Ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta voit etsiä Helmet-haulla hakusanalla skräck. Voit rajata hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi aikuisten kokoelmaan.
Aikuisten ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta näyttäisi olevan eniten Kauniaisten, Pasilan, Oodin, Sellon ja Iso Omenan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Muutamia suomen- ja ruotsinkielisiä saamelaisaiheisia kirjoja lapsille:
Sárán päiväkirja (2019). Siri Broch Johansen (suom. Irene Piippola).
Ráidogovvagirji = Koveráiđukirje = Räiddarttke'rjj = Sarjakuvakirja (2015) Sarjakuvakirjaan on koottu saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen lapsille järjestämän kilpailun töitä. Piirtäjät ovat 10 - 14-vuotiaita lapsia ja nuoria.
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista (2014). Leena Laulajainen. kuvittanut Virpi Penna.
Mu Sápmi jagi 2030 = Muu Säämi ive 2030 = Muu SäÈ´amjânnam eéjjest 2030 = Minun Sápmi vuonna 2030 (2010). - Minun Sápmi vuonna 2030 -kirjoituskilpailu lapsille ja nuorille.
Onni-pojan talviseikkailu (2018). Sanna Pelliccioni.
Tuliainen...
Lahden runotietokannan listauksesta sitä ei löydy, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…. Kävin läpi antologioita, joista löytyy saksalaisen runouden suomennoksia, mutta tätä runoa ei niistä löytynyt. Vaikuttaa siltä, että sitä ei ole suomennettu.
Päivikin satu on vuodelta 1918 ja sen on kirjoittanut Aili Somersalo. Kirjasta on otettu useita painoksia ja sitä on saatavissa useissa kirjastoissa, myös Kirkkonummen kirjastosta. Suosittelen sinulle myös Päivikin sadun rinnakkaisteosta, niin ikään Somersalon kirjoittamaa Mestaritontun seikkailuja, jossa myös puhutaan Päivikistä... Mestaritonttu oli minun mielikirjojani lapsena.
Helsingin kaupunginkirjasto on pari vuotta sitten vastannut tähän kysymykseen seuraavasti:
26.06.201810:02
Helsingin kaupunginkirjasto
Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman venäläisten nimien translitterointiopaan mukaan Stalinin etunimen Иосиф oikea kirjoitusasu olisi Iosif. Koska nimi venäjän kielessä ääntyy j-alkuisena, se voidaan suomen kielessäkin kirjoittaa niin. Oikea kirjoitusasu Josif onkin vakiintunut suomen kieleen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Venäläisten henkilönimien opas (toim. Martti Kahla ja Pirjo Mikkonen, Kotus, 2005)
Kotimaisten kielten keskus /nimistöhuolto
Ranskalaisen kirjailijan Yasmina Rezan näytelmää A Spanish Play (Une pièce espagnole) ei ole saatavilla kotimaisten e-kirjastojen valikoimissa https://ekirjasto.kirjastot.fi/?kirjasto=kaikki
Ranskankielinen Une pièce espagnole näyttäisi maksua vastaan löytyvän e-kirjana ranskalaisen Numilog-palveluntarjoajan sivuilta. https://www.numilog.com/Yasmina-Reza/45379.Auteur
Englanninkielisenä e-kirjana emme onnistuneet kyseistä tekstiä löytämään.
https://en.wikipedia.org/wiki/Yasmina_Reza
Valitettavasti en löytänyt tästä tarkkaa tietoa. Tullin sivuilta löytyy tietoa muokkaamattoman kullan ja kullan puolivalmisteiden tuonnista vuosina 2011 - 2017:
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Jalometallien+ulkomaankauppa/e38aaebf-857e-4937-bcec-013b0eb1e454/Jalometallien+ulkomaankauppa.pdf?version=1.0
O. E. Lampénin ja Hannes Korpi-Anttilan Aarresaari-suomennosten tekstissä lempinimeä Barbecue ei ole käännetty, mutta molemmat ovat liittäneet mukaan sitä selittävän alaviitteen: "Kokin hyväilynimi - porsaspaisti." (Lampén); "Barbecue (/baabikjuu/), tässä = 'Paistinkääntäjä', kokin lempinimi; merkitsee oik. isoa telinettä, jolla eläimen ruho paistetaan, tai myös paistettua (sian, härän) ruhoa (haitil.-esp. sana)." (Korpi-Anttila). Jukka Kemppisen suomennoksessa nimi on käännetty Paistinkääntäjäksi.
