Kysymykseen vastaaminen on vaikeaa, varmasti mahdotontakin, kun ei voida tietää, mitkä sävellykset saavat tulevien vuosikymmenten tai -satojen aikana klassikon aseman.
Jonkinlaista suuntaa voisi antaa vaikkapa BBC Music Magazinen kysely maailman suurimmista säveltäjistä. Kysely tehtiin vuonna 2019 ja siihen vastasi 174 taide- ja konserttimusiikin säveltäjää. Viidenkymmenen suurimman säveltäjän listalle nousi viisitoista 1900-luvulla syntyttä säveltäjää, joista kolme on edelleen elossa. Näiden joukossa on myös suomalainen Kaija Saariaho. Listan 1900-luvulla syntyneet säveltäjät ovat seuraavat:
6. György Ligeti (1923-2006)
11. Benjamin Britten (1913-76)
13. Olivier Messiaen (1908-92)
15. Dmitri Shostakovich (1906-75)
17. Kaija...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on yhteensä 50 henkilöä, joilla on sukunimi Uunimäki. Nykyisin Uunimäki-nimi on käytössä 32 henkilöllä, joista 14 on miehiä ja 18 on naisia. Aiemmin Uunimäki-nimi on ollut käytössä 8 henkilöllä, ja 10 Uunimäki-nimistä on kuollut.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Ei ollut, sillä oli rantaviivaa. Sivustolla kartta.salo.fi pääsee näkemään Salon ja sen entisten naapurikuntien rajat menemällä valikkoon Valitse kartalla näkyvät tiedot ja valitsemalla Kuntarajat 2008.
Kurkkulamput olivat teuraseläimen, yleensä naudan, talista valmistettuja kynttilöitä. Nimitys tulee siitä, että kurkkulamppujen valamiseen käytettiin teuraseläimen omaa kurkkutorvea. Pluseja eli kurkkulamppuja eli lehmänkurkkulamppuja on käytetty ainakin Hämeen, Kymen ja Keski-Suomen alueella. Mainintoja löytyy etenkin joulun viettoon liittyvistä teksteistä.
Kurkkulamppuja poltettiin luultavasti tavanomaisen kynttilän tapaan, mutta ne valmistettiin usein itse, ja sydämenä saattoi olla "puupuikon ympärille kääritty riepu", kerrotaan Ylen artikkelissa vuodelta 2010.
Lähteitä:
Suomen murteiden sanakirja
Yle (2010)
Kotka-Kymin seurakunnan lehti Osviitta
Ilkka (1938)
Ilmailumuseon kokoelmissa on runsaasti Finnairin/Aeron aikatauluja, joissa on mukana lentojen hintatietoja. Voit tutustua kokoelmiin Ilmailumuseon Finna-hakupalvelussa. Esimerkiksi julkaisusta Lentoaikataulu; Aero Oy 4.4. - 2.10.1937 löytyy hinnasto sivulta 7 eteenpäin. Kaikkia aikatauluja ei välttämättä ole digitoitu kokonaisuudessaan. Mahdollisuutta päästä tutustumaan painettuihin aineistoihin tarkemmin voi kysyä museon kokoelmahenkilökunnalta. Ohjeet yhteydenottoon:
Laita viestiä henkilökunnalle nimeketietojen yhteydestä löytyvän Ota yhteyttä -napin kautta viimeistään viikkoa ennen aiottua vierailua.
Sovi kirjastokäynnistä: laita museolle joko täsmällinen pyyntö saada nähtäville yksittäisiä nimekkeitä tai avoin tiedustelu tietyn...
Voisiko kyseessä olla porilainen taiteilija Aarne Elomaa? https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/aarne-elomaa
Hänen signeerauksensa on kyllä yleensä A. ELOMAA ja vuosiluku.
Porin taidemuseosta voisi kysellä, onko hänen signeerauksensa vaihdellut.
https://www.poriartmuseum.fi/me/yhteystiedot/
Taiteilijamatrikkeleista ei löytynyt muita sopivia taiteilijoita.
