Tähän kysymykseen ei ole olemassa vastausta, sillä jokaisella kyltin asettajalla on varmaan oma ajatuksensa kyltin merkityksestä. Joku haluaa ehkä pitää kaikki tulijat porttinsa ulkopuolella, joku taas haluaa varoittaa, ettei kukaan sisään tulija säikähdä hänen koiriaan.
Kaivattu kirja on Hannu Hirvosen Karvat ja kaikki (Tammi, 2002).
Kirjan yhtä lailla absurdissa itsenäisessä jatko-osassa Kynnet ja päivät (2003) seurataan laulavan koiran ja hänen naisensa Ville-pojan aikamatkailua 2020-luvulla.
Ivar Puura oli virolainen luonnontieteilijä, joka eli 23.04.1961 - 20.07.2012. Tiedot hänen julkaisemistaan teoksista löytyvät esim. https://www.etis.ee/CV/Ivar_Puura/eng
Merkityskadosta on kirjoitettu ainakin Karoliina Lummaan artikkelissa Posthumanismin puolustus. file:///C:/Users/e23/Downloads/109647-Artikkelin%20teksti-200413-1-10-20210621.pdf
Timo Mara on kirjoittanut 2013 tutkielman Enchantment of the past and semiocide.Remembering Ivar Puura https://ojs.utlib.ee/index.php/sss/article/view/SSS.2013.41.1.09/10604
Finna.fi löytää haulla Ivar Puura 12 kirjaa ja yhden lehtuiartikkelin. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Ivar+Puura&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Halkolan 75-vuotisjuhlapäivän kunniaksi vuonna 2020 Iltalehdessä julkaistun jutun kuvituksena ollut kotialbumin valokuva Halkolasta ja Melasniemestä on otettu kesällä 1976. Sama kuva sisältyy Pirkko Vekkelin elämäkertateokseen Kristiina Halkola : jos rakastat (Minerva, 2011).
Waltarin luoma hahmo Mikael Hakim seikkaili Istanbulissa 1520- ja 1530-luvuilla. Istanbul oli jo tuon ajan maailmassa suurkaupunki. Arviot asukasluvusta vaihtelevat, mutta 1500-luvun alussa Istanbulissa arvioidaan olleen parisataatuhatta asukasta. Asukasmäärä kasvoi vauhdilla ja 1500-luvun puolivälissä väkiluku ylitti mahdollisesti jo puolen miljoonan rajan.
Lisää tietoa maailman suurkaupunkien väkiluvun kehityksestä löytyy esimerkiksi tältä englanninkieliseltä sivustolta:
Ranking the World's Most Populous Cities, Over 500 Years of History (visualcapitalist.com)
kun varaus saapuu noudettavaksi pääkirjastolle, niin saatte siitä normaalin varauksen noutoilmoituksen eli yleensä tekstarin tai sähköpostiviestin. Seutuvaraukset saapuvat yleensä viikon sisällä maakunnista.
Kysymykseen vastaaminen on vaikeaa, varmasti mahdotontakin, kun ei voida tietää, mitkä sävellykset saavat tulevien vuosikymmenten tai -satojen aikana klassikon aseman.
Jonkinlaista suuntaa voisi antaa vaikkapa BBC Music Magazinen kysely maailman suurimmista säveltäjistä. Kysely tehtiin vuonna 2019 ja siihen vastasi 174 taide- ja konserttimusiikin säveltäjää. Viidenkymmenen suurimman säveltäjän listalle nousi viisitoista 1900-luvulla syntyttä säveltäjää, joista kolme on edelleen elossa. Näiden joukossa on myös suomalainen Kaija Saariaho. Listan 1900-luvulla syntyneet säveltäjät ovat seuraavat:
