöstä, https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/62ca8d94-35c3-...
Metrovaunut ovat vaihtelevan levyisiä. Niiden leveys riippuu tietysti kiskojen ja tunnelien leveydestä.
Helsingin metro on leveäraiteinen rautatie, jonka raideleveys on 1522 mm. HSL metroliikenne ja sillä liikennöivät vaunut ovat 3,2 m levyisiä HSL
Britannisassa, etenkin Lontoon metrossa, raideleveys vaihtelee, koska metro on rakennettu pitkän ajan kuluessa ja raidestandardit ovat ehtineet muuttua.
1,435 mm (4 ft 8+1⁄2 in) standard gauge (1863–pres.)
7 ft (2,134 mm) Brunel gauge (1863–1869) Vaunutkin ovat kapeassa käytävässä kapeampia 2.92 m Wikipedia
Hei!
Kyseessä oli nidevaraus, joita ei pitäisi tehdä kuin poikkeustapauksissa. Silloin varatun kirjan perässä näkyy edellisen asiakkaan eräpäivä. Kirja ei varmaankaan näkynyt teillä kohdassa lainat vaan kohdassa varaukset. Pahoittelen, toisaalta näin käy aina, jos kirjaa on vain yksi kpl koko Helmet-kirjastoissa.
Eli siis nidevaraus tarkoittaa, että varaus kohdistuu tietyyn kirjan kappaleeseen. Normaalisti kaikki varaukset ovat niin sanottuja nimekevarauksia, jotka kohdistuvat kaikkiin saman kirjan kappaleisiin.
Näin voi siis käydä toistekin, mutta nyt tiedätte tarkemmin mistä on kyse. Jotkut asiakkaat jopa pyytävät nidevarauksia, jos esim. haluaa saada jonkin av-aineiston, joka on ollut vähän lainassa, tai perustellusta...
Hei
Kyllä kirjastonhoitajan tehtäviin kuuluu kirjan etsiminen kyseisessä tilanteessa. Kirjastoissa kaikki asiakaspalvelijat etsivät asiakkaiden kysymiä kirjoja, työnimikkeestä riippumatta. Isoissa kirjastoissa voi toki joskus olla tilanne, että asiakaspalvelija ei voi jättää palvelutiskiä tyhjäksi, mutta siinä tapauksessa kirjastossa on joku muu joka voi auttaa asiakasta löytämään etsimänsä kirjan. Tämä on kuitenkin aika harvinainen tilanne.
Denise Rudbergin uutuusteos Elva änkors man ei ole vielä tullut kirjastoihin. Teoksen julkaisuajaksi on mainittu lokakuu, mutta jostain syystä teosta ei vielä ole saatu. Sitä on tilattu HelMet-kirjastojen kokoelmiin 13 nidettä, joten saatte teoksen heti ensimmäisten joukossa, kun se on luetteloitu ja valmisteltu lainauskuntoon.
Denise Rudbergin Elva änkors man HelMetissä
Kappale on Wolfgang Amadeus Mozartin vuonna 1786 säveltämä "Rondo", joka löytyy kirjastojen luetteloista yhtenäistetyllä nimekkeellä "Rondot, piano, KV494, F-duuri". Mozart yhdisti myöhemmin tämän "Rondon" teosluettelonumerolla KV533 oleviin "Allegro und Andante" -osiin. Näistä osista muodostui pianosonaatti nro 15 (Sonaatit, piano, KV533, F-duuri).
Lähteet:
Poroila, Heikki: Aarteista suurin : Wolfgang Amadeus Mozartin sävellykset (Honkakirja, 2020)
Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Wolfgang Amadeus Mozart : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2020):
https://www.musiikkikirjastot.fi/app/uploads/2020/10/Mozart.pdf
Kyseessä on Bianca Turetskyn Muotimatkaaja Titanicin kannella (The time-traveling fashionista, suom. Aila Herronen, 2011).
Voit lukea lisää kirjasta alla olevasta linkistä Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vuoden 1984 äidinkielen ylioppilastehtävät (1. ainekoe 19.3.1984/ 2. ainekoe 26.3.1984) löytyvät teoksesta Ylioppilasaineita 1984. (SKS 1984). Kirja löytyy mm. Pasilan kirjavarastosta, josta voit sen varata omaan lähikirjastoosi lähempää tarkastelua varten. Vuonna 1984 on aiheina on pyydetty pohtimaan mm. uskontoa; kirjallisuuden tulevaisuudenutopioita tai vaikkapa keskiajan kaupunkia elinympäristönä unohtamatta aina yhtä kiinnostavaa aihetta kuin "iltapäivälehtien kohumaailma". Ajankohtaisina aiheina mm. työmarkkinakevään 1984 näkymät sekä niinkin hauska aihe kuin nykyaikaisen hiihtäjän varusteet. Aiheita on kahdelle päivälle niin monta, ettei niitä ole mielekästä tähän alle listata.
Lähde : Ylioppilasaineita. 1984...
Kysymykseen ei löytynyt vastausta teksti TVn usein kysytyistä kysymyksistä. https://yle.fi/aihe/tekstitv/usein-kysyttya-kysymyksia
Ongelmasta kannattaa lähettää palautetta https://yle.fi/aihe/tekstitv/palaute
En valitettavasti löytänyt tietoa kyseisestä kirjasta. Yleisten kirjastojen kokoelmissa ei noin vanhaa aineistoa ole saatavilla ja kehottaisin kääntymään asiassa esimerkiksi Kansalliskirjaston tai Turun yliopiston kirjaston puoleen. Ohessa yhteistietoja:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut-henkiloasiakkaille
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
