Suomessa on hyvinkin tarkka rahankeräyslaki.
Rahankeräämiseen haetaan aina lupa ja sen saa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Rahankeräämislupaa ei myönnetä jos:
Hakemus rahankeräyksen toimeenpanemiseen tulee hylätä, jos:
"1) luvan antamiselle 6, 7 ja 12 §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty; tai
2) luvan hakijan lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluvia tai luvan hakijassa tosiasiallista päätösvaltaa käyttäviä henkilöitä ei voida pitää luotettavina.
Hakemus voidaan hylätä, jos:
1) haetun keräysalueen sekä yhteisön tai säätiön harjoittaman toiminnan ja toiminta-alueen välillä on ilmeinen epäsuhta;
2) lupaa hakevan yhteisön tai säätiön toiminta ei ole vakiintunutta;
3) aikaisemmat samaa tai siihen...
Painettuja Iltalehtiä voi lukea Tampereen yliopiston kirjastossa Linnassa. Yliopiston Andor-tietokannan mukaan (https://www.tuni.fi/fi/kirjasto) Linnan sanomalehtikokoelmassa ovat painetut Iltalehdet vuodesta 1993. Lehdet tulevat kirjastoon kolmen kuukauden viiveellä, joten kaikkia vuoden 2019 numeroita siellä ei vielä ole.
Tampereen pääkirjastossa lehtiosastolla säilytetään Iltalehdestä kuluvan ja edellisen kuukauden numerot.
E-lehtenä Iltalehti on luettavissa eMagz-lehtitietokannassa kaikissa Piki-kirjastoissa kirjaston asiakaskoneilla ja ainakin Tampereella kirjaston langattomassa verkossa. Lehdet ovat lehtitietokannassa kaksi vuotta, joten vuoden 2019 kaikki numerot ovat luettavissa. Yhtä lehteä voi samaan aikaan lukea rajoitettu...
Tällä hetkellä pääset tekemään varauksia Helmetin perinteisen aineistohaun kautta sellaisista teoksista, joista on varausjono (joita ei ole vapaana hyllyssä) sekä sellaisista teoksista, jotka ovat vasta tulossa kirjastoihin. Kun olet löytänyt haluamasi teoksen, varauspainike on sivun ylälaidassa.
Tässä linkki perinteiseen hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/#
Uudella Helmet-haulla (osoitteessa haku.helmet.fi) pääsee tekemään varauksia kaikesta aineistosta entiseen tapaan 11.5. alkaen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
Tyrskysaaria ei löytynyt, mutta Pienillä Antilleilla on muutama pikkuvaltio, joissa ulkomaalaisen on mahdollista ostaa kansalaisuus. Tämän uskotaan luovan saarille rikollisten vapaakaupungin. Tietoa siitä, että Aku Ankka -lehti viittaisi juuri näihin valtioihin, ei ole.
Tietoa lisää mm. Globalis-tietokannasta ja Ylen uutisesta (15.10.2013):
https://www.globalis.fi/Maat/Saint-Kitts-ja-Nevis
https://yle.fi/uutiset/3-6883337
Hei
Pohjanmaan kansaa säilytetään Vaasan kaupunginkirjastossa vain mikrofilmeinä, mitään lehtiä ei säilytetä fyysisinä lehtinä. Mikrofilmejä pääsee lukemaan pääkirjaston Uutisalueella.
Tätä vuonna 1961 ilmestynyttä Kirsti Korven kirjaa kannattaisi kysellä antikvariaateista tai netin osto- ja myyntikauppapaikoista. Ainakin yksi näyttäisi nyt olevan myytävänä:
https://www.huuto.net/kohteet/korpi-kirsti-paiva-paistaa-pikkusisko-1p-skk-v-1961-onk/520701828
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0cca6364-b43a-4413-beeb-ff2386282d14
Aaro Hellaakosken runossa ”Tyhjin käsin” on säkeet
ja me laakerinlehtiä paiskataan
joka rokkaan kitkerään
Runo löytyy ainakin Hellaakosken kokoelmasta Runot (WSOY, useita painoksia) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
Kyseisissä teoksissa mainitaan, että runo on alun perin kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (Karisto, 1924). Helmet-kirjavaraston kappaleesta ei kuitenkaan tätä runoa löytynyt.
Helmet-kirjastoissa ei valitettavasti ole kovinkaan paljon vuoden 1990 jälkeen ilmestynyttä tutkimustietoa Kustaa Vaasasta. Elämäkerta hänestä löytyy vuodelta 2018, joka on ruotsinkielinen kirja Gustav Vasa : en furste bland furstar / Olle Larsson. - Historiska media, 2018.
Finnan kautta löytyi mm. Helka-kirjastoista ja Kansalliskirjastosta enemmän teoksia.
Tässä esimerkkinä muutama, joista löytyy tietoa Kustaa Vaasan ajasta ja lisää löytyy Finnasta https://www.finna.fi.
Reforming Finland : the diocese of Turku in the age of Gustav Vasa 1523-1560 / Jason Edward. - Lavery, Brill [2018].
Kättarland : en bok om reformationen i Sverige / Martin Berntson. - Artos [2017]
Elämäkerta: Gustaf Eriksson Vasa :...