6. György Ligeti (1923-2006)
11. Benjamin Britten (1913-76)
13. Olivier Messiaen (1908-92)
15. Dmitri Shostakovich (1906-75)
17. Kaija...
Rafael Koskimies nostaa Rautatie-analyysissaan Matin välinpitämättömyyden syyksi "miehisen ylemmyydentunnon": "Matti hieman kiukuttelee itsekseen ja arvaa Liisan menneen vuorollaan rautatiestä uutta kuulemaan. Niin laita onkin. Liisa saapuu ja Matti on olevinaan välinpitämätön, vaikka näkee, että vaimo on aivan täyteen syötetty uutta tietoa rautatiestä. Seuraa mainio kohta, missä Matti näyttelee – miehisen ylemmyytensä tunnossa – välinpitämätöntä. Aina Liisan alkaessa puhua rautatiestä, hän lopettaa yrityksen alkuun tokaisten, ettei halunnut kuunnella valheita. Onkohan muka koko rautatietä olemassakaan?"
Juhani Ahon huumoria tutkinut Unto Kupiainen on samoilla linjoilla huomauttaessaan, että Matti suhtautuu yleensä hieman...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on yhteensä 50 henkilöä, joilla on sukunimi Uunimäki. Nykyisin Uunimäki-nimi on käytössä 32 henkilöllä, joista 14 on miehiä ja 18 on naisia. Aiemmin Uunimäki-nimi on ollut käytössä 8 henkilöllä, ja 10 Uunimäki-nimistä on kuollut.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjastojen kokoelmista löytyviä 1800-luvusta kertovia teoksia ovat esimerkiksi:
Santeri Ivalo: Aikansa lapsipuoli
Väinö Kataja: Nälkätalvena
Joel Lehtonen: Punainen mylly
Anni Blomqvist: Luoto meressä
Ritva-Elina Pylväs: Alisa : Väylän tytär
Kaari Utrio: Familia : eurooppalaisen perheen historia 5, Lapsen vuosisata 1800-luku
Carl Masterton: Hovimäki : Heräämisen aika (Hovimäki-sarjan 3. osa)
Raija Oranen: Aurora
Lisää lukemista voit etsiä Kirjasammon 1800-luvun kirjailija- ja kirjaluettelosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj:http%253A%252F%252Fwww.ku…
Ilmailumuseon kokoelmissa on runsaasti Finnairin/Aeron aikatauluja, joissa on mukana lentojen hintatietoja. Voit tutustua kokoelmiin Ilmailumuseon Finna-hakupalvelussa. Esimerkiksi julkaisusta Lentoaikataulu; Aero Oy 4.4. - 2.10.1937 löytyy hinnasto sivulta 7 eteenpäin. Kaikkia aikatauluja ei välttämättä ole digitoitu kokonaisuudessaan. Mahdollisuutta päästä tutustumaan painettuihin aineistoihin tarkemmin voi kysyä museon kokoelmahenkilökunnalta. Ohjeet yhteydenottoon:
Laita viestiä henkilökunnalle nimeketietojen yhteydestä löytyvän Ota yhteyttä -napin kautta viimeistään viikkoa ennen aiottua vierailua.
Sovi kirjastokäynnistä: laita museolle joko täsmällinen pyyntö saada nähtäville yksittäisiä nimekkeitä tai avoin tiedustelu tietyn...
Voisiko kyseessä olla porilainen taiteilija Aarne Elomaa? https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/aarne-elomaa
Hänen signeerauksensa on kyllä yleensä A. ELOMAA ja vuosiluku.
Porin taidemuseosta voisi kysellä, onko hänen signeerauksensa vaihdellut.
https://www.poriartmuseum.fi/me/yhteystiedot/
Taiteilijamatrikkeleista ei löytynyt muita sopivia taiteilijoita.
Vaasan kaupungin museoiden taiteesta vastaavalta amanuenssilta voisi kysyä pohjalaismaisemien tekijöistä
https://vaasankaupunginmuseot.fi/henkilokunta/
Seinäjoen taidehallilta https://www.seinajoentaidehalli.fi/etusivu/ voisi myös kysyä asiasta.