Vuonna 2020 ilmestynyt Miehen kosketus on Eino Saaren esikoiskirja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512418473&…
Teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Eino Saarelta on julkaistu mm. artikkeleja teatterialan lehdissä. Alla linkki hakupalvelu Finnan hakutulokseen. Samannimisen, mutta huomattavasti vanhemman henkilön, julkaisutietoja hakutuloksesta olen karsinut julkaisuvuotta myöhentämällä, mutta joukossa saattaa kuitenkin olla myös toisen tai toisten samannimisten henkilöiden julkaisuja:
(Tekijä:"saari eino") | Hakutulokset | Finna.fi
Tällaista selvitystä emme löytäneet, mutta mm. avioeron syitä on selvitetty Jouko Kiisken väitöskirjassa Suomalainen avioero 2000-luvun alussa : miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? (Itä-Suomen yliopisto, 2011). Väitöskirja on luettavissa myös verkossa:
eRepo - Suomalainen avioero 2000-luvun alussa : miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? (uef.fi)
Ruotsinkielisessä Hannah Dangin opinnäytetyössä on myös selvitetty avioerojen syitä: Varför skiljer man sig? : en systematisk litteraturstudie av olika förklaringsmodeller till skilsmässa (pro gradu, Åbo Akademi, 2014).
Kristina Lugnin teoksia ei nähtävästi ole suomennettu.
Kristina Lugn Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubdf711a1-b75f-4fdc-bf35-5…;
Tyttökirjassa mielestäni voi olla fantasiaa. Esimerkiksi Saku Helmisen Zaida-sarjassa on maagista realismia joka on fantasiakirjallisuuden yksi alalaji.
Kyseessä on kaiketikin juttu Kansallisarkiston Keskusarkistosta Mikkelistä. Jutussa kerrottiin asiakirja-arkistojen digitoinnista.
Juttu löytyy Yle Uutisten Keski-Suomen ja Etelä-Savon lähetyksestä 15.9.2021 (kohdasta 4.45) ja on katsottavissa 14 päivää täältä:
https://areena.yle.fi/1-50656335#autoplay=true
Aiheesta voi myös lukea täältä:
https://yle.fi/uutiset/3-12098509
Näin itse Postcrossing-harrastajana pohdin, että asiaa voi lähestyä useammalta eri näkökannalta. Kortin saaja ilahtuu varmasti kortista, jossa on jotain hänelle tärkeää, esimerkiksi jotakin hänen harrastukseensa liittyvää tmv. Tai kenties kuvituksessa voisi olla jotakin, joka yhdistää teitä - ystävänpäivän hengessä. Tai sitten kortissa voisi olla jotain yleistä ystävyyteen/tuttavuuteen, kevättalveen liittyvää, tai esimerkiksi jotain kaunista (esim. kukat kai harvemmin ovat virhevalinta).
Kuten Sirkka Lassila kertoo kirjassaan Uusi käytöksen kultainen kirja (WSOY 1997): "Mieti saajaa, tunnelmaa jonka haluat välittää tai asiasi ja kuvasi yhteensopivuutta." (s. 84)
Lassila kirjoittaa myös: "Maailmassa on tuhat hyvää syytä kirjoittaa...
Tietoa Kupariesineistä voisi etsiä kirjasta Koko kansan kupari : Pentti ja Anne Siivosen kuparikokoelma / Matti Jussila, Wenzel Hagelstam ; valokuvat: Katja Hagelstam, Mika Reinholm Helmet hakutulos
Apua voisi löytyä myös Kysy museolta palvelusta. https://kysymuseolta.fi/
Tai sitten voi ottaa yhteyttä suurempiin huutokauppakamareihin. Heillä on yleensä ilmainen arviointipalvelu.
Vintage Rock -lehden paperiversio tulee Vantaan Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolle. Lehden numeroita voi varata Helmetin kautta myös Helsingin kirjastoihin.
Helmet-aineistohaku
https://haku.helmet.fi/
Tikurilan kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto
Kysymykseen ei löytynyt vastausta teksti TVn usein kysytyistä kysymyksistä. https://yle.fi/aihe/tekstitv/usein-kysyttya-kysymyksia
Ongelmasta kannattaa lähettää palautetta https://yle.fi/aihe/tekstitv/palaute