Vaasan kaupungin museoiden taiteesta vastaavalta amanuenssilta voisi kysyä pohjalaismaisemien tekijöistä
https://vaasankaupunginmuseot.fi/henkilokunta/
Seinäjoen taidehallilta https://www.seinajoentaidehalli.fi/etusivu/ voisi myös kysyä asiasta.
Toivottavasti taulun tekijä selviää.
Näiden kyseisten kirjojen genre on matkakertomukset ja muistelmat.
Tiedot löytyivät Finna.fi-sivuilta Pakumatkalla-kirjan tiedoista ja tästä Paluumatkalla-kirjan linkistä.
Ensimmäinen luku kertoo monentenako olet varausjonossa, ja toinen montako varaajaa on kaikkinensa. Saapuneesta varauksesta tulee edelleen ilmoitus sähköpostitse, tekstiviestillä tai kirjeitse asiakkaan valitsemasta viestivaihtoehdosta riippuen. Varauksia voi toki seurata myös helmet.fi:n omissa tiedoissa, kuten olet ilmeisesti tehnytkin.
helmet.fi. Usein kysyttyä - aineisto ja varaaminen.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vinkkejä siihen, mitä tahoja voit lähestyä:
Tarjoa käsikirjoitustasi tai ohjelmaideaasi | YLE Kohtaus | yle.fi
Kannattaa ottaa yhteyttä suomalaisiin tuotantoyhtiöihin ja tv-kanaviin.
Luokka:Suomalaiset tuotantoyhtiöt – Wikipedia
Varmasti Suomen elokuvasäätiö osaa kertoa enemmän.
Etusivu - Suomen elokuvasäätiö (ses.fi)
Lisäksi Facebookin ryhmiin kannattaa tutustua. Esim. hakusanalla lyhytelokuvat tai käsikirjoittaminen
Suuressa tarukirjassa Ingjald Pahaneuvon kohdalla mainitaan, että kuningas Algot Jöötanmaalta saapui Ingjaldin isän hautajaisiin, mutta muuten Göötanmaan Algotista ei tosiaan kerrota. Suomeksi netistä en onnistunut löytämään tietoja, mutta englanniksi Wikipediassa kerrotaan niukasti Algaut/Algöt nimisestä Göötanmaan kuninkaasta, joka mainitaan Heimskringlassa. Tarkempia tietoja kuningas Algotista en kuitenkaan onnistunut verkosta löytämään, koska sama tieto toistuu useilla sivustoilla. Heimskringlan teksti löytyy kuitenkin verkosta ruotsiksi ja norjaksi, mikäli haluat tutustua siihen tarkemmin.
Lähteet
Henrikson, Törngren & Hansson: Suuri tarukirja (1984)
Wikipedia: Algaut https://en.wikipedia.org/wiki/Algaut
Heimskringla: ...
Lukitus on toiminto, jonka avulla käyttäjä voi hallinnoida varausjonossa olevia varauksiaan. Lukitusta voi käyttää, kun haluaa estää varauksen saapumisen esimerkiksi loman aikana.
Kun valitset lukituksen ja tallennat muutokset, varaus etenee jonossa normaalisti, mutta se toimitetaan sinulle vasta kun olet itse poistanut lukituksen. Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_var…;
Siirrymme tänä vuonna uuteen verkkokirjastoon. Uusi verkkokirjasto helmet.finna.fi käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jossa samanlaisesta toiminnosta...