Toivottavasti taulun tekijä selviää.
Kotimaisilta valmistajilta tai myyjiltä ei äkkiseltään näyttäisi löytyvän molemmin puolin hammastettuja vannesahan teriä. Maailman markkinoilla sellaisia kuitenkin on saatavilla. Verkosta voi etsiä vaikkapa hakusanalla "double-sided bandsaw blades".
https://dudr.cz/en/row/double-sided-bandsaw-blades/
https://www.applebywoodturnings.co.uk/double-sided-bandsaw-blade-x-8mm-…
https://burtonmill.com/products/double-cut-saws
https://www.selectsawmill.com/en/sharpening_blade.htm
Rauno Lahtisen kirja Saippuaa! : puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa (Atena, 2006) kertoo, että deodorantti keksittiin Amerikassa 1800-luvun lopulla. "Mum-deodorantin alkuperäistä kehittäjää ei tunneta, mutta tiettävästi hän oli philadelphialainen ja keksintö tehtiin vuonna 1888", Lahtinen jatkaa. Suomessa deodorantti yleistyi hitaasti 1920-luvun lopulta lähtien.
Varhaiset hikoilua vastaan tarkoitetut aineet olivat epäkäytännöllisiä voiteita tai jauheita. Aerosolitölkkien muodossa olevia deodorantteja ei sotien välisenä aikana vielä tunnettu. Ponnekaasut otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa. Heti sodan jälkeen aerosolitölkkejä saatiin Amerikassa myös siviilikäyttöön hyönteismyrkkyjen, ilmanraikastimien ja...
Kysymyksestä ei käy ilmi, missä oppilaitoksessa tai millä kurssilla kysyjän äiti oli oppilaana. 1930-luvulla Jyväskylässä toimi yleinen ammattilaiskoulu, joka tarjosi mahdollisesti myös ompelualan opetusta. Ammattilaiskoulu toimi Cygnaeuksen koulutalossa iltakouluna vuodesta 1929 alkaen eri pituisina jaksoina yhteensä noin seitsemän vuotta. Ompeluoppia sai myös esimerkiksi Vaajakosken Marttayhdistykseltä.
Jyväskylässä oli aiemmin myös käsityöläiskoulu, mutta 1930-luvulla se ei ollut enää toiminnassa.
Vanhojen oppilasluettelojen ja tutkintotietojen löytäminen voi olla haastavaa, sillä niiden säilyminen liki sadan vuoden takaa on oppilaitos- ja tapauskohtaista.
Lähde:
Ulla Mutka & Veijo Turpeinen (toim.):...
Ainakin Niina Bellin ja Anne Vaskon kirja "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" (Tammi, 2011) sopii kuvaukseen. Tosin, koska mitään vinkkiä esim. vuosikymmenestä ei ole, en tiedä, onko kirja ollut olemassa kysyjän lapsuudessa.
Kirjan tarinat on kirjoittanut Niina Bell ja kirjan on kuvittanut Anne Vasko. Kirjan liitteenä on cd-levy, jolta kirjan tarinat ja laulut voi kuunnella. Lukija on Jukka Peltola. 17 laulun joukossa on esim. kansanlaulu "Pitkäsäärinen" ja laulut "Prinsessa Ruusunen", "Tuhkimo" ja "Lumikki". Kirjassa parhaat ystävät lohikäärme Kita ja ritari Risa lähtevät yhdessä etsintämatkalle Seitsemäntoista seikkailun maassa. Ritari haluaa löytää ikioman prinsessansa ja lohikäärme, joka ei prinsessoista...
Näiden kyseisten kirjojen genre on matkakertomukset ja muistelmat.
Tiedot löytyivät Finna.fi-sivuilta Pakumatkalla-kirjan tiedoista ja tästä Paluumatkalla-kirjan linkistä.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