Koronatilanteesta löytyy tietoja monelta eri taholta. Näistä luotettavin on maailman terveysjärjestö WHO:
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Pandemic - ajantasaista tietoa koronan levinneisyydestä
WHO: Coronavirus disease (COVID-19) Situation Dashboard - koronatilanne kartalla
WHO: Situation reports - viikoittaisia tilannetiedotteita
Mainitsemiasi lähteitä voidaan kyllä myös pitää hyvinä. Niissä on käytetty pääasiallisena tiedonlähteenä WHO:n koronatietoja, mutta lisäksi tietoja poimitaan muista, mm. kansallisista lähteistä. Erot luvuissa johtunevat käytettyjen lähteiden eroista ja tietojen päivitystahdista. Globaalissa mittakaavassa lukujen erot eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä.
1) Karjalan kielen sanakirjasta ei löydy lesakka-sanaa. Sen sijaan siellä on lesankka, joka tarkoittaa uunin kupeessa olevaa makuulavaa tai penkkiä tai muurista porrastuvaa ulkonemaa. Sanakirjassa mainitaan myös sana lesonka, joka on uunin alaosassa oleva loukko jossa säilytetään halkoja tai merkitys on voinut olla myös pystyuuni.
Lesanka-sanahaku netissä antaa tulokseksi erilaisia majapaikkojen nimiä.
Lähdeteos: Karjalan kielen sanakirja, osa 3, 1983
2) Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta lesakka ei myöskään löydy, mutta sieltä löytyy em. lesankka, lesanka sekä lesantka, jotka tarkoittavat kaikki samaa.
Ks. murresanakirja netissä osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lesantka...
Vanhoja lainattavia Koiramme-lehden vuosikertoja löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Sieltä löytyvät mm. lehden vuosien 1971 ja 1973 vuosikerrat:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.151552
Lehdet on mahdollista saada lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Tässä tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Vuosi 1972 valitettavasti Varastokirjastosta puuttuu. Kaikki vuosikerrat ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Näitä lehtiä ei saa kotilainaan. Viikin kampuskirjasto toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Koronatilanteen takia mm. kirjaston lukutilat ovat poissa käytöstä ainakin 14.3.2021 asti. Alla lisää tietoa:
https://helsinki....
Luultavasti olet joka tapauksessa edistynyt, jos olet pelannut paljon. On vaikea tietää, miten peli on ohjelmoitu, sitä pitäisi kysyä tekijöiltä.
Oletko tutustunut shakkikirjoihin? Niitä löytyy paljon kirjastosta ja niistä saa tietoa ja hyviä vinkkejä. Tässä sinulle hakutulos Keskikirjastojen shakkikirjoista, https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%2…
joitakin satukirjoja löytyy Jyväskylän kirjaston kokoelmista myös kurdinkielisenä sekä persian/farsin kielisenä. Tietokanta näyttää kielen vain kurdina, joten en nyt varmaksi osaa sanoa ovatko nämä kurdi goranin kielisiä. Tässä alla linkit hakuihin tietokannasta.
Tässä haku kielellä kurdi ja asiasanana sadut:
https://keski.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Tässä haku kielellä kurdi ja asiasanana lastenkirjallisuus:
https://keski.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Tässä haku kielellä farsi/persia ja asiasanana sadut
https://keski.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Ja tässä vielä haku kielellä farsi/...
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan 81 viittaa lantion ja alaraajain vikoihin, vammoihin ja sairauksiin. 81c:n tarkempi merkitys on "Jalkaterän viat, jotka haittaavat kävelyä (Pes planum, valgus, varus, equinus, calcaneus, excavatus, hallus valgus).
Puolustushallinto sodan ja rauhan aikana -teoksessa kerrotaan sodan jälkeisistä asevelvollisuusajan muutoksista seuraavaa:
"Kun Pariisin rauhansopimuksen enimmäisvahvuuksia ei haluttu missään vaiheessa ylittää ja kun lisäksi pyrittiin säästämään valtion menoja, säädettiin vuosina 1946-1948 kolme lakia asevelvollisille annettavasta erikoislomasta. Vuoden 1946 aikana pidettiin palveluksessa enintään 18000 varusmiestä kerrallaan ja 350-440 päivän palvleusajasta myönnettiin lomaa...
Tietämys neandertalinihmisestä muuttuu jatkuvasti mm. uusimman dna- ja geenitutkimuksen myötä. Juha Valste toteaa kirjassaan (2015) että todisteita neandertalinihmisen symbolisesta ajattelusta ja käyttäytymisestä on löytynyt. On pohdittu paljon neandertalinihmisen mahdollisuuksia työkalujen ja korujen käyttöön ja kieleen.
Uutta tietoa aiheesta voi seurata mm. Ylen uusimmista artikkeleista aiheesta ja Tekniikan maailman päivittyvästä teema-artikkelista.
https://yle.fi/uutiset/3-11894011
https://yle.fi/uutiset/3-10089180
https://tekniikanmaailma.fi/teemalehti/tiede/neandertalinihmiset-teknii…
Juha Valste (2015) Neandertalinihminen. Kadonnut lajitoveri. SKS
Svante Pääbo (2015) Neandertalilainen: kadonnutta perimää etsimässä. Art house...