Kulttuurilinnulla tarkoitetaan sellaista lintulajia, joka viihtyy ihmisasutuksen eli ns. ihmiskulttuurin keskellä. Kulttuurilajeihin kuuluvat eläimet voivat olla täysin sopeutuneita kaupunkiympäristöön, mutta osa niistä elää myös luonnossa. Esimerkkejä kulttuurilinnuista ovat vaikkapa juuri tikli, tervapääsky, fasaani ja kesykyyhky eli tuttavallisemmin pulu. Kulttuurilajeiksi kutsutaan siis sellaisia eläin- ja muita eliölajeja, jotka ovat sopeutuneet kaupunkielämään. Toinen nimi kulttuurilajille on synantrooppi, joka on kaupunkiekologian keskeisiä käsitteitä. Lähteitä: Kaupunkiekologia – WikipediaKuopiolaista rakentajaa piinaavat varikset ovat arvoitus myös asiantuntijalle – ”Linnut tekevät asioita myös huvikseen” | Kotimaa...
Tenniskenttätyypeistä massakentässä on päällysteenä murskattua tiiltä, savikiveä tai kiveä. Juoksuradoillakin on käytetty ennen hiili- tai tiilimurskaa, mutta nykyään yleensä käytetään tartan-pinnoitetta.LähteetTenniskenttien erilaiset alustat: http://fintennisopen.com/2018/06/04/erilaiset-tenniskentat/Tenniskenttien tyypit ja ominaisuudet: https://www.tennisleo.fi/tenniksen-eri-kenttatyypit/#massakentat-clay
Toukista löytyy kuvia ja tietoa Ötökkätiedon sivuilta: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50Ainakin kaaliperhosen ja kaalikoin toukkien mainitaan sivuston artikkeleissa käyttävän ravintokasvinaan koristekrassia.
Hei,Kollega ehdotti minisarjaa Etsijä (Nature boy, https://www.imdb.com/title/tt0238446/?ref_=ttrel_ov_i)Ilmestyi 2000, mutta luonnonsuojelutoiminta täsmää ja tuo sortuma yhdessä episodissa ainakin IMDbn mukaan.
"Miksi romaanien alkuja siteerataan, mutta edes suurimpien klassikkojen viimeisistä virkkeistä harva muistaa mitään?" kysytään Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin Maailmojen loput -kirjan esittelytekstissä. Kirjojen lopetukset ovat eittämättä jääneet aloitusten varjoon. Melkoisen liudan "maailman ja Suomen kirjallisuuden väkevimpiä alkuja" esittelevä kirja kyllä löytyy (Kaisa Neimala & Jarmo Papinniemi, Aloittamisen taito), mutta lopetuksista kiinnostunut saa tyytyä edellä mainittuun Vuolan ja Melenderin teokseen, joka yleisluontoisen romaanin loppuja koskevan pohdinnan ohella sisältää pienoisesseidensä yhteydessä kolmekymmentä valikoitua lopetusta.
Valitettavasti täsmälleen esitettyjen muistikuvien kaltaisia runoja ei löytynyt. Vastaan tulleista lähimmäs ensimmäistä osuu Immi Hellénin Piltti pienoinen, joka alkaa sanoin "Piltti pieni". Toinen puolestaan on varsin lähellä Mikko Katilan runoa Kun mä synnyin tänne..., jonka ensimmäiset säkeet kuuluvat "Kun mä synnyin tänne, niin / äiti kehtoon pani". Katilan teksti tunnetaan myös Aarni Voipion säveltämänä lauluna, joka sisältyy mm. valikoimaan Pyhäkoululaulujen sävelmistö.13.04.1929 Walistuksen lasten lehti : Suomen lapsille ratoksi no 17 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto 01.01.1938 Varhaisnuoriso no 9 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Sami Karjalainen kertoo teoksessaan Suomen hyppyhämähäkit (2022, s. 178), että viholaishypykkejä on löytynyt monenlaisista paikoista, mm. sisätiloista. Lisäksi se näyttää yleistyneen viime vuosikymmeninä. Mikäli kylpyhuoneesta löytynyt hämähäkki tosiaan on viholaishypykki, kysymys voi olla yksinkertaisesti tällaisesta uusille elinpaikoille levittäytymisestä.Jos haluat lisää tietoa, Facebookin ryhmässä "Suomen hämähäkit ja muut hämähäkkieläimet" on useita hyppyhämähäkkiasiantuntijoita.
