Kappale näyttäisi löytyvän ainakin Hemming Eklundin levytyksiä sisältävältä CD-levyltä Tonerna : recordings 1946-1960. Sen tarkemmat saatavuustiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b2378802~S3*fin, ja sieltä levyn voi myös varata omaan lähikirjastoonsa.
Euroopan unionin laki -kirjaa on Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa vuoden 2005 painokseen saakka. Erillislakikokoelmaa sadonkorjuuseen liittyen ei valitettavasti löytynyt.
Ajantasaisin EU-lainsäädäntö löytyy EUR-Lex-tietokannasta, joka on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/homepage.html. EUR-Lex sisältää Euroopan unionin oikeudelliset asiakirjat kaikilla EU:n virallisilla kielillä.
Leena Krohn kirjoittaa 28.1.2001 kotisivullaan http://www.kaapeli.fi/krohn/mielikuvitus.htm myös tästä aiheesta. Hän viittaa Tor Nörretrandersin teokseen Märk världen. En bok om vetenskap och intuitionen, ja kirjassa mainittuun käsitteeseen tajunnan kaistanleveys. Medvetandets bandbredd -aihetta käsitellään tässä kirjassa luvussa 6 (s. 171-209).
Kirjan saa lainaan ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston varastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1435234__Sm%C3%A4rk%20v%C3%A4rlden__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kirkes-kirjastot eivät kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin.
Voit antaa palautetta kirjastoauton aikatauluista alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://kirkes.finna.fi/Feedback/Home
Kirjastokortin saa kaikista Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Keski-kirjastojen toimipisteistä. Samaa korttia voi käyttää kaikissa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä sekä muissa Keski-kirjastoverkon kirjastoissa. Saadaksesi kortin sinun tulee todistaa henkilöllisyytesi kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, kirjastokortin uusiminen maksaa Jyväskylässä 2,00 €. Kirjaston verkkosivulla kohdassa Asiakkaana kirjastossa kerrotaan kirjastokortin hankkimisesta ja asiakkuudesta https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/asiakkaana-kirjastossa.
Wikipedian mukaan Hallava yhdistää epätavallisia kirjallisuudenlajeja toisiinsa. Hän kirjoittaa fantasiaa chick lit -tyylillä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Hallava
Anna Hallavalla on hienot kotisivut. Kenties voisit kysyä häneltä itseltää, miten hän katsoo erottuvansa muista nuortenkirjailijoista. http://annahallava.com/?page_id=287
Seitsemän veljeksen pojissa on kaksi kaksosparia : Tuomas ja Aapo, Timo ja Lauri. Tämä selittää sen, että pojat ovat syntyneet kahdeksan vuoden sisään. Romaanin alkaessa Juhani on täyttänyt kaksikymmentäviisi vuotta, Eero ei ole vielä ihan kahdeksantoistavuotias. Poikien ryöstäessä Männistön muorin kanan pesät ja paetessaan metsän kohtuun heillä täytyy olla jo vähän ikiä, sillä he hallitsevat riistanmetsästyksen ja tulenteon ja havumajakin syntyy pojilta. Eero pyörii vielä äitinsä jaloissa, ja häntä ei isommat pojat ottaisi edes mukaan vaivakseen.Eero voisi olla 5-vuotias.Jos Juhani on 13-vuotias, ovat Tuomas ja Aapo 11 vuotiaita, Simenon 9-vuotias ja Timo ja Lauri 8-vuotiaita. Lauri tekee saviotuksia, tämä homma sopii hyvin tuon ikäiselle...
"Osa tieltä ei väistyä saata : / yhä etsien untensa maata / he samoavat, kukin yksikseen, / yön autiuteen." Näin kuuluu yksi säe alun perin kokoelmassa Risti lumessa (Otava, 1937)
Lainat eivät eräänny normaalisti rajoitettujen palvelujen aikana. Lisätietoa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_Helmetkirjastoissa_3011311(218105).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokote-infosta löytyy tämä:
mRNA-koronarokotteet pohjautuvat teknologiaan, jota on kehitetty 1990-luvulta lähtien. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA), jonka avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.
RNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA). Sen avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan vaikuttavaa ainetta, tässä tapauksessa koronaviruksen pintaproteiinia.
Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintaproteiinin vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Näin elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus pääsee elimistöön.
Rokotteessa ei ole COVID-19...
Emme valitettavasti löytäneet etsimäsi kirjan nimeä tai tekijää. Voit itse vielä kokeilla hakea Kirjasammon kansikuvahaun avulla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa kirjan, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten järjestön Suomen Tekstiili & Muoti ry:n sivuilla on 16.8.2020 päivitetty luettelo kasvomaskeja valmistavista suomalaisyrityksistä. Listalla on sekä kertakäyttöisten että uudelleen käytettävien maskien valmistajia. Osa maskeista on myynnissä vain julkiselle sektorille ja yrityksille. Joitakin myydään suoraan verkkokaupasta kuluttajille, ja joitakin jälleenmyyjien kautta. Lähikauppojen myymälöiden tilanne kannattanee tarkistaa kaupasta.
https://www.stjm.fi/uutiset/yrityksia-jotka-valmistavat-maskeja/
Kuulostaa siltä, että joko aineiston nimekkeestä puuttuvat niteet tai ne kaikki ovat käsikirjasto kappaleita.
Sinun kannattaa soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja kysyä asiasta tarkemmin. Helmet kirjastot
Voit kysyä asiaa myös Helmet chatissä. Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero varausta varten.
Helmet haun tulossivulla on hakutulosten määrän alla vasemmalla sana järjestä ja neljä kohtaa: relevanssi, vuosi, teoksen nimi ja tekijä.
Vuosi sanaa klikkaamalla saat tulokset aikajärjestykseen uusimmasta vanhimpaan. (valitettavasti toinen klikkaus ei käännä järjestystä)
Esim. Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita-sarjan saa jonkunlaiseen ilmestymisjärjestykseen tällä tavalla. Järjestystä "haittaavat" hieman uudet painokset.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SMustonen%2C%20Enni%2C__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Aauthor%3Aauthor%3ATekij%C3%A4%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
En onnistunut löytämään tietoa siitä, että jokin kaupunki organisaationa olisi tarjonnut asukkailleen tällaista mahdollisuutta. Mahdollistahan se tietysti on.
Verkossa on julkaistu artikkeleita siitä, miten tyhjilleen jääneitä parkkihalleja hyödynnetään kaupunkiviljelyssä. Näin on tehty esimerkiksi Pariisissa.
https://www.euractiv.com/section/agriculture-food/news/in-paris-organic-farming-takes-over-fallow-parking-lots/
Urbaanista ruoantuotannosta pääkaupunkiseudulla voi lukea seuraavista linkeistä:
https://yle.fi/uutiset/3-11444571
https://www.hsy.fi/ymparistotieto/projektit-ja-hankkeet/circular-hood-food/ .
